Joskus uuteen työpaikkaan päätyminen on onnellisten sattumien summa. Valmistuin vastikään Haaga-Helia Ammattikorkeakoulusta tradenomiksi. Opintojen loppuvaiheeseen liittyy tyypillisesti armoton työnhakuprosessi, jossa saa hyvän katsauksen siihen, miten eri yritykset viestivät itsestään työnantajina, miten ne houkuttelevat vastavalmistuneita, ja miten eri tavoin työnantajat vaikuttavat työnhakijoiden hakijakokemuksiin.
Tässä omat, tuoreisiin kokemuksiini perustuvat vinkit positiivisten hakijakokemusten tuottamiseen.
Näin vedät puoleesi tekemisen nälkäisiä vastavalmistuneita
1. Blogaa itsesi puskaradioon ja putkahda esiin sopivalla hetkellä
Osallistuin alumnien mentorointikurssille, jossa eräs kurssikaverini ammatillisia pohdintojani kuultuaan mainitsi uudenlaisesta HR-markkinoinnin urapolusta. Siinä voisin yhdistää luovaan ilmaisuun taipuvan luonteeni ja rakkauteni ihmisläheiseen työhön. En ollut HR-markkinoinnista aiemmin kuullut, mutta sain tältä kurssikaveriltani vinkin tutustua “Emine-nimiseen yritykseen”.
Huomasin Eminen nettisivuilla olevan blogin. Se sai minut kiinnostumaan Eminestä työnantajana. Pääsin kirjoitusten kautta sisään siihen, mitä Eminessä tehdään ja ajatellaan. Lukuisat inspiroivat sisällöt HR-markkinoinnista tarjosivat ammatillista inspiraatiota, ja syvensivät käsitystäni siitä, mitä HR-markkinointityö tarkoittaa.
”Erityisesti blogi sai minut kiinnostumaan Eminestä työnantajana.”
2. Mentoroi vastavalmistuneita ammatillisen polun löytämisessä
Sain kurssilla mentorikseni Jenni Ristiniemen Hannes Snellmanilta, joka vastaa omassa työssään HR-markkinoinnista ja työnantajakuvan kehittämisestä. Hän johdatti minut HR-markkinoinnin maailmaan. Pidän sitä erinomaisena tapana rakentaa työnantajakuvaa ja tuottaa arvoa potentiaaliselle kohdeyleisölle, eli vastavalmistuneille.
Mentorointikurssilla vastavalmistuneita mentoroi alumneja monista muistakin yrityksistä, ja pääsimme tätä kautta meille arvokkaassa ympäristössä tutuksi monen kiinnostavan työnantajan kanssa.
3. Aktiivinen sisällöntuotanto on erinomainen keino näyttää työnhakijoille, mitä yritys tekee
Eminen tarjoama sisältö, eli blogisisältö sekä läsnäolo sosiaalisissa medioissa avasi minulle ikkunan Eminen arkeen, kulttuuriin, ihmisiin sekä työhön, jota he tekevät. Fiilistelin ja arvioin heitä mahdollisena työpaikkana näiden kanavien ja sisältöjen avulla.
Erityisesti blogikirjoitukset saivat minut kiinnostumaan Eminestä työnantajana. Opinnäytetyöni koski yrityskulttuuria ja luovuutta työympäristössä. Olin riemuissani löytäessäeni blogista omien ajatusteni kanssa yhteneväistä sisältöä. Olin “lievästi sanottuna” inspiroitunut siitä työstä, mitä Eminessä tehdään.
4. Tee ensikohtaamisesta luonteva. Älä hiillosta kandidaattia turhaan.
Mentorointiohjelman aikainen tavoitteeni oli lähettää Emineen avoin työhakemus. En silti untuvikkona uskaltanut toivoa, että avoin hakemus tuottaisi tulosta.
Mentorini opastamana kirjoitin avoimeen hakemukseen rohkeasti mitä osaan, mitä haluan oppia, ja mitä toivon tulevalta työltäni. Eminestä lukemani perusteella otaksuin, että voisin kokemuksen puutteesta huolimatta olla eminaattoreiden kanssa ihanteellinen match. Eminaattorit taisivat kokea samoin, sillä minut kutsuttiin tapaamiseen. Ei haastatteluun, vaan tapaamiseen.
”Se, että pystyn hakijana näyttämään parhaimmat puoleni on itse asiassa myös rekrytoivan yrityksen etu, eikö vain?”
Tapasin ensin mahdolliset kollegat Roosan ja Iidan. Tapaaminen oli miellyttävä. Koin olevani tervetullut. Ensi tapaaminen olisi voinut jännittää enemmän, mutta Roosa oli ystävällisesti lähettänyt minulle etukäteen sähköpostitse listan aiheista, joista tulisimme juttelemaan.
Se teki minut todella iloiseksi. Kokemukseni aiemmista työhaastatteluista oli ollut enemmän hiillostamiseen rinnastettavissa puun takaa tulevine kysymyksineen. Eminen tapaamiseen valmistautuessani sain itsevarmuutta ja uskoin, että tällä kertaa voin näyttää parhaat puoleni. Se, että pystyin hakijana turvallisin mielin valmistautumaan parhaiden puolieni esille tuomiseen on itse asiassa myös rekrytoivan yrityksen etu, eikö vain?
5. Viimeistele työnantajamielikuvasi tarjoamalla ilahduttava hakijakokemus
Ensitapaamisemme ja seuraavan tapaamisen väliin mahtui kokonainen kuukausi. Kävin sillä välin hiillostuttamassa itseäni muutaman muun yrityksen työhaastatteluissa löytämättä kuitenkaan muita yhtä ihanteellisia matcheja.
Seuraavaksi Eminen toinen perustaja ja toimitusjohtaja Susanna kutsui minut häntä tapaamaan. Myös Susanna lähetti minulle sähköpostitse etukäteen tulevan keskustelumme sisällön ja kysymykset, joita hän minulta kysyisi. Hän pyysi minua myös valmistelemaan häntä varten haastattelukysymyksiä. Siitä minulle tuli sellainen olo, että myös minun kokemukseni on tärkeä!
Tapaamisessamme Susannan kanssa kävimme läpi esimerkiksi sellaisia asioita ja työtehtäviä, joita minä toivoin omalta työltäni. Susanna halusi tietää, mikä motivoi juuri minua.
Pidin tätä erittäin hienona lähestymistapana. Se vaatii varmasti ripauksen rohkeutta myös työnantajalta. En kokenut, että minua soviteltaisiin tiettyyn muottiin, vaan että muottia voitaisiin muokata yhden Siirin mentäväksi. Tämän huomatessani ajattelin, että jos minut valitaan, niin täältä pesee: paras osaamiseni ja koko oppimishaluni ovat käytettävissänne. Ja jos minua ei valita, niin ajattelen silti, että nuo tekevät siistejä juttuja ja elävät niin kuin opettavat. Arvostus!
”Ja jos minua ei valita, niin ajattelen silti, että nuo tekevät siistejä juttuja ja elävät niin kuin opettavat.”
Löysin muutaman päivän päästä sähköpostistani työtarjouksen. Ei varmaan tarvitse hirveästi pinnistellä, jotta voi kuvitella tähän kohtaan kuvan riemuitsevasta vastavalmistuneesta. Vastasin tietenkin, että tulen. On myös tosi tärkeää, että tulee se paljon puhuttu match. Minulle sen syntymiseksi tärkeintä on, että yrityksen arvot vastaavat omiani, ja että yrityksen kulttuuri ja omat työtehtäväni tukevat luovuuttani ja tarjoavat ruokaa motivaationi nälkäisille draivereille. Onnistunut hakijakokemus täydensi mielikuvani Eminestä tällaisena yrityksenä.
