Leo +358 40 707 6183 | experience@emine.fi

Työnantajamielikuva ja työnantajakuva – puheissa työnantajakuvan kehittämisen terminologia menee usein sekaisin.

Mitä eroa on työnantajamielikuvalla ja työnantajakuvalla?

Tarkoittaako työnantajabrändi samaa kuin työnantajakuva?

Entä työnantajamaine?

Työnantajakuvan kehittämisen kokonaisuus avautuu tekijöille merkittävästi paremmin, kun teeman käsitteet kirkastuvat mielessä, käytössä ja omassa toiminnassa.

Nelikenttä - Työnantajamielikuva, työnantajakuva, työnantajamaine, työnantajabrändi Eminen blogi

Työnantajamielikuva

Mielikuvat ovat yleisön mielissä olevia käsityksiä ja oletuksia siitä, minkälainen yritys työnantajan roolissaan on. Ne voivat olla yritykselle suotuisia ja vaikuttaa positiivisesti vetovoimaan, mutta ne voivat myös kääntyä yritystä vastaan ja vaikuttaa negatiivisesti sekä vetovoimaan että pitovoimaan.

Työnantajamielikuvat voivat olla myös virheellisiä tai jopa vanhentuneita. Nykyään on todella yleistä, että yrityksen työnantajamielikuva on vanhentunut. Niin moni organisaatio on käynyt läpi merkittäviä uudistuksia ja kulkee omaa muutosmatkaansa kohti digitaalisen ja sosiaalisen aikakauden strategisia tavoitteitaan. Tässä rytäkässä työnantajamielikuvien pohdinta unohtuu yllättävän usein.

Työnantajamielikuvan erottaa työnantajakuvasta se, että työnantajakuva on vakiintunut käsitys yrityksestä, kun mielikuvat voivat olla irrallisia, yksilöllisiä, vanhentuneita, tulkintavirheellisiä, tai ihan vaan turhan monenlaisia. 

Kun yrityksestä on monta käsitystä ja oletusta, yrityksellä ei itse asiassa ole työnantajakuvaa.

Työnantajakuva

Työnantajakuva on selkeä ja tarkka kuva yrityksestä työnantajana. Se on mielellään yrityksen itsensä luoma ja toiminnallaan aktiivisesti vahvistama ja ajantasalla ylläpitävä.

Voidaan siis sanoa, että työnantajakuvan kehittäminen on sekalaisten, vääränlaisten, vanhentuneiden ja irrallisten työnantajamielikuvien oikaisemista, jotta yleisölle muodostuu yksiselitteinen ja kirkas työnantajakuva kohteena olevasta yrityksestä.

Työnantajakuvan kehittämisessä halutaan vaikuttaa:

  • Yleisön tietoisuuden tasoon
    • Meille merkityksellinen kohdeyleisö tietää meidän ylipäätään olevan olemassa. Tunnistaa meidät kuullessaan nimemme tai nähdessään esimerkiksi logomme.
    • Saavutettu tietoisuus perustuu todenperäisiin käsityksiin ja aitoon, yrityksen liiketoiminnan kannalta suotuisaan kuvaan.
  • Yrityksen työnantajakuvalliseen tunnettuuteen
    • Tietoisen yleisön koko kasvaa. Yhä useampi yrityksen liiketoiminnan kannalta relevantti osaaja omaa yrityksestä tämän aidon ja suotuisan käsityksen.
    • Kun yritys tulee tunnetuksi tietynlaisena työnantajana, yritys asemoituu osaajamarkkinassa.

Työnantajamaine

Työnantajamaine on laajemman yleisön mielipide siitä, minkälaisesta työnantajasta on kyse. Yleensä työnantajamaineeseen vaikuttaa suoraan yrityksen maine asiakkaiden keskuudessa.

Maine on sitä, mitä yrityksestä puhutaan. Se perustuu joko yksilön omiin tai jonkun muun tahon kokemuksiin yrityksen toiminnasta ja kanssakäymisestä yrityksen kanssa. Yritys voi siis itse puhua itsestään yhtä vaikka sen maine olisi jotain muuta.

Työnantajabrändi

Työnantajabrändi on askel eteenpäin työnantajakuvasta. 

Kuten minkä tahansa brändin, myös työnantajabrändin syntyminen edellyttää tunnetasolla tapahtuvaa pysyvän jäljen muodostumista. 

Kun työnantajakuvan kehittäminen on enimmäkseen vaan systemaattista viestintää, edellyttää työnantajabrändin rakentaminen myös erityisten kokemusten tuottamista, joissa viestit kohtaavat todellisuuden vastaanottajalle merkityksellisellä tavalla.

Työnantajabrändi vaikuttaa osaajaan mieltä syvemmällä. Yritys symbolisoi brändiyleisölleen jotain todella merkityksellistä ja yksilölle välintöntä arvon tunnetta tuottavaa. Hän haluaa tulla osaksi brändin vaikutuspiiriä, sillä se saa hänet tuntemaan itsensä jollain brändin määrittämällä tavalla merkitykselliseksi. Siksi brändeihin liittyy ns. ”tribe-käyttäytymistä”, yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, samaistumista, halua olla osa jotain erityistä joukkoa, halua tulla nähdyksi osana jotain erityistä joukkoa.

Työnantajabrändin kehittäminen ei siis ole sitä, että keskitytään pohtimaan urasivuleiskoja ja rekrytointikampanjoita.

Tosiasiassa työnantajabrändi syntyy ilman markkinointitempauksia ja kampanjoita. Kyse on siitä, miltä yleisöön kuuluvasta henkilöstä tuntuu, kun hän on tekemisissä työnantajayritystä edustavien ihmisten kanssa. Kun tämä erityinen tunnekokemus toistuu joka kerta, kun yleisöön kuuluvat henkilöt tulevat tekemisiin työnantajayrityksen kanssa, yritykselle on syntynyt työnantajabrändi.

CTA kuva Eminen englanninkielinen podcast