Elämme bloggaamisen ja sisällöntuotannon kulta-aikaa. Informaation valtaamassa maailmassa tuottamamme sisällön todellisella sisällöllä on suuri merkitys. Yleisön huomion saaminen on yhä vaikeampaa.
Voimme tuottaa sisältöä erilaisissa formaateissa: tekstinä, kuvana, esityksinä, videona, ääniraitana ja graafisina julkaisuina. Myös tekstiä voi tuottaa monella tavalla. Tunnistatko sinä blogitekstin, sisältömarkkinoinnin ja tarinan erot? Erilaisten tekstimuotojen hyödyntäminen rikastuttaa yleisölle tarjottavaa materiaalia ja kehittää kirjallisia ilmaisutaitojamme.
3 erilaista tapaa tuottaa kirjallista sisältöä yrityksen alustoille
1. BLOGGAAMINEN
Blogi oli alunperin verkkopäiväkirja. Lienee historian peruja, että yleisin ilmaisumuoto blogeissa muistuttaa julkista päiväkirjaa.
Yritysbloggaamisen kaksi valloillaan olevaa tyylisuuntaa:
- Omien ajatusten, mielipiteiden ja näkemysten julkaiseminen
- Yrityksen osaamisen, ammattitaidon tai erityistiedon esittely sekä tuotteiden hyödyntämismahdollisuuksiin opastaminen
Ensimmäisen tyylisuunnan edustajat tunnistaa siitä, että teksti ei oikeastaan liity yrityksen myymiin palveluihin tai tuotteisiin. Päiväkirjamainen kirjoitustyyli käsittää useimmiten kirjoittajan kannanottoja, mielipiteitä ja näkemyksiä, oivalluksia tai pohdintoja. Tällainen teksti syntyy tavallisesti inspiraation kipinästä. Sen tarkoituksena ei ole niinkään rakentaa kauppaan johtavaa polkua (potentiaaliseen) asiakkaaseen vaan julkaista kirjoittajan omia ajatuksia.
Kirjoittaja ei varsinaisesti odota tekstin synnyttävän keskustelua, eikä call to actionin puute kirjoituksessa kannusta tai kutsu keskusteluun. Toisaalta, kovin kärkevät mielipiteet ja negatiiviset kannanotot saattavat herättää valtavan aktiivista kommentointia ja eriävien mielipiteiden ja vasta-argumenttien esittämistä. Mitä arvoa niistä on yritykselle? Kovin vähän. Pahimmassa tapauksessa ne synnyttävät vain mainehaittaa. En välttämättä itse kannusta tämän tyyppiseen ilmaisuun yritysten blogeissa.
Toisen tyylisuunnan edustajat tunnistaa teksteistä, jotka tarjoavat käytännönläheisistä vinkkejä, neuvoja, ideoita ja ”insightia”. Tämä on sitä sisältömarkkinointia. Sisältömarkkinointia voidaan tehdä monessa muodossa, ei pelkästään tekstin muodossa. Yleensä muista muodoista halutaan tehdä myös kirjallinen versio, koska hakukoneoptimoituna se tarttuu Googlen haaviin parhaiten.
Monen yrityksen blogissa ovat sulavassa sovussa keskenään tiedotteet, uutiset, sisältö ja mielipiteet. Onko se hyvä vai huono asia? Riippuu yleisöstä ja yleisön tarpeista. Vaikuttavin tapa hyödyntää blogia alustana on tuottaa harkittua, luottamusta rakentavaa sisältöä yrityksen ja sen kohdeyleisöiden välille.
2. SISÄLTÖMARKKINOINTI
Sisältömarkkinointi tehdään tarkoin ja harkiten valitulle kohdeyleisölle. Sen tarkoituksena on rakentaa luottamussuhde yrityksen ja potentiaalisen asiakkaan välille. Tämä tapahtuu tarjoilemalla maistiaisina välittömästi käytettävissä olevaa arvoa. Annettu arvo koskee tietoa ja osaamista, josta yritys voisi myös laskuttaa.
Veloituksettoman arvon vastineeksi halutaan lupa suoriin, mutta täsmällisiin yhteydenottoihin. Call to actionina on kaupan pyytäminen jossain vaiheessa putkea (funnel). Call to actioneita on monenlaisia. Ne tunnistaa kutsusta. Call to actioneita ovat esimerkiksi: ”liity mukaan”, ”lataa tästä”, ”rekisteröidy”, ”tilaa”, ”osta” jne. Call to actionin tarkoitus on saada lukija jättämään digitaalinen jalanjälki yritykselle. Näin tunnistetaan kuka on meidän osaamisestamme potentiaalisesti kiinnostunut ja mistä osaamisesta tarkalleen ottaen.
Mitä tarkemmin voimme kohdentaa sisällön potentiaalisille asiakkaille ja asiakkaille, sitä paremmin palvelemme heitä.
Tutustu sisältömarkkinointia koskeviin artikkeleihimme >>
3. TARINALLISTAMINEN
Lempisisältömuotoni on tarina. Tarinan yli 2000 vuoden valtaa ei voi väheksyä ja ohittaa. Tarinalla on selkeä kaava. Kaavan oppiminen vaatii harjoittelua. Kun kaavan oppii, yrityksen materiaaleja voi muuntaa tarinan muotoon. Tarina jää parhaiten mieleen ilman call to actioniakin. Siksi tarina on erittäin arvokas sisällön muoto.
Tarinan vaikuttavuus piilee sen kyvyssä aktivoida aivomme. Tarinan kerronta liike-elämässä ei tarkoita lainkaan kuvitteellisten tarinoiden kirjoittamista tai satujen kerrontaa. Sen sijaan hyödynnämme aivojen sisäänrakennettua taipumusta etsiä samaistumispintoja. Samaistuminen herättää tunnepohjaisia kokemuksia. Siksi tarinalla on voima.
Eräs Princeton yliopiston tutkija on todennut, että jos haluamme vaikuttaa toisen ihmisen mielipiteeseen tai saada heidät tekemään jotain, meidän täytyy esittää asia tarinan muodossa. Kuluu hetki, ja he esittelevät asian kuin oman ideansa.
Erityisesti HR-markkinoinnissa on monta paikkaa, jossa asian tarinallistaminen synnyttää huomattavasti suuremman vaikutuksen talent-yleisöön. Näitä paikkoja ovat esimerkiksi niinkin tavalliset asiat kuin työpaikkailmoitus, uratarinat ja esimerkiksi Instagram-tilin sisältö.