Blog : hakijakokemus

Word of mouth ja Vaikuttava Työnantajabrändi – Podcast jakso 71

Word of mouth ja Vaikuttava Työnantajabrändi – Podcast jakso 71

Word of mouth, tutummin puskaradio tai kuulopuhe, voi olla suosittelun muodossa käänteentekevä yrityksen maineelle ja työnantajabrändille. 

Forbes on siteerannut artikkelissaan tutkimusyhtiö Nielsenin tekemää Global Trust in Advertising -kyselytutkimusta. Sen mukaan 92% ihmisistä luottaa tuttaviensa suosittelemiin yrityksiin, tuotteisiin ja palveluihin. Sosiaalisen median myötä verkkopalvelut, joissa suositellaan ja vertaillaan tuotteita, palveluita, yrityksiä ja palveluiden tarjoajia ovat yleistyneet valtavasti. Jopa ventovieraiden kertomat kokemukset tuntuvat luotettavammilta kuin tuotteisiin tai palveluihin liittyvä markkinointi ja mainonta.

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa puhutaan word of mouth -markkinoinnista työnantajabrändin näkökulmasta. Mikäli löydämme yrityksenä operatiivisesta toiminnastamme henkilöstöön tai työnhakijoihin merkittävällä tavalla vaikuttavan puheenaiheen, talk triggerin, meillä saattaa olla käsissämme erityinen vetovoimatekijä ja vaikuttavuutemme kasvattaja.

HR tarvitsee word of mouth -markkinointia

Moni HR kamppailee suositteluhaasteen kanssa. Tarvitsemme henkilöstömme voimaa esimerkiksi avoimien työpaikkojen täyttämisessä. Hyvin monessa yrityksessä on rekrytointipalkkio, joka ei kuitenkaan toimi toivotulla intensiteetillä. Miksi?

Suosittelua ei voi ostaa. Suosittelemme, jos olemme aidosti sitä mieltä, että kehtaamme suositella ja haluamme auttaa kaveria. Siksi moni HR tunnistaakin tilanteen: tietyt työntekijät tuntuvat saavan aina rekrypalkkiot, mutta heitä on kovin vähän. Miksi muut eivät aktivoidu?

Olen melko varma, että rekrypalkkio ei ole se syy, miksi jotkin työntekijät suosittelevat yritystä työpaikkana. He tekisivät sen todennäköisesti ilman rekrypalkkiotakin. Eikä kyse kuulemani mukaan ole usein myöskään siitä, etteikö keskiverto työntekijä voisi suositella. Hän ei vaan saa aikaiseksi. 

HR todella tarvitsisi word of mouth -markkinointia. Mikään ei ole niin arvokas vaikuttavamman työnantajabrändin rakennusaines kuin nykyisten ja entisten työntekijöiden, sekä työnhakijoiden suosittelut. 

Miksi word of mouth on niin tehokasta?

Jay Baerin ja Daniel Leminin tuore kirja Talk Triggers pureutuu aiheeseen.

  1. Word of mouth on tapahtuessaan 100% osumatarkka, hyper-relevantti.
  2. Word of mouth säästää vastaanottajan aikaa tutkimiselta ja taustoittamiselta.
  3. Word of mouth on riippumaton kokemus. Sitä ei ole ostettu, eikä antaja hyödy siitä muutoin kuin ehkä näkemällä kaverinsa iloisena.

Tästä syystä word of mouth on eri asia kuin kaupallisiin yhteistöihin perustuva vaikuttajamarkkinointi. Tästä syystä rekrypalkkio ei myöskään ole tehokkain keino saada henkilöstöä suosittelemaan ja kertomaan yrityksen uramahdollisuuksista.

Jakson sisältö

  • Miksi rekrypalkkiot eivät toimi
  • Miksi word of mouth on niin tehokasta
  • Word of mouthin sattumanvaraisuus
  • Sosiaalinen media ja word of mouth
  • Word of mouthin johtaminen: puheenaiheiden synnyttäminen (talk triggers)
  • Mistä talk trigger, puheenaihe muodostuu
  • Miten yritys voi synnyttää autenttisia puheenaiheita

Kuuntele jakso

 

Kuuntele jakso Soundcloudissa | Stitcher Radiossa | iTunesissa | Spotifyssa

Jakson kesto: 28:51 min

Word of mouth -jakso 71 Talk Triggers kirja-arvonta

 

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on suunnattu modernien kasvuyritysten johdolle, markkinoinnille ja HR:lle ja se ilmestyy joka maanantai. Susanna tarjoilee varsin liiketoimintalähtöistä ja luovaa ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi. Vaikuttava Työnantajabrändi© on Susanna Rantasen kehittämä konsepti moderniin työnantajabrändin kehittämiseen.

Vaikuttava Työnantajabrändi© on Eminen Susanna Rantasen kehittämä konsepti ja moderni työnantajabrändin rakentamisen metodi, joka on kehitetty nopeasti kasvavien ja skaalautuvien yritysten erityistarpeisiin.

Asiakaskokemus istuu myös HR:n työpöydällä – Podcast jakso 54

Asiakaskokemus istuu myös HR:n työpöydällä – Podcast jakso 54

Asiakaskokemus istuu myös HR:n työpöydällä. Mitä HR:n asiakkaat, eli työntekijät, työnhakijat ja esimiehet odottavat meiltä kokemusten tuottajina, vahvistajina ja johtajina? Miten me voimme vaikuttaa itse yrityksen työnantajakuvaan ja maineeseen varmistamalla hyvät hakija- ja työntekijäkokemukset?

Digitalisaatio ja sosiaalinen media ovat muokanneet isolla kädellä myös HR-työtä. Erityisen luupin alla ovat hakijakokemukset ja työntekijäkokemukset, sillä yleisömme kokemukset joko vahvistavat tai vaikeuttavat työnantajakuvan ja työnantajabrändin rakentamiseen liittyvää työtämme.

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa käsitellään HR:n ja esimiesten tuottamia asiakaskokemuksia sekä niiden vaikutusta Vaikuttavan Työnantajabrändin muodostumiseen, rakentamiseen ja ylläpitämiseen. 

Työnantajakuva syntyy aidoista, todellisista ja hyvin henkilökohtaisista kokemuksista. Jokaisella yksittäisellä, henkilökohtaisella kokemuksella on määräänsä suurempi merkitys kokonaisuuteen. Siksi jokaisen yksittäisen rekrytoijan, työsuhdeasioista vastaavan, palkanlaskijan, esimiehen, johtajan, henkilöstöpäällikön jne käyttäytymisellä, toiminnalla, vuorovaikutustaidoilla ja asiakaspalvelutaidoilla on vaikutus siihen, miten yritys koetaan suuremman yleisön mielessä.

Jakson sisältö

  • Miten digitalisaatio ja sosiaalinen ovat muokanneet käyttäytymistämme ja odotuksiamme
  • Sosiaalinen mediaa suorastaan kutsuu päivittelemään omia kokemuksia
  • Ok-kokemukset vs. tunteita herättävät kokemukset
  • Asiakaslähtöisyys informaatioaikakauden suurena trendinä
  • Asiakaskokemus Suomessa 2017 -tutkimuksen otteita ja ajatuksia suhteessa vaikuttavamman työnantajabrändin rakentamiseen
  • Miksi asiakaskokemusta ei kannata johtaa prosessien mukaan
  • Mistä hyvä kokemus oikeastaan syntyy
  • Tyytyväisyyden ja odotusten ylittämisen erot
  • Ensiluokkainen hakijakokemus ja työntekijäkokemus
  • Mikrohetket synnyttävät ensiluokkaiset kokemukset
  • 3 ominaisuutta, jotka synnyttävät varmuudella huonoja kokemuksia

Kuuntele jakso

 

Kuuntele jakso Soundcloudissa >>

Jakson kesto: 29:44 min

Jaksossa mainitun Asiakaskokemus Suomessa 2017 -tutkimuksen lähde >>

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on moderneille kasvuyrityksille ja moderneille HR-ammattilaisille suunnattu podcast. Susanna tarjoilee liiketoimintalähtöistä ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi. Vaikuttava Työnantajabrändi© on Susanna Rantasen ja Eminen kehittämä konsepti moderniin työnantajabrändin rakentamiseen.

@rantanensusanna jakaa viikoittain käytännön vinkkejä, ideoita ja kokemuksia siitä, miten yritys voi vaikuttaa määrittämiinsä talent-yleisöihin modernin työnantajabrändin rakentamisen, eli tarinallistamisen ja HR-sisältömarkkinoinnin keinoin.

Rekryn jälkeen: mistä koostuu hyvä tulokaskokemus?

Rekryn jälkeen: mistä koostuu hyvä tulokaskokemus?

Hyvä tulokaskokemus on valtavan tärkeä, kun puhutaan uuden työntekijän sitoutumisesta yrityksen toimintatapoihin ja kulttuuriin. Tulokaskokemus on likimain suora jatkumo hakijakokemukselle ja siten hyvin vahvasti liitännäinen siihen.

Käytännössä tulokaskokemus muodostuu nähdäkseni seuraavien tekijöiden dialogista:

  1. Kerrottu tieto, eli se, mikä käy ilmi työnhakijalle rekrytointiprosessin aikana.
  2. Subjektiivinen todellisuus, eli se, miten rekrytointiprosessissa kerrottu informaatio vastaa uuden työntekijän kokemusta.

Kyse on siis kerrotun informaation ja subjektiivisen kokemuksen välisestä vuoropuhelusta ja siitä, miten ne vastaavat toisiaan.

Millainen on hyvä tulokaskokemus konkarin näkökulmasta?

Jaan kanssasi tässä tekstissä kokemuksiani ja havaintojani tulokaskokemuksesta ja siitä, miten sen vaikuttavuutta voi lisätä kiinnittämällä huomiota pieniin, mutta merkityksellisiin asioihin.

Hyvä tulokaskokemus

Kivijalka hyvälle tulokaskokemukselle, kun tulokkaana on konkari

Kohtaaminen

Henkilökohtaisesti mieleenpainuvimmat tulokaskokemukset ovat liittyneet pitkälti ihmisten välisiin kohtaamisiin ja aitoon kiinnostukseen uutta kollegaa kohtaan. Koen, että kyse on vuorovaikutteisesta kunnioituksesta, joka rakentaa tervettä, sosiaalista yrityskulttuuria. Esimerkiksi ensimmäinen päiväni Eminessä oli ikimuistoinen juurikin ihmisten ansiosta.

Valmistautuminen

Läppäri, työpiste, tiimin briiffaus – mitä näitä nyt on? Nämä ovat niin sanotusti niitä perusjuttuja, joiden pitäisi olla kunnossa. Se takaa sujuvan startin yhteiselle matkalle ja helpottaa toki paitsi työntekoa, myös työkavereihin tutustumista. Se, miksi tämä itsestäänselvyys on myös konkarin listalla, on se, että perusasioiden puuttuminen vaikuttaa suoraan tulokaskokemukseen ja siihen, millaisena työpaikka näyttäytyy uudelle työntekijälle.

Rooli

Oman roolin ymmärtäminen on kerta toisensa jälkeen auttanut minua pääsemään osaksi työyhteisöä ja antamaan kontribuutioni uudessa toimenkuvassa ja toimintaympäristössä. Tässä asiassa esimiehellä ja tiimin sisäisellä kommunikaatiolla on iso vastuu.

Ja ei, tämä ei tarkoita sitä, että uusi työntekijä ryhtyy sammuttelemaan tulipaloja samalla, kun hänen niskaansa tiputellaan ”pari keissiä, jotka on odottaneetkin jo sua…”. Kokemuksella voin sanoa, että se ei ole ideaali alku uudessa työssä, mutta toimii tehokkaana sisäänajona.

Näiden kolmen teeman päälle on hyvä lähteä rakentamaan toivotunlaista työntekijäkokemusta.

Hyvä tulokaskokemus

CASE: johtaja näyttää mallia

Minut esitellään ohikiitävässä hetkessä merkittävässä johtavassa asemassa olevalle henkilölle. Kättelemme kohteliaisuuksien kera ja työpäivä jatkuu. Parin kuukauden kuluttua kohtaamme jälleen, mutta tällä kertaa samainen johtaja tervehtii minua etunimellä kättä heilauttaen ja kyselee kokemuksiani uudessa työssä. Pieni ele, mutta sitäkin vaikuttavampi ja konkreettisesti yrityskulttuuriin vaikuttava teko.

Konkarin listaus hyvään tulokaskokemukseen

Se, mitä kokenut työntekijä odottaa uudelta työltään, riippuu hänen uratarpeistaan. Jotkin seikat kuitenkin ovat useimpien listalla.

Kokenut talent arvostaa tulokaskokemuksessaan ainakin näitä:

  • Aitoja kohtaamisia
  • Rytmitettyä perehdytystä
  • Lämminhenkistä sparraamista
  • Selkeitä odotuksia
  • Tervetullutta oloa

Olen koostanut oheisen listan sen pohjalta, mitkä ovat olleet tuntemuksiani uutena työntekijänä juuri Eminessä. Kyse on ollut pohjimmiltaan siitä, että roolini yrityksessä koetaan tärkeäksi ja perehdytys on porrastettu siten, että asioiden sisäistämiseen jää aikaa. Koen, että näillä asioilla on varmistettu yrityksen – ja ihmisen – kannalta optimaalinen sisäänajo.

Hyvä tulokaskokemus

CASE: ei työpistettä – mokasta malliesimerkiksi

Aloitin eräässä työssä niin nopealla aikataululla, että yksi hyvin konkreettinen asia uupui ensimmäisten viikkojen ajan – työpiste. Tilanne oli silloisen esimieheni mielestä hieman nolo, mutta nolostelun sijaan kiitosta ansaitsee se, miten tilanne käsiteltiin:

1. Hän pyysi kaikkia lähikollegoitani varaamaan kanssani vapaamuotoiset kahdenkeskiset perehdytyspalaverit, joiden ainoa ehto oli pitää ne muualla kuin toimistolla. Epämuodollinen tyyli auttoi tutustumaan myös ihmisinä, jonka myötä uuden kollegan ujostelukoreus tippui heti pois.

2. Työskentelypäivä neukkarissa. Postissa hukkunutta (vitsi, vitsi) työpistettä paikattiin myös niinkin innovatiivisella ratkaisulla kuin duunipäivällä neukkarissa. Oletko muuten kokeillut? Nämä pari hyvin kokeellista päivää olivat jälkikäteen ajatellen äärimmäisen heimouttava ja tiimityöskentelytaitoja hiova kokonaisuus.

Hyvä tulokaskokemus – tämän takia se on tärkeä

Hyvän tulokaskokemuksen funktio mielestäni on se, että pystyn saamani informaation ja kohtaamisten kautta kasvamaan rooliin, johon minut on palkattu. Työnantajan tehtävä on varmistaa suunnitelmallinen tapa uuden työntekijän vastaanottamiseen osaksi yritystä. Hyvä tulokaskokemus motivoi uutta työntekijää tekemään parhaansa ja ajan myötä tulokaskokemus jalostuu hyväksi työntekijäkokemukseksi.

Uudessa työpaikassa sulkia hattuunsa niittänyt konkarikin on tulokas.

Siksi hyvä tulokaskokemus on tärkeä.