Blog : HR-sisältömarkkinointi

Videokuvausten suunnittelu – nappaa tästä 3 vinkkiä

Videokuvausten suunnittelu – nappaa tästä 3 vinkkiä

Videokuvausten suunnittelu varmistaa sen, että valmiista videoista tulee toivotunlaisia. Yhä useampi yritys tekee työnantajakuvallista viestintää juuri videoiden muodossa, sillä ne mahdollistavat erinomaisen keinon talent-yleisöön vaikuttamiseen, välittävät aitoa tunnelmaa ja puhuttelevat tarinoillaan. Ehkä juuri siksi sinäkin luet tätä tekstiä.

Onnistuakseen videot vaativat huolellista suunnittelua ja laadukasta toteutusta. Mistä siis kannattaa lähteä liikkeelle?

Koostin sinulle tähän blogitekstiin pohdittavaksi kolme varsin tärkeää ajatusta, jotka terävöittämällä sinulla on selkeät raamit sille, millaiset videot palvelisivat yritystänne parhaalla mahdollisella tavalla. Ison kuvan tavoitteet selkeyttämällä saat paremman vision siitä, millaisia videoita tarvitset.

Tässä kolme kysymystä, jotka kannattaa miettiä heti videotuotannon alkumetreillä:

1. Mikä on videon käyttötarkoitus?

Videon käyttötarkoitus määrittelee isoilta osin sen, millainen videosta tulee. Käyttötarkoitus on käytännössä käsite, joka antaa vastauksen videon tyylistä ja pituudesta sekä sille ideaaleista jakelukanavista.

Esimerkiksi Facebookissa ja Instagramissa fiidin kulutus on niin nopeatempoista, että se asettaa videon tyylille selkeät odotukset: aloituksen on oltava kutkuttavan kiinnostava ja videon kannattaa olla riittävän tiivis mitaltaan, jotta haluttu yleisö katsoo videon loppuun ja viesti menee perille toimintokutsun kera.

Täysin kanavakohtaisesti optimoituja videoita ei kannata aina tavoitella, sillä laadukas sisältö on lopulta se tärkein ja ratkaisevin asia. On kuitenkin fiksua miettiä heti alkuun se, mitä videolla tavoitellaan.

Käyttötarkoitus – mitä, kenelle, missä ja mitä sen jälkeen?

2. Mille kohdeyleisölle haluat viestiä?

Tavoiteltu kohdeyleisö muovaa videon tyyliä, sillä videot, kuten sisällöntuotanto yleensä, on syytä miettiä yleisölähtöisesti. Esimerkiksi passiiviselle työnhakijalle ”Meillä on nyt rekry!” -tyylinen viestikärki ei ole kovinkaan optimaalinen. Sen sijaan hänen vertaistensa kertomukset toteutuneista ura-ambitioista voivat olla se ratkaiseva näkökulma, jolla tavoitat entistä laajemman yleisön – sekä aktiiviset että passiiviset työnhakijat.

Videon tarkempaa sisältöä voi hahmotella kohdeyleisölähtöisellä ajattelulla, joka avaa näkökulmia myös sellaisiin asioihin, joita itse tarkastelee kenties välillä liian läheltä:

  • Mikä teidän yrityksessänne voisi kiinnostaa tavoittelemaasi yleisöä erityisesti?
  • Minkä verran yleisö tietää videon aiheesta?
  • Millaiset asiat toivot yleisön muistavan videon katsottuaan?

Kohdeyleisö – kenet haluamme tavoittaa?

3. Milloin tarvitset valmiit videot?

Tärkeimpiä asioita huolellisen suunnittelutyön ohella on varata riittävästi aikaa videoiden tekemiselle. Videotuotannot pitävät lähes poikkeuksetta sisällään liikkuvia osatekijöitä, jotka vaikuttavat produktion aikatauluun hieman. Laadukas lopputulos voi syntyä ammattilaisten johdolla yllättävänkin nopeasti, mutta on viisasta olla liikkeellä hyvissä ajoin.

Kun tiedät julkaisuaikataulun ja mahdollisen markkinointikampanjan keston, voit olla kaukaa viisas. Esimerkiksi loppukesä ja alkusyksy ovat mitä oivallisinta aikaa alkuvuoden kesärekryjen markkinointivideoiden kuvaamiseen. Kesätunnelma kun loistaa lähinnä vain jokaisen tuoreessa lähimuistissa tammikuisessa Suomessa.

Deadline – milloin videokuvausten suunnittelu kannattaa aloittaa?

***

Videokuvausten suunnittelu

HR-markkinoinnin aktivointi lomakauden jälkeen – Podcast jakso 53

HR-markkinoinnin aktivointi lomakauden jälkeen – Podcast jakso 53

Onko mielessäsi HR-markkinoinnin aktivointi ja käynnistäminen lomakauden jälkeen?  Lomalta palatessa monella menee hetki, että ylipäätään salasanat muistuvat taas mieleen. Miten on HR-markkinoinnin laita? Mistä aloittaa? Mitä kannattaisi tehdä?

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin kolmannen tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa käsitellään sitä, miten otamme yksinkertaisin keinoin HR-markkinoinnin taas haltuun loman aikaisen hiljaiselon jälkeen.

Vaikuttava työnantajabrändi syntyy suunnitellun ja systemaattisen HR-markkinointityön seurauksena. Ensin on tärkeää saada yleisö tietoisiksi teistä työnantajana, työpaikkana ja työyhteisönä. Kun yleisön tietoisuus teistä on riittävällä tasolla, voidaan alkaa aktivoida emotionaalista suhdetta kohdeyleisön ja brändin välille. Tällöin vasta puhutaan brändin rakentamisesta. 

Olisi tietysti helppoa alkaa vaan postailemaan sattumanvaraisia tuotoksia someen. Mutta koska sinä kuuntelet Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastia, olen varma, että kuulut siihen kategoriaan HR-markkinoinnin ammattilaisia tai ammattilaisiksi kasvavia, jotka eivät halua tyytyä standarditasoon. Sinä haluat tietää, miten todella vaikutetaan. Miten todella erotutaan. Miten itsekin todella erotut keskivertotekijästä.

HR-markkinoinnin aktivointi ja käynnistäminen lomakauden jälkeen

4 askelta vaikuttavampaan HR-markkinointiin

(1) Selvitä tulevan syksyn rekrytointitarpeet

Kaikki lähtee kohdeyleisöstä. 

  • Viestien sisältö, tyyli ja sävy
  • Keskeiset viestintäkanavat
  • Tavoitteet

Suosittelemme keskittämään HR-markkinointiin käytettävät resurssit tulevan syksyn sekä myöhemmin syksylle edettäessä myös alkuvuoden rekrytointien kohdeyleisöihin. Mikäli teillä ei ole rekrytointitarpeita, HR-markkinointi kohdistetaan tasapuolisesti keskeisiin kohdeyleisöihinne. 

Yleensä HR-markkinoinnissa on tehtävä valintoja, sillä en ole vielä yhtään sellaista organisaatiota tavannut, jolla olisi ollut riittävästi resursseja ja budjettia taklata kaikki kohdeyleisönsä riittävällä teholla. Valinnat kannattaa kohdentaa tärkeimpiin rekrytoinnin kohdeyleisöihin ja heistä vielä niihin haastavimpiin. Kerron tässä podcasti-jaksossa tarkemmin, miten kohdeyleisöä voi lähteä perkamaan.

(2) HR-markkinoinnin käynnistäminen ja pääasiallisten medioiden ja kanavien valinta

Seuraavaksi katsotaan, mitkä käytettävistä olevista kanavistanne sekä sosiaalisista medioistanne vastaavat tavoiteltavia kohdeyleisöjä. Vaikuttavuus syntyy siitä, että olemme aktiivisia siellä, missä tavoittelemamme yleisökin on aktiivinen, ei siellä, mistä me itse tykkäämme tai mikä on yrityksen politiikka.

Vaikka yrityksellä olisi useampi virallinen sosiaalisen median profiili, HR-markkinoinnissa on huomattavasti järkevämpää keskittyä vaikka vain yhteen sosiaalisen median kanavaan sen sijaan, että yrittää liian niukin resurssein ylläpitää montaa kanavaa. Yleensä tämä johtaa siihen, että sitä copy pastaa sisällöt ja viestit samanlaisina kaikkiin kanaviin. Tämä ei kuitenkaan ole enää lainkaan järkevää ajankäyttöä. Sosiaaliset mediat toimivat toisistaan hyvin eri tavoin johtuen niille ominaisista algoritmeista, niiden tyypillisestä käyttäjäyleisöstä ja käyttötavoista sekä näiden medioiden ja käyttäjien suosimista sisältömuodoista. Näin ollen vaikuttavuuden kannalta on olennaista toimia jokaisessa kanavassa sille kanavalle ominaisin tavoin ja tyylein. Tämä tekee HR-markkinoinnista aikaa vievää ja juuri tästä syystä kannattaa ottaa kanavat haltuun yksi kerrallaan.

(3) Sisältö- tai julkaisusuunnitelma

Kolmas askel on HR-markkinointisuunnitelman laatiminen. Suunnitelma on siksi tärkeä, että se ohjaa työtämme, varmistaa ideoiden siirtymistä toteutukseen ja auttaa meitä ennakoimaan sisältötarpeitamme.

Sisältösuunnitelman, toiselta nimeltään julkaisukalenterin voi tehdä vaikka exceliin tai kalenteriin, mikäli operoit yksin. Hae inspiraatiota Siirin tekemästä Instagram-suunnitelmasta blogissamme. 

HR-markkinointi ei ole pelkästään julkaisutyötä somessa. Se on myös:

  • Sisällön ideointia ja sisällöntuotantoa
  • Sisältöjen muokkaamista mediakohtaisesti
  • Analytiikan seuraamista ja siitä johtuvaa suunnitelman päivittämistä
  • Käytettyjen resurssien ja vaikuttavuuden raportointia

Hyvä suunnitelma ottaa huomioon myös tämän kaiken muun HR-markkinointiin kuluvan ajan. HR-markkinointia ei voi tehdä ilman aktiivista sisällöntuotantoa. 

(4) Aloittaminen – tuumasta toimeen

Ideointi ja suunnittelu on monesti paljon helpompaa kuin varsinainen toteuttaminen. Siksi suunnitelman laatiminen ja vastuiden jakaminen on supertärkeä tuki systemaattisessa HR-markkinointityössä.

Viikottainen analytiikan kerääminen ja havaintojen tekeminen yhdessä osallistuvan ryhmän kanssa luo työskentelyyn jatkumoa ja tarjoaa oppimisen elementin.

En ole koskaan ollut missään toimituksessa töissä, mutta mielikuvani on se, että toimituksissa on tapana toimittajien ja toimituspäällikön kesken istua alas sopimaan, mistä aiheista juttuja tehdään ja kuka saa minkäkin jutun hoitaakseen. Samaa logiikkaa voi ja kannattaa hyödyntää myös HR-markkinoinnissa.

Kuuntele koko jakso

 

Kuuntele koko jakso Soundcloudissa >>

Jakson kesto: 25:16 min

Jaksossa mainitut linkit

“Huippuosaaja on strategisesti ideaali ammattilainen” >>

Vaikuttava työnantajabrändistrategia”- Podcast jakso 27 >>

“Mitä talentit haluavat tietää yrityksestä työpaikkana?” – Podcast jakso 11 >>

“Yritysblogi ja säännöllinen bloggaaminen” >>

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on moderneille kasvuyrityksille ja moderneille HR-ammattilaisille suunnattu podcast. Susanna tarjoilee liiketoimintalähtöistä ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi. Vaikuttava Työnantajabrändi© on Susanna Rantasen ja Eminen kehittämä konsepti moderniin työnantajabrändin rakentamiseen.

@rantanensusanna jakaa viikoittain käytännön vinkkejä, ideoita ja kokemuksia siitä, miten yritys voi vaikuttaa määrittämiinsä talent-yleisöihin modernin työnantajabrändin rakentamisen, eli tarinallistamisen ja HR-sisältömarkkinoinnin keinoin.

HR-markkinointi ja työnantajabrändin rakentaminen – mitä eroa niillä on?

HR-markkinointi ja työnantajabrändin rakentaminen – mitä eroa niillä on?

Mitä eroa on HR-markkinoinnilla ja työnantajabrändin rakentamisella?  Sitä meiltä usein kysytään.

Kun katsot yllä olevan kuvan kannettavaa tietokonetta, mitä näet? 

Näet tarroja, jotka selkeästi tarkoittavat jotain, mutta et tiedä mitä. Ne eivät merkitse sinulle mitään, koska et pysty mielessäsi kytkemään niihin mitään taustatietoja.

HR-markkinointi vai työnantajabrändi?

HR-markkinointi on oikeastaan viestin välittämistä. HR-markkinoinnin avulla kerrotaan minkälaista työtä meillä tehdään asiakaslupauksen lunastamiseksi, miten me työnantajana teemme työntekijöidemme elämästä parempaa ja miten meille voi päästä töihin.

HR-markkinointi tarkoittaa sitä, että yrityksen logon tai tuollaisen tarran nähtyäsi, tiedät mistä yrityksestä on kyse, missä bisneksessä yritys toimii ja mitä se lupaa työntekijöilleen. Mutta et välttämättä tunne yritystä kohtaan mitään erityisiä tunteita. 

HR-markkinointi tarkoittaa sitä, että yrityksen logon nähtyäsi, tiedät sekä mistä yrityksestä on kyse että missä bisneksessä yritys toimii ja mitä se lupaa työntekijöilleen.

Työnantajabrändin rakentaminen on sen sijaan tunteita herättävää tarinankerrontaa sekä yrityksen johdon että sen henkilöstön suulla. Brändin tehtävänä on vedota yleisön sydämiin ja saada heidät ihastumaan ja rakastumaan yritykseen työpaikkana ja työyhteisönä.

Työnantajabrändäys tarkoittaa sitä, että tuollaisen tutun yrityksen tarran pongaaminen herättää sinussa tunnereaktion. Se voi olla negatiivinen tai positiivinen, mutta se on varmuudella tunnereaktio.

Sen lisäksi, että tiedät hyvinkin tarkalleen, mistä yrityksestä on kyse, tiedät myös keitä siellä on töissä ja mitä mieltä he ovat yrityksestä. Yrityksen nimeen ja logoon kytkeytyy mielikuvia ja kokemuksia. Positiiviset mielikuvat tarkoittavat sitä, että haluaisit laittaa tuon saman tarran myös oman läppärisi kanteen ja näyttää muille, että sinulla on joku suhde tähän vetovoimaiseen yritykseen. 

Työnantajabrändäys tarkoittaa sitä, että yrityksen logon nähtyäsi sinussa herää vahva tunnereaktio. Se voi olla negatiivinen tai positiivinen, mutta jokin sinussa liikahtaa. Vahva työnantajabrändi voittaa järjen ja herättää tunteet.

Yritys voi ja sen saattaa jopa kannattaa tehdä sekä HR-markkinointia että työnantajabrändin rakentamista samaan aikaan. Tämä johtuu siitä, että kohdeyleisön edustajien tietoisuus yrityksestä työpaikkana ja työyhteisönä ei ole samaan aikaan samalla tasolla. Kun yksi törmää yritykseen vasta ensi kertaa, toinen tietää jo, mitä yritys tekee ja kolmas on täyttä päätä rakastumassa yrityksen tarinaan, persoonaan ja missioon!

Tietoisuus syntyy pala kerrallaan markkinointityön seurauksena

Mikäli rekrytointiemme kohdeyleisö ei ole koskaan meistä kuullutkaan yrityksenä saatikka työpaikkana, on meidän ensin tehtävä systemaattista HR-markkinointityötä tietoisuuden herättämiseksi ja kasvattamiseksi. Tämän seurauksena yleisölle syntyy käsityksiä, eli mielikuvia siitä, mitä yritys on työpaikkana. Näitä käsityksiä vahvistetaan muun muassa hakijakokemuksilla ja työntekijäkokemuksilla.

Tietoisuus tarkoittaa sitä, että yritys on ylipäätään olemassa kohdeyleisön mielessä. Moni yritys on olemassa tuotebrändinä, mutta se ei tietysti tarkoita vielä sitä, että yritys tunnetaan työpaikkana ja työyhteisönä. 

Kun yleisömme tietää tismalleen, mitä me heille työnantajana lupaamme,  voimme aloittaa työnantajabrändin rakennustalkoot. 

Rakkaus roihahtaa työnantajabrändille

Todellinen kisa osaajista käydään brändien välillä. Ostopäätökset, myös työpaikan suhteen, tehdään nimittäin kaikkein mieluiten tunteilla ei järjellä. Emme voi kuitenkaan aloittaa brändin rakentamisella, mikäli yleisö ei ole tietoinen meistä yrityksenä ja työpaikkana. Ainakin se tulee varsin kalliiksi, eikä välttämättä johda haluamaamme toimintaan.

Kuulin hyvän esimerkin:

Me kaikki tiedämme “Coca Cola” –nimen kuultuamme tai pullon nähtyämme mistä on kyse. Siksi Coca Colan ei tarvitsekaan enää markkinoida tuotettaan, eli kertoa mikä tuote on, miltä se näyttää ja maistuu ja mistä sitä saa ostaa.

Sen sijaan, yhtiö on voinut jo pitkään keskittyä tunteisiin vetoavaan, tarinankerronnalliseen mainontaan, jonka tehtävänä on sitouttaa meidät juuri Coca Colaan, ei sen kilpailijoihin. Mikäli olemme samaistuneet Coca Colan mainoksiin, valitsemme todennäköisesti kaupasta juuri punaisen etiketin, emme sinistä. 

Vaikuttava Työnantajabrändi tarinallistaa yrityksen strategisen yrityskulttuurin (miten meillä on tapana lunastaa asiakaslupausta) sekä työntekijäkokemukset (mitä mieltä työntekijänne ovat siitä [miten meillä on tapana lunastaa asiakaslupausta]).

Aloitamme aina markkinointitoimenpiteillä ja siirrymme tunteiden herättämiseen, vasta kun yleisö on sille valmis.

Muista nämä:

(1) Vaikuttavuus syntyy ajan kanssa, ei yhdessä yössä.

(2) ️Vaikuttavuus syntyy rohkeudesta olla aidosti juuri sitä, mitä te olette. Ei kopioimalla muiden sanoja ja tekoja. 

(3) Vaikuttavuus syntyy antamalla talentin olla tarinan sankari ja ottamalla työnantajana hänen luotetun neuvonantajansa rooli.

Mistä tietää, kannattaako työnantajabrändi rakentaa?

Itse työ, on kyseessä sitten koodaaminen, rekrytointi, myyntityö tai asiakaspalvelu on teoriassa samanlaista kaikkialla. Todelliset erot työssä liittyvät yrityskulttuuriin, työyhteisöön, asiakkaisiin, toimialaan, sijaintiin, yrityksen resursseihin ja strategisiin painopisteisiin. 

Yhden tai kaksi tekijää satunnaisesti rekrytoimalla löytää lähes mihin tahansa tehtävään lähes mikä tahansa yritys. Vaikeuskertoimia rekrytointionnistumiseen nostattaa sekä rekrytointimäärät ja rekrytointien tiheys, samoista osaajista kilpailevat muut työnantajat sekä työnantajan vaatimukset osaamiseen, pätevyyteen ja sopivuuteen liittyen.

Mitä enemmän vaikeuskertoimia laitetaan peliin sitä tärkeämmäksi vaikuttava työnantajabrändi nousee. Todellinen sitoutuminen syntyy tunneperäisistä kokemuksista. Mitä enemmän on sydän pelissä, sitä enemmän kestää myös työn arkeen liittyviä vastoinkäymisiä ja haasteita. Silloin Vaikuttavan Työnantajabrändin rakentaminen on paikallaan.

Lue myös: Mitä työnantajabrändin kehittäminen maksaa?