Blog : vaikuttava työnantajabrändi

Mitä on vaikuttajamarkkinointi ja miksi se HR:ää kiinnostaisi? – Podcast jakso 63

Mitä on vaikuttajamarkkinointi ja miksi se HR:ää kiinnostaisi? – Podcast jakso 63

Mitä vaikuttajamarkkinointi on?

Indieplace kirjoittaa näin:

Vaikuttajamarkkinointi on moderni puskaradio. Lähes aina klikatessasi itsesi sosiaalisen median kanaviin, olet tekemisissä vaikuttajien kanssa.

Katsot sitten vlogia YouTubesta, pinnailet sisustusideoita Pinterestistä tai selailet Instagramia kahvitauolla, ruudullasi todennäköisesti vilahtaa vaikuttajan tuottamaa sisältöä. Vaikuttajat ovat sosiaalisten trendien suunnannäyttäjiä: he luovat kiinnostavaa sisältöä, löytävät uusimmat trendit ennen muita ja välittävät niitä somen kautta kuluttajille – sinulle ja minulle.”

Tässä Vaikuttava työnantajabrändi -podcastin jaksossa puhutaan vaikuttajamarkkinoinnista ilmiönä. Vaikuttajamarkkinointi on yksi nopeiten yleistyvistä sosiaalisen myynnin muodoista ja markkinoinnin keinoista. Vaikuttajamarkkinoinnin tavoitteena on vaikuttaa samaistuttavan ja myyjää luotettavamman tuntuisen henkilön kautta kohdeyleisön ostoaikeisiin. 

Vaikuttajamarkkinointi on ilmiö, jota ei voi ohittaa, sillä se koskee myös työelämää.

Vaikuttajamarkkinointi koskee myös työelämää

Myös työelämän puolella on vaikuttajia. Puhumme mielipidevaikuttajista ja henkilöbrändeistä, jotka jakavat meille ammatillisesti kiinnostavaa ja inspiroivaa sisältöä, kuten kokemuksia, vinkkejä, neuvoja, ideoita, ohjeita, käyttökokemuksia ja valmiita malleja. 

Seuraamme heitä, innostumme heidän ajattelustaan. Heidän persoonansa vaikuttavat meihin positiivisesti. Saatamme jopa fanittaa näitä persoonia, jotka heittäytyvät ammatillisen vaikuttamisen areenalle näkyvästi ja kuuluvasti. Kulutamme heidän sisältöään säännöllisesti lukemalla heidän blogejaan, seuraamalla heitä Instagramissa, katsomalla heidän videoitaan Youtubessa ja kuuntelemalla heidän podcastejaan.

He eivät jaa osaamistaan ilmaiseksi syyttä suotta. He rakentavat sen avulla itselleen yleisöä. Verkossa vaikuttaminen hyödyttää heitä heidän ammatillisissa pyrkimyksissään asiantuntijoina, myyjinä tai yrittäjinä. 

Miksi vaikuttajamarkkinointi toimii myös työelämässä?

Työelämän vaikuttajat saavat meiltä aikaa ja huomiota siksi, että he vastaavat työtä koskeviin kysymyksiimme. Kaikki me asiantuntijat googlaamme varmasti jopa päivittäin etsien inspiraatiota jonkin työhömme liittyvän kysymyksen selvittämiseen tai ongelman ratkaisuun. Kenties meillä on käsissämme jokin kehitystehtävä ja etsimme ideoita ja esimerkkejä sitä edistääksemme. Tai olemme tekemässä hankintoja työnantajamme lukuun. Googlailemme ymmärtääksemme paremmin mitä on tarjolla ja etsimme suosituksia varteenotettavista vaihtoehdoista. 

Google tarjoaa meille vastauksia erilaisen sisällön muodossa. Mitä useammin Google nostaa asiantuntijavaikuttajat hakutulosten kärkeen, sitä useammin nämä vaikuttajat kiinnittävät huomiomme. Jos tykästymme heidän tapaansa ajatella, alamme todennäköisesti etsiä heistä ja heidän asiastaan lisää tietoa. 

Vaikuttajamarkkinointi toimii myös työelämässä siksi, että meillä on mahdollisuus tutustua, arvioida ja pohtia asiantuntijavaikuttajien sanomaa ja osaamista ilmaiseksi. Tätä kutsutaan sisältömarkkinoinniksi. Sen tehtävänä on kasvattaa tietoisuutta siitä, mitä sisällön toimittaja osaa ja rakentaa luottamusta potentiaalisen ostajan ja tämän asiantuntijatahon välille. Sen sijaan, että he ottaisivat meihin itse yhteyttä ja pyrkisivät myyntikäynnille, he antavat potentiaalisen asiakaskunnan löytää heidät itse googlaamalla.

Vaikuttaja on oikea henkilö, ei yritys. Hän voi edustaa omaa tai työnantajansa yritystä. Mutta sen sijaan, että yritys markkinoi logon ja y-tunnuksen takaa, vaikuttaja markkinoi oman nimensä ja tittelinsä takaa. 

Työelämässä me voimme yrityksen asiantuntijoina ja työntekijöinä vaikuttaa omien nimiemme, persooniemme ja titteliemme takaa sekä potentiaalisiin asiakkaisiin että potentiaalisiin tuleviin työntekijöihin.

Työelämän vaikuttajamarkkinointi on sosiaalista myyntiä ja talent-vaikuttajamarkkinointia

HR:n kannattaa kiinnostua vaikuttajamarkkinoinnista ilmiönä siksi, että työelämässä vaikuttajamarkkinointi on sosiaalista myyntiä silloin, kun se kohdistuu myyntityötä tekeviltä potentiaalisiin asiakkaisiin ja talent-vaikuttajamarkkinointia silloin, kun muukin henkilöstö luotsataan pääasiassa sosiaalisen median välityksellä vaikuttamaan yrityksen tavoittelemiin kohdeyleisöihin.

Työntekijälähettilyys on monelle meistä tuttu termi. Talent-vaikuttajamarkkinointi on sen uusi aalto. Työntekijälähettilyys on mielestäni henkilöstön käyttämistä yrityksen some-kirjekyyhkyinä. Talent-vaikuttajamarkkinointi on sen sijaan strategista ja tavoitteellista.  Se tuottaa arvoa sekä sitä tekevälle työntekijälle että yritykselle. Ei vain yritykselle.

Tätä työntekijälähettilyyden uutta aaltoa on ideoitu ja kuvattu tässä podcastissa aiemminkin >> 

Kuuntele jakso

 

Jakson kesto: 34:28 min

Kuuntele jakso Soundcloudissa | Stitcher Radiossa | iTunesissa

Jaksossa mainitut linkit

Indieplace: Vaikuttajamarkkinoinnin lyhyt oppimäärä >>

Indieplace: Vaikuttajamarkkinoinnin tutkimus 2017 >>

Hubspot-artikkeli sosiaalisen median vaikutuksesta ostokäyttäytymiseen>>

Eminen podcast, jakso 44: 6 askelta vaikuttavampaan työntekijälähettilyyteen (talent-vaikuttajamarkkinointiin) >>

Tap Influence: The Ultimate Influencer Marketing Guide >>

Suomen ensimmäinen B2B-vaikuttajamarkkinoinnin yhteisö, Bonfire >>

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on moderneille kasvuyrityksille ja moderneille HR-ammattilaisille suunnattu podcast. Susanna tarjoilee liiketoimintalähtöistä ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi. Vaikuttava Työnantajabrändi© on Susanna Rantasen ja Eminen kehittämä konsepti moderniin työnantajabrändin rakentamiseen.

@rantanensusanna jakaa viikoittain käytännön vinkkejä, ideoita ja kokemuksia siitä, miten yritys voi vaikuttaa määrittämiinsä talent-yleisöihin modernin työnantajabrändin rakentamisen, eli tarinallistamisen ja HR-sisältömarkkinoinnin keinoin.

Vaikuttava työnantajabrändi syntyy tarinallistamalla strateginen yrityskulttuuri ja työntekijäkokemukset (video)

Vaikuttava työnantajabrändi syntyy tarinallistamalla strateginen yrityskulttuuri ja työntekijäkokemukset (video)

Vaikuttava Työnantajabrändi tarinallistaa strategisen yrityskulttuurin ja työntekijäkokemukset. Vaikuttava Työnantajabrändi on konseptina tarkoitettu moderneille, nopean kasvustrategian yrityksille, joilla ei ole aikaa odottaa perinteisimpien toimenpiteiden myötävaikutusta. Yhtä asiakastamme lainataksemme:

Jos emme pysy strategiamme jalkauttamisen aikataulussa, valuaatiostamme sulaa pahimmassa tapauksessa sata miljoonaa. Meillä ei ole aikaa, eikä varaa vääriin rekrytointiin, yhteentörmäyksiin eikä pakkoratkaisuihin.

Mitä hyötyä kasvuyritykselle on “vaikuttavasta työnantajabrändistä”? 

Vaikuttava työnantajabrändi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti yrityksen toimintaan.

  • Se tuottaa parempia hakijakokemuksia, sillä Vaikuttavampi työnantajabrändi vetää puoleensa enemmän sellaisia osaajia, jotka ovat kuin kotonaan yrityksen toimintakulttuurissa ja maailmassa.
  • Hyvät hakijakokemukset vaikuttavat puolestaan sekä yrityksen maineeseen että tuleviin työntekijäkokemuksiin. Osana Vaikuttavampaa Työnantajabrändin kehittämistä kehitetään myös yrityksen rekrytointikäytäntöjä. Tavoitteena on varmistaa, että yritys saa jokaisesta rekrytointiprosessista palkattujen osaajien lisäksi myös positiivisesti yllätettyjä puolesta puhujia.
  • Parempia työntekijäkokemuksia syntyy, kun osaaja on valinnut tämän yrityksen siksi, että innostui missiosta, löysi itsensä, arvomaailmansa sekä  luontaisen työskentelytapansa yrityksen kulttuurista. Kun hän haluaa työskennellä yrityksen antaman asiakaslupauksen puolesta ja voi olla oma itsensä yrityksessä. 
  • Paremmat työntekijäkokemukset kasvattavat työn imua ja tekevät esimiestyöstä helpompaa. Syntyy parempia johtamiskokemuksia. Voidaan kaikki keskittyä olennaiseen, onnistua työssämme ja iloita yhdessä saavutuksista. Ilmapiiri on todennäköisesti tervehenkisempi ja ihmiset toisiinsa sitoutuneempia.
  • Ympyrä sulkeutuu hyviin asiakaskokemuksiin. Asiakas saa sitä arvoa, mitä hänelle on luvattukin. Ehkä jopa enemmän. Ainakin näiden kanssa on kivempi tehdä yhteistyötä, koska he ovat niin innostuneita työstään. 

Mitä strateginen yrityskulttuuri tarkoittaa?

Kirjoitin tästä aiheesta aikaa sitten erittäin suositun blogiartikkelin kivakulttuurin ja strategisen yrityskulttuurin eroista. Voit lukea sen täältä >>.

Strateginen yrityskulttuuri kertoo, miksi olemme olemassa (missio) ja miten meillä on tapana asiakaslupaustamme lunastaa (yrityskulttuuri ja asiakaslupauksen sisältö).

Strateginen yrityskulttuuri tulkitsee liiketoimintastrategian käyttäytymisen tasolle: mikä on ok, mikä ei. Miten meillä toimitaan käytännön tasolla asiakaslupauksen eteen työskennellessämme. Kenties parasta strategisessa yrityskulttuurissa on se, että sen avulla voi tulkata liiketoimintastrategian ihan jokaisen työtehtävän tasolle. Näin jokaisella yksilöllä on mahdollisuus todella sisäistää, miten minä juuri tässä roolissa vaikutan strategiaamme, tavoitteisiimme ja asiakaslupauksen lunastamiseen.

Mitä työntekijäkokemus tarkoittaa?

Työntekijäkokemus kiteytyy siihen, mitä mieltä minä työntekijänä olen siitä, mihin tämä yritys pyrkii, miten tämä yritys siihen pyrkii ja miten meillä on täällä tapana toimia. Työntekijäkokemuksia muodostuu kaiken aikaa, jopa ennen kuin yksilö edes tietää joskus työskentelevänsä kyseisessä yrityksessä. 

Erityisen kiinnostavaa on tässä maailman ajassa ns. alihankkijakokemukset. Käytän tarkoituksella tuota vihaamani termiä saadakseni viestin perille. Työn muodot ovat koko ajan muuttumassa. Ei ole enää itsestäänselvyys, että osaajat menevät palkkatöihin yritykseen. Yritys voi hyödyntää monipuolista osaamista erilaisissa työn muodoissa juuri silloin ja sen aikaa, kun se on strategisesti tärkeää. Työntekijä voi olla palkkatyön lisäksi freelancer, itsenäinen toimenharjoittaja tai osakeyhtiön alla palvelujaan myyvä konsultti. On kiinnostavaa arvioida yrityksen arvomaailmaa ja todellista kulttuuria nimenomaan tästä vinkkelistä. Se vasta näköalapaikka onkin! Yritys, joka kutsuu tällaisia kumppaneita alihankkijaksi kertoo suoraan arvomaailmastaan. Vinkki: sellainen ei ole muotia enää tänä päivänä moderneissa yrityksissä ja modernien asiantuntijoiden parissa.

Mitä Jare Tiihonen ja Cheek opettivat meille brändin rakentamisesta

Mitä Jare Tiihonen ja Cheek opettivat meille brändin rakentamisesta

Cheek, eli Jare Tiihonen rakensi hämmästyttävän taidokkaasti Cheek-brändin, jonka hän saatteli vaikuttavasti tuonelaan eilen Lahden mäkimontussa vetämässään Valot sammuu -konsertissa. Cheek oli brändinä älyttömän “clever” kokonaisuus, jossa riitti draaman kaarta, antikliimaksia ja kliimaksia. 

Kuulun siihen kategoriaan, joka pääsi Cheekin sielunmaisemasta kiinni vasta Vain Elämää -ohjelman kautta vuonna 2012 (jes, tätikategoriaa siis). Sen jälkeen olen kuunnellut aktiivisesti hänen musiikkiaan, lukenut kirjan, käynyt parissa konsertissa, mutta ennen kaikkea ihastellut taitavaa tarinankerrontaa ja hänen suhdettaan faneihinsa, eli Team Cheekiin.

4 asiaa, jotka brändin rakentaja voi oppia Cheekiltä

(1) Brändin kuuluu herättää voimakkaita puolesta-vastaan -tunteita

Brändi syntyy vasta, kun yleisö on markkinointiviestinnällisten toimenpiteiden kautta kyennyt luomaan kontekstin, jota brändi edustaa. Brändi ei siis ole olemassa sinä päivänä, kun painamme enteriä uutta brändistrategiaamme ihastellen.

Brändi ei synny myöskään tiedottamisen seurauksena eikä tuotekuvauksista. Brändi syntyy luomalla mielikuvia ja tarinoita, jotka johtavat voimakkaisiin tunnetason reaktioihin. Joko rakastat tai vihaat, mutta pahinta on, jos et tunne mitään. Neutraaleiksi koetut yritykset eivät ole kovinkaan vetovoimaisia. Niistä puuttuu se magneetti, joka vetää ihmisiä puoleensa.

Brändin ei tarvitse olla chekkosmaisen ärhäkkä ja pröystäilevä. Brändi voi olla vahvasti vaikkapa luomu (Ruohonjuuri), turvallisuutta uhkuva (Securitas) tai rauhaa ratkova, kuten Martti Ahtisaaren CMI, jonka Google-hakutuloskin kertoo “CMI – Peace broker”. 

Brändin sanoma on kuitenkin kristallin kirkas. Mielikuvat ihmisten päässä todentuvat aidoilla kokemuksilla brändin edustajia ja brändiä kohdatessamme. Tämä on erityisen tärkeää työnantajabrändin rakentamisessa. Jokainen yrityksen edustaja tehtävästä ja tasosta riippumatta, tietoisesti tai tiedostamattaan tuottaa näitä brändimielikuvaa tukevia tai sitä romuttavia kokemuksia omalla käyttäytymisellään, sanoillaan, toimillaan ja kehonkielellään. 

Myös Cheekin brändi herättää erittäin voimakkaita puolesta-vastaan -tunteita. Ihan samalla tavalla muuten kuin Jari Sarasvuo julkisina kulta-aikoinaan.

Olen tulkinnut, että Cheek-tuotteella on tavoiteltu suomalaista versiota ghetton ökyhopparista. Cheek on tuotteena tismalleen genrensä mukainen. Se, ettei suomalainen keski-ikäinen mies löydä itseään ghettosta grillit suussa ei tarkoita, etteikö Cheek olisi briljantti brändi.

Luulen, että keski-ikäinen suomalainen mies on väärässä kuvitellessaan, että Jare Tiihonen ja Cheek ovat yksi ja sama asia.

Menestyksekäs brändääjä hyväksyy sen, että osalla yleisöä on oikeus olla eri mieltä. Suomalainen keski-ikäinen mies ei ole väärässä, jos hän ei pidä Cheekistä. Hän on väärässä vasta silloin, jos hän ei hyväksy sitä, että jollain muulla on oikeus pitää Cheekistä ja samaistua hänen tarinaansa. Luulen, että hän on väärässä myös kuvitellessaan, että Jare Tiihonen ja Cheek ovat yksi ja sama asia.

(2) Brändit muodostuvat tarinankerronnan avulla

Jokainen Cheekin biisi on ote hänen elämästään – tai näin hän ainakin on halunnut meille kertoa. Biiseissä esiintyvät aihiot ja tarinat voi lukea hänen elämänkerrastaan. Yhteenpitävyys, konsistenssi vahvistaa tarinoita ja uskottavuutta entisestään. 

Cheekin kappaleet ovat minitarinoita, joissa eletään elämää, koetaan vastoinkäymisiä, mesotaan, satutetaan ja koetaan itsekin kipua. Jos Cheekin biisit olisivat kuin tyypillisen suomalaisen insinöörin yritys markkinoida firmaansa, avointa työpaikkaa tai tuotettaan, Cheek laulaisi kappaleidensa teknisistä ominaisuuksista. Vastoinkäymisten, voittojen, uhittelun ja rakkaudesta itkemisen sijaan Cheek olisi laulanut biiteistä, riimeistä, riimien määrästä, flowsta, rekisterivarianteista, lyriikoista ja “laineista” – ja mahdollisimman monella bullet pointsilla varustettuna. 

Jos Cheekin biisit olisivat kuin tyypillisen suomalaisen insinöörin yritys markkinoida firmaansa, avointa työpaikkaa tai tuotettaan, vastoinkäymisten, voittojen, uhittelun ja rakkaudesta itkemisen sijaan Cheek olisi laulanut biiteistä, riimeistä, riimien määrästä, flowsta, rekisterivarianteista, lyriikoista ja “laineista” – ja mahdollisimman monella bullet pointsilla varustettuna.

Tiede on voinut todistaa, että tarina vaikuttaa aivoihimme eri tavalla kuin informaation kuuleminen tai lukeminen. Tarinat ovat aivoille kuin ilma keuhkoille. Aivomme tarvitseva tarinoita saadakseen lepotauon kaikesta siitä datasta, jota universumi tykittää kohti aistejamme non stop. Aivomme hajoavat faktojemme ja bullet pointsiemme alle, mutta syttyvät uudelleen eloon tarinalle altistuessamme.

Vanhan “kunnon ajan” mainosmiehet ja -naiset tietävät, miten tarinat ujutetaan brändimarkkinointiin. Jos seuraat esimerkiksi Coca Colan mainontaa, huomaat, ettei se keskity enää millään lailla informoimaan yleisöä siitä, mitä Coca Cola on. Sen sijaan, se hyödyntää tarinoita luoden mielikuvia siitä, minkälaiset ihmiset valitsevat Coca Colan. Kaikki tietävät, miten suurella intohimolla Coca Colan ja Pepsi Colan fanit suhtautuvat brändeihin vaikka loppujen lopuksi kyseessä on periaatteessa tismalleen sama tuote.

Brändin tarinat ovat kuin fiktiivinen kirja, jonka jokainen luku kuljettaa lukijaa kohti haluttua maalia. Cheekin saaga teki tismalleen saman: se valmisteli fanit uran päätökseen kuljettamalla heidät askel ja tarina (biisi) kerrallaan kohti finaalia, mäkimonttua, jonne kaikki eilen päättyi. 

Bränditarinat, eli esimerkiksi jokainen yksittäinen sisältö, mitä yritys markkinointiaan varten tuottaa on aina osa suurempaa kokonaisuutta, ja luo näin yhdessä “kirjan” henkilöineen, rooleineen, draaman kaarineen ja vaiheineen.

(3) Tarinoissa on aina draaman kaari ja tietyt elementit

Mikä tahansa “juttu” ei ole tarina. Jos oikeasti haluaa vaikuttaa yleisöönsä tarinankerronnan avulla, on opeteltava tunnistamaan kertomuksen ja tarinan erot. Se, että jotain kuvataan videolle ei ole synonyymi tarinallistamiselle. Tai juttu, joka nimetään tarinaksi ei tarkoita, että sisältö vaikuttaisi yleisöön tarinan tavoin. 

Se, että kuvataan videolle ei ole synonyymi tarinallistamiselle. Tai juttu, joka nimetään tarinaksi ei tarkoita, että sisältö vaikuttaisi yleisöön tarinan tavoin.

Tarinassa on draaman kaari, joka toteutuu alusta loppuun. Jos se ei toteudu, kyseessä ei ole tarina, vaan kertomus, juttu tai esimerkiksi artikkeli.

Draaman kaari muodostuu vaiheista:

  • Alkujakso, jossa esitellään tarinan henkilöhahmoja sekä heidän välisiä suhteitaan siinä ympäristössä, jossa tarina esitetään. Alkujaksoon kytkeytyy myös jokin aikaa osoittava merkintä: “Olipa kerran..”
  • Tarinan syventämisvaiheessa keskitytään hahmoon; häntä ja hänen tilannettaan taustoitetaan ja esille nostetaan se konflikti, jota hahmo joutuu ratkomaan. Tämä on tärkeä vaihe, sillä tässä kohtaa täytyy tapahtua samaistuminen päähenkilöön. 
  • Seuraavaksi edetään käännekohtiin, itse draamaan, eli johonkin ristiriitatilanteeseen, jossa tilanne ikäänkuin kärjistyy päähahmon osalta.
  • Draamaa huipennetaan esimerkiksi jännitysmomenttien, tragedian tai muun yllätyksellisyyden avulla. Siinä vilautellaan usein myös kuvaa siitä, mitä jos tämä menee mönkään, mitä sitten tapahtuu.
  • Tarina päättyy loppuratkaisuun. Jatkotarina päättyy edelliseen kohtaan, juonen huipentumiseen, joka jättää katsojan odottamaan “tuskissaan” seuraavaa osaa saadakseen tarinan päätökseen.

Tarina ei ole tarina, ellei se sisällä näitä elementtejä.

Äkkiseltään katsottuna voisi kuvitella, että Cheekin tarinassa Jare Tiihonen on päähenkilö. Mutta ei hän ole. Jare Tiihonen ohjaa hahmoa nimeltään Cheek, jolle sattuu ja tapahtuu, ja jonka tarinaan on voinut lohduttoman palavasti samaistua myös suomalainen, naispuolinen teinilapsi.

Välillä Jare Tiihonen on ollut Cheekin tarinaa kirjoittaessaan revittelevän tosissaan, välillä taas tarinaa on revitelty tosissaan pilke silmäkulmassa. Esimerkiksi ehdoton biisisuosikkini Jehu on briljantti esimerkki pilkkeestä silmäkulmassa. Se kappale saa minut aina hyvälle tuulelle juurikin vitsikyytensä vuoksi. En usko sekunttiakaan, että Jare olisi tosissaan itsestään tuota mieltä. Cheekin hahmolle tuollainen elvistely sen sijaan sopii. Se vastaa juuri niihin odotuksiin, joita kansalla Cheekistä on.

(4) Suhde omaan yleisöön vahvistaa brändin

Koko jutun kauneus ei liity lopulta Cheekiin vaan Jareen – tai siihen mielikuvaan, mikä minulle on Jaresta Cheekin takana syntynyt. Konflikti Cheekin ja Jaren välillä tulee eniten esille siinä, mitä Cheek räppää itsestään suhteessa muihin ihmisiin ja miten taas Jare toimii oman uskollisen fanikuntansa kanssa. 

Ihminen ei voi olla mulkku, jos hän kohtelee tuolla rakkaudella, kiitollisuudella, anteliaisuudella ja tinkimättömyydellä niitä ihmisiä, jotka hänen menestyksensä ovat mahdollistaneet. Ulospäin tämä näkyy niinä kohtaamisina, joita Team Cheekiksi nimetty faniporukka on jakanut julkisesti sosiaaliseen mediaan. Voin kuvitella, että hänen lähipiirinsä, hänen elämänsä tärkeimmät ihmiset saavat kokea samanlaista rakkautta ja välittämistä.

Vaikuttavuus syntyy siitä, että palvelee omaa yleisöön, että antaa enemmän kuin odottaa saavansa, eikä todellakaan pyydä ennen kuin on ensin antanut riittämin.

Vaikuttavuus brändin rakentamisessa syntyy siitä, että palvelee yleisöään, että antaa enemmän kuin odottaa saavansa, eikä todellakaan pyydä ennen kuin on ensin antanut riittämin. Brändiuskollisuus syntyy luottamuksesta. Luottamuksen syntyminen edellyttää puolestaan, että tulee toiminnallaan sen arvoiseksi. Työnantajabrändin rakentamisessa hakija- ja työntekijäkokemukset ovat niitä, joissa luottamus rakennetaan.