Tämä alla oleva erään työnhakijan LinkedInissä julkaisema kuva on tähän päivään mennessä saavuttanut LinkedInissä 1 300 tykkäystä ja reilut 70 kommenttia. Muistatko yhtään vastaavaa tilannekuvaa, jolla olisi yhtä paljon peukuttajia? En minäkään.
Kun jokainen tykkäys näkyy kuvasta tykänneen verkostoille ja on saavuttanut myös Twitterissä huomattavan määrän yleisöä, on tämä kuva näkynyt varovastikin arvioiden kymmenientuhansien LinkedIn- ja Twitter-feedissä. Viesti noteerattiin myös kunniamaininnalla CXPA Finlandin asiakkuuskokemusten päivässä tiistaina 7. lokakuuta.
1. Ei sääntö vaan poikkeus
Miten näin pieni ele saa näin paljon huomiota? Sen vuoksi, että valtaosa yrityksistä hoitaa hakijaviestinnän todella huonosti. Tällainen positiivisen hakijakokemuksen tuottava ele on siis harvinainen poikkeus. Toisinaan viestintää ei ole lainkaan työnhakijan suuntaan; ei hakemuksen vastaanottokuittausta, ei väliaikatietoja, ei tietoa prosessin mahdollisesta venymisestä, ei viestiä hakijoille edes siinä vaiheessa kun valinta on tehty.
”Työhakemus on kohteliaisuus, johon on hyvä vastata.” -Minna Liminka
2. Ajan puute on huono tekosyy
Huonoa hakijaviestintää puolustellaan usein ajan puutteella. Olen sitä mieltä, että aikaa löytyy aina asioille, jotka koetaan tärkeiksi. Toisin sanoen olen sitä mieltä, että hakijaviestinnän huono tola johtuu siitä, että työnhakijoita ei arvosteta tarpeeksi. Maksimoitko tai maksimoiko rekrytointikumppanisi voittoa hakijaviestinnän kustannuksella? Vai onko tavoitteesi konkreettisen onnistuneen rekrytoinnin lisäksi rakentaa pitkäkestoista ja kauaskantoista työnantajamielikuvaa? Kysymyksiä, joita kannattaa miettiä jos hakijaviestintä ja sen kehittäminen ovat yrityksesi prioriteettilistalla viimeisimpinä.
3. Mitä väliä?
Minulta kysyttiin muutama viikko sitten, mitä väliä niillä kymmenillä ei valituiksi tulleilla hakijoilla on kunhan se valituksi tullut hoidetaan hyvin. Nehän on vaan muutama kymmenen työnhakijaa. Kyseessä ei ole ainoastaan muutama kymmenen hakijaa vaan myös heidän verkostonsa. Harward Business Reviewn tutkimuksen mukaan:
- 25 % of customers are likely to say something positive about their customer service experience
- 65 % are likely to speak negatively
- 23 % of customers who had a positive service interaction told 10 or more people about it
- 48 % of customers who had negative experiences told 10 or more others
Tutkimus koski asiakaskokemusta, mutta miksei se pätisi myös työnhakijakokemukseen; työnhaku on henkilökohtainen ja tunteita herättävä asia, josta keskustellaan paljon ystävien ja tuttavien kanssa.
Työnhakija on HR:n/rekrytointiammattilaisen asiakas siinä missä rekrytoiva esimieskin.
Otetaan konkreettinen esimerkki: Viisi rekrytointiprosessia, joissa kussakin 50 hakijaa, joista yksi tulee valituksi. 5 valituksi tullutta ja 245 huonoa hakijakokemusta. Tutkimuksen pohjalta voi siis laskea seuraavasti:
Viidestä valituksi tulleesta yksi levittää hyvää viestiä suusta suuhun kymmenelle, kun taas noiden 245:n verkostoissa negatiivinen viesti leviää sadoille korville. Ja toisinaan hyvät ja huonot kokemukset lähtevät viraaleiksi, kuten tässä Descomin tapauksessa.
4. Aito kokemus vs. maksettu markkinointiviesti
Mitä tämä viraaliksi lähtenyt viesti Descomille maksoi? Minnan ajan kirjoittaa tuo kirje sekä leffalippujen ja postikulujen verran. Mitä Descom tästä sai? Näkyvyyden tuhansien potentiaalisten työntekijöiden ja asiakkaiden ammatillisessa verkostossa. Näkyvyyttä työnhakijan suulla aitoon kokemukseen perustuen. Parhainta tässä mielestäni on se, että Minnan tuntien tiedän, ettei kirjettä edes ole tarkoitettu markkinointiviestiksi, vaan Minna ja Descomin väki todella aidosti arvostavat jokaista työnhakijaa.
5. Hakijakokemuksella uskottavuutta ydinliiketoimintaan
Tämä kuva ei edesauta Descomin uskottavuutta ainoastaan osaajiaan arvostavana työnantajana vaan myös ydinliiketoiminnassa. Descom auttaa asiakkaitaan rakentamaan asiakaskokemuksesta kilpailuedun. Tieto hyvän hakijakokemuksen tuottamisesta luo mielikuvaa siitä, että yritys on varmasti myös asiakaskokemuksen rautainen asiantuntija.
Ja vaikkei yrityksen palveluvalikoimalla olisikaan suoraan mitään tekemistä asiakaskokemuksen kanssa, on asiakaskokemus joka tapauksessa hyvä kilpailuvaltti yritykselle kuin yritykselle. Eikö tästä eleestä tule sellainen fiilis, että yritys hoitaa varmasti hyvin myös asiakkuutensa? Ei yhtään hullumpaa viestiä potentiaalisten asiakkaiden suuntaan.
6. Huono hakijakokemus, menetetty asiakas
Kaikkiin ostopäätöksiimme vaikuttavat aina faktojen lisäksi tunteet. Kuvan kommenteissa on muutama viesti siitä, ettei hakija enää huonon kokemuksen jälkeen osta yrityksen tuotetta/palvelua. Huono hakijakokemus on siis riski menettää asiakkaita ja jatkossa huonon kokemuksen saaneen verkostoissa olevia potentiaalisia työnhakijoita.
Pätee totta kai myös B2B-toimintaan. Jos ajattelet asiaa ostajan näkökulmasta ja ostopäätöstäsi edeltävällä loppusuoralla on kaksi yritystä, joista toisesta olet kuullut verkostoistasi hyvää (missä tahansa asiayhteydessä) ja toisesta et mitään tai jotain huonoa, kumman todennäköisimmin valitset? Sitähän minäkin.
Et myöskään voi koskaan tietää, missä seuraavan kerran törmäät tuohon huonon kokemuksen saaneeseen työnhakijaan. Hän voi hyvin olla tulevaisuudessa se, jolta sinä haluat jotakin, vaikkapa juuri se potentiaalinen asiakas. Miten uskot henkilön tuolloin suhtautuvan sinuun ja yritykseesi?
Hyvällä hakijakokemuksella et siis ainoastaan rakenna mainiota työnantajakuvaa vaan myös uskottavuutta ydinliiketoimintaasi.
