Minulla on puoliso työkaverina. Lähipiirissämme on muitakin yrittäjiä, jotka työskentelevät puolisoidensa kanssa. Perheyrittäminen ei ole tosiasiassa kovinkaan harvinaista.
Meiltä kysytään aina silloin tällöin, miltä tuntuu työskennellä oman kumppanin kanssa?
Minusta kiinnostavampaa olisi keskustella siitä, miltä meidän työntekijöistä tuntuu työskennellä avioparin kanssa. Varsinkin tämän koko luokan yrityksessä se tuo työelämään varmasti väriä.
Puoliso työkaverina
Minusta tuli meistä ensimmäisenä yrittäjä. Se tapahtui maaliskuussa 2010, kun jäin äitiyslomaltani suoraan yrittäjäksi ja perustin Heebon (silloisen HR Kakspistenollan). Leo tuli ensin minulle Heeboon töihin, muistaakseni joskus 2011-2012 taitteessa. Yrittäjä Leksasta tuli vasta siinä vaiheessa, kun yhtiöitimme Eminen Heebosta marraskuussa 2012.
Leo päätyi minulle töihin siksi, että minulla oli liikaa töitä ja liian vähän rahaa palkata työntekijää. Leon entinen työnantaja sattusi tarjoamaan hänelle mukavan kokoisen irtisanomispaketin ja minä näin tässä varsin oivan ratkaisun ongelmaani. Irtisanomispaketti kuulosti erinomaiselta mahdollisuudelta saada Leksasta työkaveri.
Puolison kanssa työskentelemisessä toimivat samat säännöt, mitä muiden läheisten kanssa työskentelemisessä: on hyvä jättää henkilökohtaisen suhteen roolit työpaikan ulkopuolelle ja antaa työrooleille tilaa. Olen työskennellyt työurallani niin siskoni, äitini kuin entisen heilankin kanssa, joten jotain aiempaa kokemusta minulla tällaisestä yhdistelmästä oli.
Puoliso yhtiökumppanina
Puoliso yhtiökumppanina on se, missä minä olen kokenut sen suurimman arvon:
- Hän ymmärtää yrittäjäroolini vastuut, velvollisuudet ja työkuorman.
- Hän hoitaa meidän kokonaisuudessamme enemmän kotihommia, koska minä hoidan enemmän firman hommia.
- Hänelle voin kertoa ihan kaiken yrittämiseen ja yritystoimintaan, johtamiseen ja asiakastöihin liittyen: nekin epävarmuudet ja pelot, joita en voi tai halua kertoa kenellekään muille.
- Häneltä voin pyytää jeesiä työjuttuihin myös viikonloppuisin ja lomilla. Ja sitä totisesti on tarvittu vuosien aikana useaan kertaan. En koskaan pyytäisi sellaista työntekijöiltä.
Miltä työntekijöistä tuntuu työskentely avioparin kanssa?
En ole tätä koskaan varsinaisesti selvittänyt, vaikka sivulauseissa asiaa ollaan vuosien varrella käsitelty monenkin tiimiläisen kanssa. Kun Iida tuli meille Emineen aikanaan Eminen ensimmäiseksi työntekijäksi, nauroimme monesti, että joko Iida tulee meille palaveeraamaan lauantaisaunaan tai siirrämme palaverit töihin. Jonnekin sinne välille se sitten lopulta asettui.
Meillä on aina ollut Eminessä tosi erityinen kulttuuri: sellainen hyvin läheinen, läpinäkyvä ja välittävä. Tämä johtuu pitkälti tietysti omasta luonteestani. Yritys on hyvin minun näköiseni.
Eminen ”perhemäisyys” oli yksi syistä, jonka takia koin sopivani joukkoon. Sellainen avoimuus, että puhutaan tooosi paljon muitakin, kun vain siihen työhön liittyviä asioita. Ekstroverttina tykkään tietysti siitä, kun on elämää ympärillä, mutta töissä tällainen ympäristö sopii mulle tosi hyvin. Ei jäädä semmosiksi ”hyvän päivän tutuiksi”, et naureskeltais joskus yhdessä kahvihuoneessa, vaan tutustutaan toisiimme syvällisestikin! – Eveliina –
Kaikki meillä pidempään töissä olleet ovat ystävästyneet kanssamme ja keskenään. Meillä on suurimman osan kanssa tosi läheiset välit edelleen ja olen siitä hyvin ylpeä.
Ehkä [tämä] työpaikka tuntuu perhemmäisemmältä kuin jos oltaisiin vaan joku random-kokoonpano. Ollaan kyllä mun mielestä tosi perhemäinen työpaikka kaikin puolin. Esimerkiksi Leksa tuli kerran auttamaan minua muutossa, mikä kertoo kyllä kaiken siitä, miten perhemäisiä täällä ollaan! Se oli tosi liikuttavaa välittämistä. – Siiri –
Kyllä me tietysti pyrimme pitämään kotiasiat kotona, mutta ei se yleensä kyllä onnistu. Ainakaan minulta. Välien selvittelyjä emme kuitenkaan tuo töihin, ainakaan tietoisesti. Luulen, että eniten meidän parisuhde näkyy töissä siinä, miten suoraan saatan ilmaista mielipiteeni ja näkemykseni Leksalle. Muiden kanssa olen varmasti vieraskoreampi.
Ei mun mielestä sillä ole juurikaan vaikutusta, että olette aviopari. Tietenkin se näkyy teidän kahden välisessä kommunikaatiossa, että olette perhettä. Leksa saa aivan varmasti suoremmat sanat kuin me muut, jos hän töpeksii [sun mielestä] jossain. – Siiri –
Se palaute, mitä olemme vuosien varrella saaneet työntekijöiltämme ei kieli meille, että meidän parisuhteemme olisi koskaan ollut töissä ongelma. Ehkä se enemmän vaikuttaa silloin, kun meillä olisi jotain tiimijuttua menossa töiden jälkeen, emmekä saa lapsenvahtia. Silloin Leksa yleensä siirtyy kotiin ja minä jään tiimin luokse.
Miten homman saa sujumaan?
Tärkeintä tässä on ehdottomasti se, että vastuut on selkeästi jaettu. Meillä oli enemmän konflikteja ensimmäisten yhteisten työkuukausien aikana juuri siksi, että meille ei vielä ollut selvää, kuka tekee mitäkin. Kun tontit oli jaettu, ristiriidat loppuivat. Muistan kyllä alussa oppineeni puolistosta ihan uudenlaisia luonteenpiirteitä, koska olemme lopulta aika erilaisia töissä, mitä kotona. Minun puolisoni on ihan paras työkaveri ja yhtiökumppani. En voisi enää kuvitella yrittäjyyttä ilman Leoa.
