Blog : HR somessa

5 tapaa mokata HR-markkinointi – Podcast jakso 77

5 tapaa mokata HR-markkinointi – Podcast jakso 77

HR-markkinointi on vaikuttavaa vain silloin, kun sitä tehdään tietoisesti ennalta määritetylle kohdeyleisölle. HR-markkinoinnin ensisijainen tehtävä ei ole viihdyttää sen tekijöitä.

Ideaalissa tilassa toki kumpikin osapuoli mieltyy, mutta HR-markkinointia ajatellen, ensisijainen mieltymyksen kohde on tietysti tavoiteltava kohdeyleisö. Muutoin epäonnistumme vaikuttamisessa todennäköisesti alusta loppuun saakka.

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi –podcastin jaksossa Susanna kertoo missä viidessä (5) asiassa tehdään ne tyypillisimmät HR-markkinointi -virheet.

Kuuntele jakso

Kuuntele jakso Soundcloudissa | Stitcher Radiossa | iTunesissa | Spotifyssa

Jakson kesto: 28:30 min

5 tyypillisintä HR-markkinointi -mokaa

#1 Kohdeyleisön unohtaminen

Kenties tavanomaisin HR-markkinointi -virhe on unohtaa kohdeyleisö kokonaan. Tämä näkyy selkeimmin siinä, ettei kohdeyleisöä ole käsitelty suunnittelussa millään lailla, ja ideat sekä valitut mediat vaikuttavat täysin sattumanvaraisilta.

Useimmiten kohdeyleisö ei siis yllä koko keskusteluun. Jos se pääsee keskusteluun, sen määrittäminen on rajattu kahteen sanaan: potentiaalinen kohdeyleisö. Tämä tarkoittaa käytännössä samaa kuin kohdeyleisön unohtaminen.

Kohdeyleisö tulee määrittää niin tarkkaan kuin mahdollista. Käytännössä niin tarkkaan, että kohdeyleisöstä muodostuu HR-markkinointityölle yksi tai useampi ehdokaspersoona. 

Määritelmä “potentiaalinen kohdeyleisö” ei siten tarkoita vielä mitään. HR-markkinoinnin sisältöä suunnitteleva henkilö ei pysty tuon perusteella millään muotoa tietämään, mistä hänen kannattaa sisältöä tuottaa ja ketä sen pitäisi kiinnostaa.

#2 Omiin mieltymyksiin perustuvat kanavavalinnat

Mistä tietää, mitä kanavia ja medioita HR-markkinointiin pitäisi valita? Ei mistään, mikäli kohdeyleisö on unohtunut määrittää. Tämä tyypillinen HR-markkinoinnin moka on vältettävissä varmistamalla, että tavoiteltava kohdeyleisö on määritetty huolellisesti.

HR-markkinoinnille oikeat kanavat ja mediat ovat niitä, joissa meille on optimaalisinta tavoittaa haluamamme kohdeyleisö(t) niillä resursseilla, joita meillä on käytettävissä.

Ne eivät ole myöskään välttämättä niitä, mitkä markkinointi ja/tai viestintä on määrittänyt “yrityksen virallisiksi kanaviksi”, kun he ovat pohtineet asiakkaiden tavoittamisen kannalta oikeita medioita.

HR-markkinointi on oma markkinoinnin kenttänsä omine kohdeyleisöineen, strategisine tavoitteineen ja valittuine toimenpiteineen.

#3 Tavoitteiden ja mittarien sotkeminen keskenään

Yleisin moka on tavoitteiden ja mittarien sotkeminen käsitteinä keskenään. Susanna bloggasi tästä jutussa Mitä eroa on HR-markkinoinnin mittarilla ja tavoitteella? Kannattaa lukea tuo juttu, jos ei ole ihan varma siitä, mikä on tavoite ja mikä on mittari.

Toinen tyypillinen moka on jättää tavoitteiden määrittäminen kokonaan tekemättä. Silloin emme voi tietää, miltä onnistunut HR-markkinointi näyttää.

Mitä tarkemmin tiedämme, mitä tavoittelemme, sitä helpompaa meidän on myös käyttää aikaamme tavoitteiden saavuttamisen kannalta ideaaleihin toimenpiteisiin.

#4 Vaikuttamaton sisältö

Neljäs tyypillinen moka koskee tuottamaamme sisältöä. Jos emme tunne kohdeyleisöämme, on vaikea tietää, minkälainen sisältö voittaa heidän huomionsa, saa heidät kiinnostumaan ja lopulta jopa konvertoitumaan meille rekrytoinnin liideiksi ja työnhakijoiksi.

Sisällön ideoimisessa ja tuottamisessa on yhtä tärkeää seurata myös sitä, mistä muut samojen teemojen edustajat puhuvat.  Tämä siksi, että on epätodennäköistä, että tavoittelemamme henkilö lukisi, kuuntelisi tai katselisi tismalleen samat asiat useaan kertaan. Kannattaa siis seurata, mitä muut kertovat, ja valita sellaisia kulmia, näkökantoja, sisältömuotoja ja syvyysasteita, joista ei ole sisältötulvaa.

HR-markkinoinnin päämääränä on aina rekrytoinnin liidien hankinta sekä yrityksen liiketoiminnan kannalta ideaalien osaajien saaminen työnhakijoiksi. Nämä päämäärät tuskin tapahtuvat kertaluontoisilla viesteillä, epätarkoilla viesteillä tai kivamarkkinoinnilla. 

Sisältö, joka ei kuljeta ideaalia kohderyhmän edustajaa hakijan polulla kohti konvertoitumista on haaskattua aikaa.

Muilta härskisti kopioitu sisältö tai esimerkiksi termit edustavat myös HR-markkinoinnin mokia. Hyviä ideoita kannattaa parastaa, eli tehdä niitä oman näköisinä, oman kuuloisina ja omille kohdeyleisöille, mutta saman idean kopioiminen, pahimmassa tapauksessa vielä samalle kohdeyleisölle on jo maineriski.

#5 Spämmääminen

Näin ruma sana pitää ehdottomasti avata. Markkinointiviesti muuttuu roskapostiksi vasta sitten, kun se tavoittaa sellaisen henkilön, joka ei ole asiasta yhtään kiinnostunut.

Valitettavasti viides tyypillinen HR-markkinointimoka on spämmiksi luettava sisältö. Esimerkiksi pelkän linkin edelleen jakaminen on esimerkki nykyään spämmiksi luettavasta sisällöstä. Sitä tapahtuu usein, ja monesti jopa huomaamatta markkinoinnin automaation seurauksena. Tähän kannattaa kiinnittää huomiota, sillä algoritmit rankaisevat meitä välittömästi spämmiksi katsottavista markkinointiyrityksistä.

Kuuntele kaikki tyypilliset mokat, jotka voidaan lukea myös Susannan turhautumisen kohteiksi tästä jaksosta.  

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on suunnattu modernien kasvuyritysten johdolle, markkinoinnille ja HR:lle. Se ilmestyy joka maanantai. Susanna tarjoilee varsin liiketoimintalähtöistä ja luovaa ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi.

Vaikuttava Työnantajabrändi© on Eminen Susanna Rantasen kehittämä konsepti ja markkinoinnin metodi työnantajabrändin rakentamiseen digitaalisia ja sosiaalisia markkinoinnin keinoja hyödyntäen. Se on kehitetty erityisesti modernien kasvuyritysten skaalautumistarpeita ajatellen.

Sosiaalinen media vuonna 2018 (toimialaraportti)- Podcast jakso 61

Sosiaalinen media vuonna 2018 (toimialaraportti)- Podcast jakso 61

Miten sosiaalinen media vastaa B2B-markkinoinnin tarpeisiin?

Onko sosiaalinen media hyödyllisempi kulutttajamarkkinointia tekeville yrityksille?

Mihin yritysten sosiaalisen median panostukset menevät pääasiassa?

Social Media Examiner teki vuotuisen selvityksensä siitä, miten yritykset ovat käyttäneet sosiaalista mediaa vuonna 2018 ja mihin katseet on tähdätty vuotta 2019 silmällä pitäen. 

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa puramme tämän raportin sisällön 13 kysymykseen ja vastaukseen. Susanna kommentoi myös raportin antia suomalaisesta näkökulmasta ja erityisesti vaikuttavamman työnantajabrändin kehittämisen kulmasta.

Lue Markkinointi & Mainonta -lehdestä, mitä suomalainen sosiaalisen median tutkimus paljasti >>

Sosiaalinen media vuonna 2018 – toimialaraportti

Social Media Examiner koostaa Social Media Industry -raportin vuosittain heti alkuvuonna tekemänsä kyselytutkimuksen tuloksista. Tänä vuonna kyselyyn vastasi 5800 markkinoijaa pääasiassa Yhdysvalloista, Kanadasta, UK:sta, Australiasta ja Intiasta.

72% vastaajista on käyttänyt sosiaalista mediaa yritysmarkkinoinnissa vähintään 2 vuotta ja 66% vastaajista on keskittynyt kuluttajamarkkinointiin. Valtaosa vastaajista on itsenäisiä sosiaalisen median markkinoinnin toimijoita, jotka tekevät somemarkkinointia asiakkaidensa puolesta.

Lataa raportti tästä >> 

Jakson sisältö

  1. Mitä konkreettista hyötyä systemaattinen markkinointi sosiaalisissa medioissa on yrityksille tuottanu?
  2. Miten alan ammattilaiset painottavat eri sosiaalisia medioita markkinointipaletissaan?
  3. Suosivatko aloittelevat yrityskäyttäjät eri sosiaalisia medioita kuin jo pidempään sosiaalista mediaa hyödyntäneet yrityskäyttäjät?
  4. Miten yritykset hyödyntävät sosiaalista mediaa orgaanisesti?
  5. Mistä sosiaalisista medioista yrityskäyttäjät haluavat oppia enemmän?
  6. Miten yritykset hyödyntävät maksullista markkinointia sosiaalisessa mediassa?
  7. Miten mainonta sosiaalisissa medioissa on muuttunut kuluneen vuoden aikana?
  8. Aikovatko somemarkkinoijat muuttaa sosiaalisen median maksullista käyttöä jollain tavalla lähitulevaisuudessa?
  9. Käyttävätkö somemarkkinoijat jo messenger botteja?
  10. Hyödyntävätkö yritysmarkkinoijat vaikuttajia sosiaalisen median markkinointipaletissaan?

Kuuntele jakso

 

Kuuntele jakso Soundcloudissa | Stitcherissä | iTunesissa

Jakson kesto: 59:23 min. 

Eminen podcast sosiaalinen media suosituimmat sisältömuodot 2018

Jaksossa mainitut linkit

Messenger botit:

What are bots? >>

Messanger bots are going to be huge in content marketing >>

How Facebook Messenger Bots are revolutionizing businesses >> 

Facebook bots for marketers, a guide >>

Vaikuttajamarkkinointi

Työntekijälähettilyyden toinen aalto >>

Vaikuttajamarkkinoinnin lyhyt oppimäärä >> 

Vaikuttajamarkkinoinnin trendit >>

Vaikuttajamarkkinointi on tutkitusti tehokasta >>

Visuaalinen sisältö

Linda Saukko-Rauta (kuvittaa mm. Nordic Business Forumin puheenvuorojen sisällöt)

Tutustu Lindan töihin ja menetelmään täällä >>

Valokuvat HR-markkinoinnin sisältönä podcastin jaksossa 57 >>

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on moderneille kasvuyrityksille ja moderneille HR-ammattilaisille suunnattu podcast. Susanna tarjoilee liiketoimintalähtöistä ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi. Vaikuttava Työnantajabrändi© on Susanna Rantasen ja Eminen kehittämä konsepti moderniin työnantajabrändin rakentamiseen.

@rantanensusanna jakaa viikoittain käytännön vinkkejä, ideoita ja kokemuksia siitä, miten yritys voi vaikuttaa määrittämiinsä talent-yleisöihin modernin työnantajabrändin rakentamisen, eli tarinallistamisen ja HR-sisältömarkkinoinnin keinoin.

Suunnitteilla ottaa käyttöön sosiaalisen median hallintatyökalu? Lue Eminen vertailu kolmesta parhaasta!

Suunnitteilla ottaa käyttöön sosiaalisen median hallintatyökalu? Lue Eminen vertailu kolmesta parhaasta!

Social media managing platform – eli suomeksi sosiaalisen median julkaisuvirran hallitsemiseen tarkoitettu työkalu voi tulla HR-markkinointia tekevälle tarpeelliseksi, jos aikaa kuluu päivittäin monen eri kanavan ja niihin julkaistavan sisällön järjestyksessä pitämiseen.

Jos HR-sisältömarkkinointistrategiaan on valittu hyödynnettäväksi arviolta kolme kanavaa tai enemmän, voi tällainen sosiaalisen median hallintatyökalu tuoda helppoutta päivittäiseen tekemiseen, kuten julkaisutyöhön, aikatauluttamiseen sekä analytiikan seurantaan.

Somen hallintaan tarkoitettuja palveluita on tarjolla lukuisia ja päätimme tehdä palveluista HR:n sometarpeisiin räätälöidyn vertailun. Tätä varten yhden naisen tutkimusryhmämme tutustui kolmeen parhaaseen sovellukseen, joihin ylsivät vertailussa Buffer, Hootsuite ja CoSchedule. Näiden tarjoamista ohjelmista vertailtiin parhaiten HR:n tarpeita vastaavia versioita.

Parhaiten HR:n käyttöön soveltuvat somen hallintatyökalut

Somen hallintatyökaluja yhdistää mahdollisuus julkaista somekanaviin suoraan sovelluksesta. Useimmat hallintatyökalut kattavat some-kanavista ainakin Facebookin, Linkedinin, Twitterin, Pinterestin ja Google+:n, mutta uutuutena joukkoon on liittymässä myös Instagram. Instagramiin julkaiseminen desktopilta on aikaisemmin ollut vain huhupuhetta, sillä Instagram on tunnetusti yksinoikeudella mobiilisovellus. Kuitenkin ainankin Buffer ja Hootsuite mahdollistavat nykyisin Instagramiin julkaisemisen ajastettuna, suoraan desktopilta. Esimerkiksi CoSchedule taas tyytyy muistuttamaan, kun on oikea hetki käydä julkaisemassa.

Näiden julkaisuapuvälineiden lisäksi palveluista löytyy ratkaisuja analytiikan seurantaan ja tiimityöskentelyyn.

Social media managing platforms - vertailu-2

Vertailun tuloksena käytännön testiin lähti Buffer

Näistä palveluista lähdin käytännössä testaamaan Bufferin ilmaisversiota, koska koin sen HR-käyttöön parhaaksi vaihtoehdoksi. Kolmeen somekanavaan julkaisemisen mahdollistava Bufferin ilmaisversio sopii vaihtoehdoksi hyvin, kun pääkanaviksi on valittu vain pari tärkeintä kanavaa, joiden viikottaisesta aktiivisuudesta halutaan huolehtia. Kuitenkin Bufferin ilmaisversion raja tulee vastaan, kun yhteen kanavaan halutaan julkaista enemmän kuin 10 julkaisua kuukaudessa. Tämän vuoksi esimerkiksi Instagramin käytössä se ei riitä, jos tavoitteena on julkaista päivittäin.

Jos HR:n sometiimi on suurempi kuin yksi henkilö, tarvitaan jo ilmaisversiota laajempaa ohjelmaa. Tällöin mielestäni parhaaksi vaihtoehdoksi valikoituu CoSchedule, joka tarjoaa myös monia tiimityöskentelyä helpottavia ominaisuuksia, kuten integraatioita ja kalenteriominaisuuksia.

Mielestäni kuitenkin HR:n sometyössä pärjää varsin hyvin täysin ilman tämän tyyppisiä työkaluja ja ilman niistä koituvia lisäkustannuksia.

Kaipaatko apua HR-sisältömarkkinoinnin aktivoimiseen somessa?