Työnantajamielikuvan merkitys rekrytoinnissa puhuttaa rekrytoinnin parissa säännöllisesti työskenteleviä, koska yrityksen veto- ja pitovoimalla on suora vaikutus rekrytointionnistumisiin.
Jos yrityksestä on työnantajana markkinoilla liikkeellä pinttyneitä, vanhentuneita tai jopa virheellisiä käsityksiä, oletuksia ja uskomuksia on selvää, että niillä voi olla hyvinkin negatiivinen vaikutus vetovoimaan.
Rekrytointitilanteissa punnitaan suoraan rekrytointimarkkinoinnin osaaminen sekä yrityksen vetovoima.
Juttelimme aiheesta Videolle.fi:n Tapio Haajan kanssa aiheeseen liittyvässä webinaarissa. Voit katsoa koko tallenteen maksutta täällä.
Mikä on työnantajamielikuvan merkitys rekrytoinnissa?
Työnantajamielikuvalla tarkoitetaan niitä käsityksiä, oletuksia ja uskomuksia, joita markkinoilla on yrityksestä työnantajan roolissa.
Työnhakijat tekevät valintojaan työnantajista usein jo kauan ennen varsinaisen työnhakutarpeen aktivoitumista ja hakemuksen lähettämistä. Työnhakemiseen liittyy yhtälailla riskitekijöitä kuin työntekijän palkkaamiseen. Mitä kokeneemmasta työnhakijasta on kyse, sitä enemmän hän haluaa minimoida myös oman väärän valintansa riskit.
Yrityksistä voi olla markkinoilla monenlaisia käsityksiä ja mielikuvia. Osa perustuu varmasti todellisiin kokemuksiin, mutta paljon on liikkeellä myös huhupuheita.
Mitä jos teidän yrityksestänne on työnantajana liikkeellä virheellisiä, vääristyneitä, epäsuotuisia tai vanhentuneita työnantajamielikuvia?
Nämä vaikuttavat suoraan työnhakijan kiinnostukseen käyttää aikaansa hakemuksen valmisteluun ja hakuprosessiin yrityksiä kohtaan.
Vetoava työnantajakuva on parhaimmillaan erityisen suurena apuna rekrytointiprosessin aikana. Sen avulla voidaan voittaa hakijayleisön huomio, aktivoida relevantit hakijat hakemuksen jättämiseen ja sitouttaa ns. parhaat ehdokkaat rekrytointiprosessiin sen päättymiseen saakka.
Onko teillä vanhentunut työnantajamielikuva?
Voidaan melkein sanoa, että kaikissa yrityksissä työnantajakuvaan suoraan vaikuttavat työntekijäkokemukset ovat muuttuneet koronapandemian aikana. Osassa jopa merkittävästi.
Etätyöskentely ja hybridityöskentely muuttavat konkreettisesti ja merkittävästi työntekijäkokemuksia, arkityötä ja toimintakulttuuria, ja edellyttävät myös erilaista johtamista ja työyhteisöviestintää. Kokonaisuutena yritysten kulttuurit ovat todennäköisesti muuttuneet aikalaillakin. Jos samaan aikaan yrityksessä on tehty myös strategiauudistuksia, työnantajana yritys voi olla tyystin erilainen yritys mitä ennen koronaa.
Nyt jos koskaan onkin syytä arvioida onko työnantajamielikuvat meistä enää lainkaan ajantasalla vai onko syytä lähteä päivittämään yrityksen työnantajakuvaa ja karsia vääriä ja vanhentuneita mielikuvia omissa kohdeyleisöissä.
Voiko työnantajakuvaa kehittää pelkästään rekrytointikampanjoin?
Yleisin tapa tarttua työnantajakuvan kehittämiseen on edelleen rekrytointilähtöinen malli.
Työnantajakuvan kehittäminen rekrytointikampanjoissa tekee työnantajakuvatyöstä relevantin pääasiassa vain kampanjoiden aikana aktiivisille työnhakijoille, jotka eivät välttämättä ole edes se ideaalein yleisö työnantajakuvaviesteille.
Osaajapulassa kärvisteleville työnantajille alkaa kenties olla jo liiankin tuttua kysyttyjen osaajien vähäinen kiinnostus hakea töitä perinteisin keinoin. Tämä johtuu tietysti siitä, ettei heidän tarvitse aktivoitua työnhakijoiksi, koska yleensä heidät napataan kyllä heti, kun pieninkin ajatus työpaikan vaihdosta karkaa heidän suustaan tuttujen tietoisuuteen.
Totta kai työnantajakuvaa voi kehittää pelkästään rekrytointikampanjoin, muttei kannata.
Rekrytointikeskeinen työnantajakuvan kehittäminen rajaa yrityksen tavoittaman yleisön turhan kapeaksi tai jopa vääräksi. Lisäksi viestintä keskittyy liikaa yhden toimen tai tiimin ympärille, joka saattaa vääristää turhaan niitä markkinoille muodostuvia käsityksiä ja mielikuvia.
Moni yritys kipuilee nykyisin kapean työnantajamielikuvan kanssa. On tullut kampanjoitua vuosikausia vain tietyille osaajayleisöille ja yritykselle on muodostunut liian kapea työnantajakuva.
Kuusi syytä, miksi yksiselitteisestä työnantajakuvasta on etua rekrytoinneissa
Videolle-webinaarissa käyn läpi myös nämä alla olevaa kuusi syytä, miksi yksiselitteisestä työnantajakuvasta on niin paljon etua rekrytoinneissa.
Yksiselitteistä työnantajakuvaa ei rakenneta pelkästään rekrytointimarkkinointikampanjoilla. Se vaatii erillisen kaistan, jossa työnantajakuvaviestintää ja -markkinointia tehdään myös silloin, kun ei juuri nyt palkata ketään.
Parhaimmillaan työnantajakuvasta voidaan rakentaa myös metodini mukainen Vaikuttava TyönantajabrändiⓇ. Sillä tähdätään kilpailuetua synnyttävään työnantajabrändiin.
Tietoisuus ja tunnettuus vaatii pidemmän ajan viestintää ja markkinointia tukeakseen yrityksen kaikkia rekrytointionnistumisia, ei vain yhtä tai kahta kampanjaa. Lyhyt rekrytointikampanja ei riitä vakiinnuttamaan työnantajakuvallista tietoisuutta ja kasvattamaan riittävän suurta kokonaisyleisöä myös passiivisista, mutta relevanteista hakijoista.
Rekrytointikampanja-aikainen markkinointi voi johtaa myös hyvin rajalliseen tai sirpaleiseen työnantajamielikuvaan, koska rekrytointimarkkinoinnissa kannattaa ehdottomasti viestiä ja markkinoida mahdollisimman tarkasti avoimen tehtävän kannalta relevanttiin kohderyhmään vetoavalla tavalla.
Tunnetasolla vaikuttaminen koskee jo työnantajabrändi-tasoa, jossa yleisö on muodostanut tunnetason yhteyksiä valitsemiinsa yrityksiin. Tämä vaikuttaa sekä hakijalaatuun että ns. tehtävää koskevien parhaiden ehdokkaiden sitoutumiseen juuri teidän prosessiinne, jopa sen kestosta riippumatta.
Liidien generointi rekrytointifunneliin on yksi työnantajakuvan kehittämisen keskeisimpiä arvokonversiotavoitteita.
Hakijalaatu paranee systemaattisen ja säännöllisen työnantajakuvaviestinnän avulla lähes poikkeuksetta. Yksiselitteinen tietoisuus ja mahdollisuus tutustua yritykseen ja sen ihmisiin työnantajakuvaviestinnän puitteissa pidemmän aikaa ja laajemmin parantaa hakijalaatua ja vähentää molemminpuolista valintariskiä.
Time to hire – hakuprosessin nopeutuminen on mahdollista, kun omaa aktiivista yleisöä on reilusti. Huomion voittaminen ajoittaisilla rekryviesteillä on nopeampaa ja yleisö käyttää hakemisen pohtimiseen vähemmän harkinta-aikaa. Aika se on rahaa myös rekrytoinneissa ja siksi nopeampi hakuprosessi on myös tärkeä vaikutin Vaikuttavam Työnantajabrändin kehittämiseen.
Rekrytoinnin kokonaiskustannuksiin vaikuttaminen. Vaikka työnantajakuvan kehittäminen ei poissulje rekrytointimarkkinoinnin tarvetta, se kyllä pienentää markkinoinnin panostuksia. Koska hakijayleisö voi olla myös jo tuttua, saattaa olla, että omasta poolista voidaan suoraan edistää keskusteluja ilman välitöntä tarvetta kampanjan käynnistämiseen. Aikaa kuluu kaikilta osapuolilta vähemmän, prosessi voi edetä nopeammin ja maaliin päästä merkittävästikin nopeammin.
Liity Eminen Kuukausi Vinkin tilaajaksi täällä >>
Katso Videolle-webinaarimme maksutta täällä >>