Kiinnitin huomioni perjantain Kauppalehden juttuun (10.2.2012 sivut 1-2), jossa pohdittiin rekrytoinnin haasteita sekä IT-alalla että ylipäätään. Puhuttiin taantumasta ja työvoimapulasta ja vaikeudesta löytää osaajia, kun haluttua kokemusta ei Suomesta löydy. Jotenkin korviini pisti tietynlainen ratkaisukeskeisyyden puute, heittäytyminen ”virran vietäväksi” ja tyytyminen selitykseen työvoimapulasta. Asia lienee nimittäin niin, että aito osaajien vähyys markkinoilla antaa viitteitä siihen, että liiketoiminnan jatkumolle ei tällä strategialla ole edellytyksiä. Siinä keskustelussa rekrytoinnin vaikeuksiin keskittyminen kuulostaa siltä, että juna meni jo tämän aseman ohitse. Vai mitä mieltä itse olet?
Minulla on ratkaisukeskeinen ehdotus kaikille niille työnantajille, jotka kokevat rekrytoinnin haasteelliseksi. Suhtautukaa rekrytointiprosessiin myyntiprosessina ja käynnistäkää se sekä kohderyhmän että omien työnantajakilpailuvalttienne tunnistamisella. Liittäkää yksittäisten prosessien kylkeen pitkäjänteistä työnantajakuvan kehittämistä ja kilpailuvalttien markkinoimista. Olemme toimineet näin useiden asiakkaidemme kanssa ja haastavissakin rekrytoinneissa on päästy maaliin onnistuneesti.
Rekrytointi on myyntiprosessi. Tähän faktaan pitää herätä.
Rekrytoinnin ilmeisiä haasteita on mahdollista ratkaista ymmärtämällä paremmin omaa kohderyhmäänsä ja suhtautumalla rekrytointiprosessiin myyntiprosessina. Tämän prosessin vaiheet voisi kiteyttää seuraaviin:
- Kohderyhmän tunnistaminen ja profilointi
- Omien työnantajakilpailuvalttien tunnistaminen
- Kilpailuvalttien markkinoiminen valikoidulle kohderyhmälle
- Yrityksen, tehtävän ja mahdollisuuksien myyminen kohtaamisissa valituille henkilöille
- Kaupan tekeminen, eli sopimuksen allekirjoittaminen
”Kuten missä tahansa kaupanteossa vain huono kauppias lopettaa myyntityön sopimuksen tekemiseen. Tästä vasta alkaa se varsinainen ponnistelu asiakastyytyväisyyden (lue henkilöstötyytyväisyyden) maksimoimiseksi.”
Työsuhteen alettua tärkeä osa onnistunutta rekrytointiprosessia on tulokkaan perehdyttäminen, kehittymisen arviointi ja palautteen antaminen. Lopullinen päätös yhteisestä jatkosta tehdään vasta koeajan päättyessä. Mikäli suhde jatkuu, tässä on ensimmäinen kohta onnistuneen rekrytointiprosessin arviointiin. Suhteen jatkumisesta päättämisen pitäisi perustua todelliseen ymmärrykseen molemmin puolisista edellytyksistä hyvään yhteistyöhön. Ihan kuten asiakassuhteissa. Näin rakennetaan hyvää työnantajamainetta. Se tekee rekrytoinnit jatkossa helpommiksi.
Työnantajien nöyrempi asenne kilpailuvaltti
Rekrytoinnin haasteelliseksi kokevien yritysten on otettava nöyrempi asenne rekrytoinnissa. Työnhakijoita kohdellaan edelleen ala-arvoisesti vaikka varaa tällaisen työnantajakuvan levittämiseen ei liene yhdelläkään yrityksellä.
Saamme jatkuvasti palautetta asiakkaidemme työnhakijoilta siitä miten poikkeuksellisen hyvin viestimme esimerkiksi prosessin etenemisestä, miten houkuttelevasti kerromme asiakkaidemme avoimista tehtävistä ja miten kiinnostavan kuuloisia yrityksiä meillä on asiakkaana. Hyvän työnantajakuvan kehittäminen voi lähteä näinkin pienistä asioista ja osaavien työntekijöiden saaminen ja pitäminen on todellakin kiinni hyvästä työnantajamaineesta.
