Blog : Tarinallistaminen

Tarinallistaminen HR-markkinointiviestinnässä, osa 2 – Podcast #106
Susanna

Tarinallistaminen HR-markkinointiviestinnässä, osa 2 – Podcast #106

Tarinallistaminen HR-markkinointiviestinnässä ei muuten tarkoita videoiden tekemistä vaan tarinankerronnan muotoon toteutettavia HR-markkinoinnin viestejä, jotka voivat olla kirjoitettuja tekstejä, videomuodossa esitettyjä tarinoita tai jopa valokuvasarjana esitetty tarina! 

Tarinat ovat kuuluneet ihmiskunnan arkeen olemassa olomme koko ajan. Aivomme vastaanottavat ihan eri tavalla sanomia, tietoja ja viestejä, kun ne on puettu tarinan muotoon.

Tarinan muotoon kirjoitettu markkinointiviesti on moninkerroin vaikuttavampi siksi, että tarinan kaava ohjaa meitä tuottamaan viestin haluamamme kuulijan kannalta hänelle samaistuttavaksi, relevantiksi ja tunnereaktioita aikaansaavaksi.

Tämä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jakso jatkaa viime jakson teemaa tarinallistaminen markkinointiviestinnässä, mutta suuntaamme huomiota enemmän nimenomaan HR-markkinointiviestintää kohden.

Kuuntele & tutustu jakson 105 teema-artikkeliin “Tarinallistaminen markkinointiviestinnässä, osa 1” >>

Tarinallistaminen HR-markkinointiviestinnässä

HR-markkinointiviestinnässä on ihan yhtä lailla tärkeää saada haluttu sanoma tavoitellun vastaanottajayleisön huomion piiriin. Moni ajattelee, että oman osaajayleisönsä huomion voittamiseksi on keksittävä mitä mielikuvituksellisimpia tempauksia tai pyrittävä viraalina leviävään hassutteluvideoon. Vaikka näillä voidaan tietysti voittaa isonkin yleisön huomio hetkeksi, tempaukset eivät välttämättä johdattele sitä ideaalista osaajayleisöä varsinaiselle hakijan polulle yrityksen kanssa.

Ei ole lainkaan tavatonta, että yritys käyttää irralliseen rekrytointimarkkinointi-tempaukseen 10 000-20 000 €. Se on todella iso budjetti HR-markkinoinnissa. Monelle yritykselle maksimi-investointi vuositasolla kaikkeen HR-markkinointiin. Erityisesti kalliiksi keikaksi yksittäinen tempaus jää silloin, kun tempauksen kautta saatu yleisö ei vastaa rekrytoinnin kohdeyleisöä tai tavoitettua kohdeyleisöä ei saada etenemään yrityksen hakijan polulla eteenpäin kohti työnhakua.

Tarinallistaminen tekniikkana ei edellytä kymmenien tuhansien eurojen kampanjapanostuksia. Kun tarinankerronnan tekniikan oppii, sen hyödyntäminen esimerkiksi työpaikkailmoituksen kirjoittamisessa tai blogipostauksen tuottamisessa kestää tismalleen yhtä kauan kuin mitä työpaikkailmoituksen kirjoittamiseen noin ylipäätään on saanut aikaa menemään. 

[teema-artikkeli jatkuu alempana]

Kuuntele jakso

Kuuntele jakso tietokoneen desktopilla | Soundcloudissa | Stitcher Radiossa | iTunesissa | Spotifyssa

Jakson kesto: 51:08 min

Tarinallistaminen markkinointiviestinnässä

Jakson sisältö:

  • Pitääkö jokaisen markkinoinviestin olla tarinan muodossa?
  • Tarinan kolme pääasiallista tehtävää markkinointiviestissä
  • Mitä hyötyä on tarinallistavasta markkinointistrategiasta?
  • Miten markkinointiviestinnässä hyödynnettävä “tarinallistaminen” eroaa markkinointiviestien kirjoittamisesta?
  • Tarinan elementit

[teema-artikkeli jatkuu]

Curse of Knowledge on suurin sudenkuoppa myös HR-markkinointiviestinnässä

Tarinankerronta on hyvä tekniikka myös ns. curse of knowledgen minimointiin markkinointiviesteistämme. Curse of Knowledge on “tilanne”, jossa asiaa koskeva oman ymmärryksemme ja tietomme taso ylittää moninkertaisesti viestimme kohdeyleisön tietotason viestin sisältämästä aiheesta.

Tarinankerronnan tekniikoita noudattamalla, tulemme kuvaamaan asiaa nimenomaan tavoittelemamme kohdeyleisön näkövinkkelistä. 

Sellainen tyypillinen, meille Eminessä usein vastaantuleva Curse of Knowledge -hetki liittyy asiakkaiden työpaikkailmoitusten kirjoittamiseen. Me kirjoitamme asiakkaidemme työpaikkailmoitukset kehittämämme Vaikuttava Työpaikkailmoitus©️ -mallin mukaan. Siinä työpaikkailmoituksessa kerrottu sisältö on järjestelty erityisellä tavalla otsikosta call to actioneihin saakka. Aivan olennainen osa tätä “ideaalin ehdokkaan maaliin saakka kuljettamista” on se, mitä ilmoituksessa kerrotaan ja missä järjestyksessä asiat kerrotaan.

Mitä suurempi kilpailu kyseisen hakuprofiilin osaajista on ja mitä tuntemattomampi tai “vähän vetovoimainen” yritys työnantajana on, sitä olennaisemmaksi tulee tämän tietyn struktuurin noudattaminen ilmoitustekstissä. Ilmoituksen sisältö on merkittävästi informatiivisempi, kuvailevampi ja tarkempi, mitä tyypillisen insinööriasiakkaamme tyypillinen käsitys työpaikkailmoituksesta on. Curse of knowledge nostaa päätään, kun asiakkaan puolella todetaan, että ei näitä kaikkia asioita tarvitse kertoa. Ne tuntuvat heille itsestään selvyyksiltä ja siksi turhilta.

The Curse of Knowledge: How it impacts you and what to do about it? >>

Curse of knowledgen tunnistaminen ja sen välttäminen markkinointiviestinnässä helpottuu olennaisesti jo siinä vaiheessa, kun omaksumme tarinankerronnasta vain yhden säännön: kirjoita tuotoksesi vastaanottajan näkökulmasta, ei omastasi.

Mihin kaikkeen HR-markkinointiviestintään tarinallistaminen soveltuu?

Tarinallistaminen on siis tekniikka, jossa hyödynnetään tarinankerronnan tekniikkaa ja tarinan formaattia viestin kertomisesta halutulle kuulijalle. Tarinankerronta sopii ihan kaikkeen HR-markkinointiviestintään, jopa urasivujen copytekstejä asiakkaille kirjoittaessamme hyödynnämme tarinankerronnallisia ominaisuuksia, ja jopa tarinankerronnan tekniikkaa täysimääräisesti.

Kaiken HR-markkinointiviestin ei tarvitse kuitenkaan noudattaa tarinankerrontaa, mutta siitä on todella paljon apua vaikuttavaan viestintään ja halutun sanoman läpimenoon. Kannattaa siksi pohtia, mitkä viestit ovat erityisen tärkeitä saada vastaanottajan huomion piiriin ja tajuntaan.

Ainakin työpaikkailmoitukset ovat tällaisia. Samoin strategiamuutokset ja ylipäätään liiketoiminnan, työn ja yrityskulttuurin muuttamiseen ja muutokseen liittyvät viestit. Emme itse julkaisisi yhtään uratarinaakaan, jossa tarinankerrontaa ei ole hyödynnetty. Uratarina on nimittäin tyypillinen HR-markkinoinnin sisältö, joka ei kiinnosta ketään muuta kuin uratarinan kohdetta ja kenties hänen vanhempiaan.

Kuuntele jakso (skrollaa ylöspäin vaihtoehtoisiin kuuntelulinkkeihin) oppiaksesi lisää tarinallistamisesta HR-markkinointiviestinnässä.

Jaksossa mainitut linkit

Lataa Eminen Informaatioajan Hakijan Polku >>

Youtube video (4:24 min) The Curse of Knowledge >>

Google hakutuloksia: What’s the difference in our brain between a story and any text >>

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on suunnattu modernien kasvuyritysten johdolle, markkinoinnille ja HR:lle. Se ilmestyy joka maanantai. Susanna tarjoilee varsin liiketoimintalähtöistä ja luovaa ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi.

Vaikuttava Työnantajabrändi© on Eminen Susanna Rantasen kehittämä konsepti ja markkinoinnin metodi työnantajabrändin rakentamiseen digitaalisia ja sosiaalisia markkinoinnin keinoja hyödyntäen. Se on kehitetty erityisesti modernien kasvuyritysten skaalautumistarpeita ajatellen.

Tarinallistaminen markkinointiviestinnässä osa 1 – Podcast #105
Susanna

Tarinallistaminen markkinointiviestinnässä osa 1 – Podcast #105

Tarinallistaminen markkinointiviestinnässä on noussut yhdeksi tämän ajan “hypeksi”. 

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa  puhutaan siitä, mitä tarinallistaminen tarkoittaa ja ei tarkoita, ja miksi tarinankerronta on tärkeässä roolissa markkinointiviestinnässä.

Tarinoilla on ihmiskunnan historiassa sangen pitkä historia. Jos ajattelemme kukin omaa lapsuuttamme, tai tarkastelemme asiaa omien jälkeläistemme kautta, saduilla ja mielikuvitusmaailmaan kytkeytyvillä leikeillä on iso rooli lapsen arjessa. 

Mitä kompleksimmaksi maailma menee, ja mitä enemmän meihin kohdennetaan erilaisia viestejä, sitä enemmän tarvitsemme tarinoita. Tarinat ovat aivoille sama kuin ilma keuhkoille. Ja juuri nyt, aivojemme tila vastaa tilaa, jossa keuhkoistamme alkaa olla ilma loppu.

Mikäli olet seurannut Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastia tai ahminut Eminen blogia pidempään, tiedät, että tarinallistaminen on keskeisessä roolissa Vaikuttava Työnantajabrändi -konseptissa. Vaikuttava Työnantajabrändi tarinallistaa yrityksen strategisen kulttuurin ja työntekijäkokemukset tavalla, joka vaikuttaa yritykselle ideaaliin osaajayleisön ajatteluun ja toimintaan.

Tarinallistaminen markkinointiviestinnässä

Tunnistat varmaan tilanteen, jossa aloittamasi kirja, elokuva tai TV-sarja ei vaan onnistu pitämään sinua otteessa ja huomaat, ettei tarina vaan oikein etene. Toisaalta, tiedät varmasti myös SEN tunteen, kun hyvä tarina onnistuu imaisemaan sinut mukaansa! Et malttaisi laskea kirjaa käsistäsi! Huomaat viettäväsi koko päivän ahmiessasi sarjan seuraavaa ja seuraavaa osaa suoratoistopalvelusta. Loppua kohden alat kuitenkin jarruttaa, koska et halua tarinan loppuvan ja hetkesi noissa auvoisissa mielikuvitusmaisemissa tulevan päätökseen.

Tarina on mekanismi, joka käynnistää mielikuvituksemme. Ja kun mielikuvitus-kytkimestä painetaan, aivomme menevät myös lepotilaan. Mitä enemmän luemme, kuuntelemme ja katsomme tarinoita, sitä enemmän hoivaamme ylikuormittuneita aivojamme.

Tarina on mekanismi, joka käynnistää mielikuvituksemme. Ja mikä on erityisen tärkeää tiedostaa: kun mielikuvitus-kytkimestä painetaan, aivomme menevät myös lepotilaan. Ja tämä on se suurin syy, miksi tänä päivänä tarinoita todella tarvitaan. Elämme informaatiokohinan ja informaatioähkyn aikakautta, jossa pääkoppapoloisemme ovat jatkuvasti kuormituspiikissä. Keskittymiskykymme on romahtanut 2000-luvulla, kärsimme unettomuudesta ja uupumisesta. Mitä enemmän syöstämme sisältöä eetteriin, sitä suurempaa karhunpalvelusta teemme ihmiskunnalle. Tarinoista on tullut meille entistä tärkeämpiä, sillä vain tarinoiden avulla aivomme pääsevät tarvitsemaansa lepotilaan. Mitä enemmän luemme, kuuntelemme ja katsomme tarinoita, sitä enemmän hoivaamme ylikuormittuneita aivojamme.

Tarinallistaminen markkinointiviestinnässä

Ihmiset ovat kertoneet tarinoita ihmiskunnan alusta alkaen. Tarinankerronta ei ole myöskään mikään uusi keksintö mainosmaailmassa. Erityisen paljon tarinankerrontaa on käytetty monien tunnettujen kuluttajabrändien mainoksissa. Näistä hyviä esimerkkejä ovat jo vuosikymmeniä joulun aikaan pyörineet Coca Colan joulupukkitarinat sekä muutama vuosi sitten ilmestynyt Volgswagen Passat -mainos, jossa kaikkiin isiin vetoava Dart Vader -asuinen pieni poika käyttää voimiaan iskän Passattiin.

Työelämän markkinointiviestinnässä tarinan voimaa on kuitenkin käytetty harvakseltaan. Suomalaisessa asiakasviestinnässä on totuttu pidättäytymään tuotteiden ja palveluiden esittelyssä. Yritysviestinnässä on totuttu julkaisemaan tuloksia ja saavutuksia. HR-viestinnässä on totuttu viestimään yrityksen rekrytointitarpeita ja hakijoihin liittyviä odotuksia.

Tarinankerronta on erittäin vähän hyödynnetty työkalu työelämän markkinointiviestinnässä, oli kyse sitten B2B-markkinoinnista, yritysbrändin tai työnantajabrändin rakentamisesta, tai työnhausta ja työpaikkahaastatteluissa omalla tarinalla vaikuttamisesta.

[teema-artikkeli jatkuu alempana]

Kuuntele jakso

Kuuntele jakso tietokoneen desktopilla | Soundcloudissa | Stitcher Radiossa | iTunesissa | Spotifyssa

Jakson kesto: 53:08 min

Jakson sisältö:

  • Mitä tarinalla oikeastaan tarkoitetaan?
  • Miten aivomme toimivat uuden tiedon edessä ja mitä merkitystä sillä on kaikessa markkinointiviestinnässä?
  • Somepaastojen takana on aivojen kuormittuminen kaupallisten viestien aiheuttamasta informaatioähkystä.
  • Oletko huomannut, miten itse käyttäydyt verkossa ja sosiaalisessa mediassa?
  • “Somehtumisen” vaikutus markkinointiviestinnän onnistumiseen.
  • Mistä tarinan voima kumpuaa?
  • Tapahtumasarja, jonka tarina käynnistää aivoissamme.
  • Miksi jotkut onnistuvat tuottamaan hittibiisejä tai blockbuster-leffoja kerta toisensa jälkeen, kun toiset eivät onnistu niissä koskaan?
  • Miksi valtaosa markkinointiviesteistä epäonnistuu tehtävässään?

Mitä tekemistä tarinoilla on työelämässä ja liiketoiminnassa? Paljonkin. 

Tarinoista puhuminen kuulostaa herkästi satujen kertomiselta. Mutta ajattele vaikkapa arvostamasi liike-elämän henkilön elämänkertaa. Se perustuu mitä todennäköisimmin totuuteen, mutta onnistuu silti vangitsemaan huomiosi, herättämään tunnekokemuksia ja jättämään mieleesi vahvoja muistijälkiä. Olen ainakin itse lukenut useamman elämänkerran, jonka ansiosta ymmärsin paremmin mediassa ryvetettyä henkilöä ja hänen valintojaan. 

Työelämä on täynnä vaikuttavia ja samaistuttavia tarinoita, joita yritykset ja yksilöt eivät osaa kertoa tai huomaa hyödyntää työelämän markkinointiviestinnässä. Vaikka tarinallistamalla sama asia menisi miljoona kertaa todennäköisemmin tavoitellun vastaanottajan huomioverkon läpi hänen tajuntaansa. 

Hyvä tarina muuttaa jotain kuulijassa. Se vaikuttaa hänen ajatuksiinsa, käsityksiinsä, uskomuksiinsa ja lopulta hänen valintoihinsa ja toimintaansa. Mikään muu markkinointiviesti ei onnistu samalla tavalla; ei tiedote, ei myyntipresentaatio, ei rekrytointi-ilmoitus, ei työhakemus, ei uutiskirje, ei blogiteksti, eikä myöskään video, ellei siihen ole käsikirjoitettu tavoiteltavaan yleisöön vaikuttavaa tarinaa.

Lue Eminen blogista: “Kolme tapaa tuottaa sisältöä sosiaaliseen mediaan” >>

Lue Eminen blogista: “Mitä työntekijäkokemusten tarinallistaminen tarkoittaa?” >>

Tarinan takana on aina kaava

Tarinoita yhdistää tarinan kaava; tietty formula, jota noudattamalla kerrottu asia muotoutuu ihmiseen vaikuttavaksi tarinaksi. Tarinana kerrottu asia voi olla yrityksen uusi missio ja strategia, työnhakijan uratarina, prinsessasatu, komedia, tositapahtumiin perustuva mysteeri tai jonkun henkilön elämänkerta.

  • Tarinan kaavaa oikein hyödyntämällä on mahdollista kertoa uusia asioita tai vaikeita asioita ymmärrettävällä tavalla.
  • Tarinan kaavaa oikein hyödyntämällä voidaan voittaa yleisön huomio ja herättää heidän mielenkiintonsa ja uteliaisuutensa tutustumaan yritykseenne paremmin. 
  • Tarinan kaavaa oikein hyödyntämällä vaikutetaan kohdeyleisön tunteisiin. Kun tunteet astuvat yritysbrändin ja työnantajabrändin rakentamiseen, alkaa tapahtua. Syntyy voimakasta sitoutumista ja vetoa päästä mukaan siihen tarinaan, jonka yritys on juuri kertonut.

Tarina on kerronnallinen viestinnän muoto

Tarina on lopulta tiettyä kaavaa noudattava kerronnallinen viestinnän muoto. Tarina voidaan yhtä lailla kertoa runona, kolumnissa, blogitekstinä, sarjakuvana, televisiosarjana, satukirjassa, elämänkerrassa, tietokirjassa, rekrytointivideossa, elokuvassa, musiikissa, työhakemuksessa kuin lapsen leikissä. 

Mutta mikä tahansa kertomus ei kuitenkaan ole automaattisesti nimenomaan tarina. Vain tarinan kaavan mukaan esitetty asiakokonaisuus saa kuulijan aivoissa aikaan tämän ainutlaatuisen tapahtumasarjan, jossa kuulija samaistuu esittäjään, peilaa itsensä esittäjän kertomaan tilanteeseen, kokee voimakkaan tunnereaktion, joka laukaisee aivoissa dopamiiniryöpyn, joka puolestaan kiinnittää tarinan aikaansaaman kokemuksen kuulijan muistiin ikiliimallaan. 

Mikään muu informaation esittämistapa ei vaikuta aivoissamme niin laajasti kuin tarinan kokeminen kuultuna, nähtynä tai luettuna. Ja nähtynä vaikutus on vielä voimakkaampi, sillä visuaalinen aistimme vie aistikannastamme yksinään 40%. 

Tarina on äärimmäisen vaikuttava kerronnallinen viestinnän muoto, joka on mieleenpainuvin silloin, kun se on tavoitellulle yleisölle relevantti ja samaistuttava, ja se sisältää tarinaa tukevia visuaalisia elementtejä. 

Työelämässä, yrityksen markkinointiviestinnässä kyse ei ole siitä, että alamme keksiä kuvitteellisia tarinoita myyntipuheisiimme potentiaalisille asiakkaille, työnhakijoille tai henkilöstölle. Kyse ei työnhaussa ole myöskään siitä, että kerromme rekrytoijille satuja elämästämme. Kyse on siitä, että hyödynnämme tarinan kaavaa kirjoittaessamme työelämän markkinointiviestejä. Sillä vain niin saamme tosiasiassa tässä informaatiokohinassa haluamamme sanoman perille vastaanottajalle. Ja sehän on markkinointiviestin tarkoitus, eikö vaan?

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on suunnattu modernien kasvuyritysten johdolle, markkinoinnille ja HR:lle. Se ilmestyy joka maanantai. Susanna tarjoilee varsin liiketoimintalähtöistä ja luovaa ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi.

Vaikuttava Työnantajabrändi© on Eminen Susanna Rantasen kehittämä konsepti ja markkinoinnin metodi työnantajabrändin rakentamiseen digitaalisia ja sosiaalisia markkinoinnin keinoja hyödyntäen. Se on kehitetty erityisesti modernien kasvuyritysten skaalautumistarpeita ajatellen.

Videokuvausten suunnittelu – nappaa tästä 3 vinkkiä
Timo Launonen

Videokuvausten suunnittelu – nappaa tästä 3 vinkkiä

Videokuvausten suunnittelu varmistaa sen, että valmiista videoista tulee toivotunlaisia. Yhä useampi yritys tekee työnantajakuvallista viestintää juuri videoiden muodossa, sillä ne mahdollistavat erinomaisen keinon talent-yleisöön vaikuttamiseen, välittävät aitoa tunnelmaa ja puhuttelevat tarinoillaan. Ehkä juuri siksi sinäkin luet tätä tekstiä.

Onnistuakseen videot vaativat huolellista suunnittelua ja laadukasta toteutusta. Mistä siis kannattaa lähteä liikkeelle?

Koostin sinulle tähän blogitekstiin pohdittavaksi kolme varsin tärkeää ajatusta, jotka terävöittämällä sinulla on selkeät raamit sille, millaiset videot palvelisivat yritystänne parhaalla mahdollisella tavalla. Ison kuvan tavoitteet selkeyttämällä saat paremman vision siitä, millaisia videoita tarvitset.

Tässä kolme kysymystä, jotka kannattaa miettiä heti videotuotannon alkumetreillä:

1. Mikä on videon käyttötarkoitus?

Videon käyttötarkoitus määrittelee isoilta osin sen, millainen videosta tulee. Käyttötarkoitus on käytännössä käsite, joka antaa vastauksen videon tyylistä ja pituudesta sekä sille ideaaleista jakelukanavista.

Esimerkiksi Facebookissa ja Instagramissa fiidin kulutus on niin nopeatempoista, että se asettaa videon tyylille selkeät odotukset: aloituksen on oltava kutkuttavan kiinnostava ja videon kannattaa olla riittävän tiivis mitaltaan, jotta haluttu yleisö katsoo videon loppuun ja viesti menee perille toimintokutsun kera.

Täysin kanavakohtaisesti optimoituja videoita ei kannata aina tavoitella, sillä laadukas sisältö on lopulta se tärkein ja ratkaisevin asia. On kuitenkin fiksua miettiä heti alkuun se, mitä videolla tavoitellaan.

Käyttötarkoitus – mitä, kenelle, missä ja mitä sen jälkeen?

2. Mille kohdeyleisölle haluat viestiä?

Tavoiteltu kohdeyleisö muovaa videon tyyliä, sillä videot, kuten sisällöntuotanto yleensä, on syytä miettiä yleisölähtöisesti. Esimerkiksi passiiviselle työnhakijalle ”Meillä on nyt rekry!” -tyylinen viestikärki ei ole kovinkaan optimaalinen. Sen sijaan hänen vertaistensa kertomukset toteutuneista ura-ambitioista voivat olla se ratkaiseva näkökulma, jolla tavoitat entistä laajemman yleisön – sekä aktiiviset että passiiviset työnhakijat.

Videon tarkempaa sisältöä voi hahmotella kohdeyleisölähtöisellä ajattelulla, joka avaa näkökulmia myös sellaisiin asioihin, joita itse tarkastelee kenties välillä liian läheltä:

  • Mikä teidän yrityksessänne voisi kiinnostaa tavoittelemaasi yleisöä erityisesti?
  • Minkä verran yleisö tietää videon aiheesta?
  • Millaiset asiat toivot yleisön muistavan videon katsottuaan?

Kohdeyleisö – kenet haluamme tavoittaa?

3. Milloin tarvitset valmiit videot?

Tärkeimpiä asioita huolellisen suunnittelutyön ohella on varata riittävästi aikaa videoiden tekemiselle. Videotuotannot pitävät lähes poikkeuksetta sisällään liikkuvia osatekijöitä, jotka vaikuttavat produktion aikatauluun hieman. Laadukas lopputulos voi syntyä ammattilaisten johdolla yllättävänkin nopeasti, mutta on viisasta olla liikkeellä hyvissä ajoin.

Kun tiedät julkaisuaikataulun ja mahdollisen markkinointikampanjan keston, voit olla kaukaa viisas. Esimerkiksi loppukesä ja alkusyksy ovat mitä oivallisinta aikaa alkuvuoden kesärekryjen markkinointivideoiden kuvaamiseen. Kesätunnelma kun loistaa lähinnä vain jokaisen tuoreessa lähimuistissa tammikuisessa Suomessa.

Deadline – milloin videokuvausten suunnittelu kannattaa aloittaa?

***

Videokuvausten suunnittelu