Työnantajamielikuvan kehittämisen budjetti tulevalle vuodelle on todennäköisesti mielessäsi juuri nyt, mikäli työnantajamielikuvan kehittäminen on vastuullasi.
Kenties pohdit, mihin kaikkeen on syytä varautua budjetilla. Tai, miten varmistaa hyväksyntä riittävän suurelle budjetille.
Jos et ole aiemmin budjetoinut työnantajakuvan kehittämiselle, kokosin sinulle muutaman hyvän nyrkkisäännön ensimmäiselle työnantajamielikuvan kehittämisen budjettikierrokselle.
Mitä työnantajakuvan kehittäminen maksaa?
Ei ole olemassa mitään yhtä selkeää summaa, joka sopii kaikille organisaatioille.
Budjetti tulisikin mitoittaa työn tavoitteiden, organisaation koon sekä johdon tältä työltä odottaman ROI:n eli palautuvan arvon mukaan.
Kannattaa myös heti erottaa työn kustannukset ja työhön investointi toisistaan.
Kustannuksiin on vaikeampi saada riittävästi rahaa, mutta investointiin työnantajasi suhtautuminen on todennäköisesti myönteisempi.
Työnantajamielikuvan kehittämisen budjetti
Työnantajamielikuvan kehittämisen budjetti saattaa sisältää sekä toimenpiteet, kulut että työn kustannukset tai pelkät toimenpiteet ja kulut. Riippuen siitä hoituuko tekeminen sisäisin voimin.
Budjetointi on syytä aloittaa aina tavoitteiden määrittämisellä tai vähintäänkin liiketoimintaa tukevien odotusten listaamisella.
Listan pituus ja laajuus kertonee jo jotain tarvittavan budjetin koosta.
Koska tavoiteltujen työnantajamielikuvien kirkastaminen ja vetovoiman vakiinnuttaminen edellyttävät säännöllistä panostusta, työ ei tule valmiiksi yhden vuoden tai yhden kampanjan päättyessä.
Siksi seuraava askel työnantajamielikuvatyön budjetointiin onkin odotusten priorisointi. Mitä meidän tulisi saada aikaan seuraavan tilikauden päättyessä?
Ja vaikka tämä saattaa kuulostaa hankalalta, kolmas olennainen kysymys tässä työssä on: mitä se maksaa tälle organisaatiolle, jos emme saavuta näitä tavoitteita odotetussa aikataulussa?
Budjetointikeskustelussa on tärkeää olla rohkea ja haastaa työnantajaa pohtimaan, mitä yritykselle maksaa se, ettemme kykene rekrytoimaan liiketoiminnan tarvitsemassa tahdissa tai menetämme kokemusta ja hiljaista tietoa kilpailijoille.
Työnantajakuvan kehittämisen budjetin osiot
Budjetoi työnantajakuvan kehittäminen ja vetovoimanne vakiinnuttaminen seuraavalla tavalla:
Alkuinvestointi
Kunnon tulokset edellyttävät kunnon perustan. Mikäli tarkoituksena on käynnistää ensimmäistä kertaa strateginen työnantajakuvan kehittäminen, aloitustoimenpiteisiin investointi ja resurssointi on erittäin tärkeää.
Aloitustoimet sisältävät strategiatyön ja strategian jalkauttamisen suunnitelman, mutta myös mahdollisen markkinaselvityksen, viestien terävöittämisen, valokuvapankin sekä urasivujen päivittämisen.
Työhön organisoitumiseen tarvitaan ihmisiä, joilla on tarvittavaa osaamista sekä aikaa toteuttaa suunnitelmaa viikoittain. Jos sitä ei ole käytettävissä, sitä pitää hankkia ja siihen pitää perehdyttää tai valmentaa.
Alkuinvestointi on suuri satsaus ja siksi siinä kannattaa hyödyntää kokemusta. Joko talon sisäistä tai ulkopuolista.
Alkuinvestoinnin kokoluokka riippuu organisaation koosta ja tavoitteiden mittaluokasta. Puhutaan joistain kymmenistä tuhansista.
Mikäli teillä on jo strategia, strategian päivittämiseen saattaa olla tarpeellista investoida hieman.
Säännölliset toimenpiteet
Systemaattinen työnantajamielikuvan kehittäminen tarkoittaa säännöllisiä, yleensä viikoittaisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on pysyä kohdeyleisön mielessä, terävöittää työantajakuvaa ja kasvattaa vetovoimaanne työnantajabrändiksi asti.
Kustannustehokkainta on tässä investoida sisältö- ja sosiaalisen median markkinointiin ja esimerkiksi tapahtumamarkkinointiin.
Rutinoituminen sisällöntuotantoon ja digitaaliseen markkinointiin tekee työnantajamielikuvien terävöittämisestä kustannustehokkaampaa ja säännöllinen esillä pysyminen pitää organisaationne kohdeyleisön mielen päällä.
Säännöllinen esilläolo tähtää tietoisuuden ja tunnettuuden kasvattamiseen sekä vetovoimanne vahvistamiseen viestinnän ja sisältömarkkinoinnin keinoin. Tämä tuottaa teille kestävämpää arvoa kuin satunnaiset kampanjat.
Näihin säännöllisiin toimenpiteisiin sisällytetään esimerkiksi:
- strateginen sisältöideointi ja sisällön tuottaminen
- sisältömarkkinointi
- kohdeyleisösuhteiden rakentaminen sosiaalisissa medioissa ja tapahtumissa
- kohdeyleisötuntemuksen vahvistaminen esimerkiksi rekrytointiprosessien aikana
- rekrytointiliidien kerääminen ja hoivaaminen
- data-analyysi ja datan hyödyntäminen toimenpiteiden tehon kasvattamiseen
- yleisön tavoittavuutta parantavat sisältökampanjat
Valitsemanne markkinan koosta, kieliversioiden määrästä sekä tietysti tavoitteiden mukaisten toimenpiteiden määrästä riippuen kuukausi-investointi sisältöihin, sisältöjen sekä viestien mainostamiseen sekä työkalulisensseihin alkaa noin 1500 euron kuukausi-investoinnista keskimäärin 5000 euron kuukausibudjettiin jalkautussuunnitelmaa kohden.
Mikäli teette kaiken itse, tarvittavien työkaluhankintojen lisäksi muutaman sadan euron mediabudjetti sosiaaliseen mediaan on hyvä startti tavoittavuuden kasvattamiseen.
Kuukausi-investointi vaikuttaa myös liiketoimintaan palautuvaan arvoon. Mitä enemmän tehdään, sitä nopeammin mitattavaa arvoa alkaa palautumaan. Mitä vähemmän tehdään, sitä kauemmin kestää saada työstä palautuvaa vaikutusta liiketoimintaan.
Osaamisen kehittäminen
Jos joku asia on kehittynyt päätähuimaavaan tahtiin, niin markkinointi. Siksi osaamisen ajantasaisuus on tässä työssä erittäin tärkeä panostamisen kohde.
Siksi koulutusbudjettiin kannattaa lisätä rivi myös tämän vastuutiimin osaamisen kehittämiselle koulutusten, valmennusten ja ammattitapahtumiin osallistumisen puitteissa, ellei ajantasaiseen osaamiseen hyödynnä alan asiantuntijatoimistoja.
Työnantajakuvan kehittämisessä tarvittavat työkalut
Viikoittaisia ja kuukausittaisia toistuvia tehtäviä toteutettaessa työtä ja tavoitteiden saavuttamista tehostaviin työkaluihin on järkevää satsata.
Näistä esimerkkejä ovat mm.:
- analytiikkatyökalu
- liidigeneroinnin ja rekrytointiliidien keruun mahdollistava työkalu (GDPR)
- sähköpostimarkkinoinnin työkalu
- sisältömarkkinoinnin automatisoiva työkalu
- SEO työkalu
- chat urasivuille
- helppo grafiikkatyökalu kuvitusten tuottamiseen
Yrityksenne markkinointitiimillä on todennäköisesti jotain näistä jo käytössä, joten on järkevää laajentaa käyttäjien määrää jo olemassa oleviin työkaluihin.
Markkinoilla on valtava määrä erilaisia digitaalisen markkinoinnin työkaluja sekä ilmaiseksin että kuukausi- ja vuosilisenssihinnoittelulla. Niitä kannattaa googlata budjettia miettiessä.
Riippuen jo käytettävissä olevista työkaluista sekä työkaluja käyttävän tiimin koosta, budjettihaitari tähän kokonaisuuteen asettunee muutamasta satasesta joihinkin tuhansiin euroihin vuodessa.
Ulkopuolinen osaaminen konsulttien ja toimistojen muodossa
Mikäli omassa organisaatiossa ei ole riittävästi tarvittavaa osaamista eikä käsipareja annettavaksi säännölliseen tekemiseen, kannattaa ehdottomasti budjetoida hyvään kumppaniin.
Alan asiantuntijoiden hyödyntäminen on järkevää siksi, että meillä on useimmiten merkittävästi enemmän kokemusta ja osaamista juuri tästä työstä. Teemmehän sitä päätyönämme ja kilpailukykyisinä pysyäksemme, kouluttaudumme ahkeraan.
Tunnemme laajalla skaalalla muita työnantajia ja tunnistamme nopeasti, mitkä asiat organisaatiossanne on järkevää nostaa viestien kärkeen erottuaksenne kilpailijoistanne. Kenenkään kilpailusalaisuuksia rikkomatta.
Vuosien kokemus sekä alan osaamiseen satsaaminen hyödyttää suoraan asiakkaita. Siksi kumppanien käyttäminen tulee lopulta jopa halvemmaksi kuin odotusten mukaisen ROI:n edellyttämien resurssien kiinnittäminen tähän työhön.
Parasta osaavissa kumppaneissa on se, että heidän tuellaan omaa tiimiä ja osaamista on helppo kehittää ja kasvattaa organisaatiollenne sopivassa tahdissa.
Tiesitkö, että kumppanuuspalveluiden lisäksi myös budjetointiapua voi ostaa asiantuntijoilta? Kysy vaikka meiltä!
Tässä myös linkki Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksoon työnantajabrändin budjetoinnista.
