Alkuperäinen julkaisupäivä 5.2.2018
Onko teillä tarkoitus käynnistää tänä vuonna työnantajakuvan kehittäminen?
Olet varmaan jo huomannut, että työnantajamielikuvaan ja työnantajabrändiin vaikuttava kokonaisuus onkin todella laaja.
Mistä työnantajakuvan kehittäminen kannattaa aloittaa? Mikä pitää ainakin olla kunnossa?
Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcastin jaksossa Susanna opastaa työnantajakuvan kehittämisen käynnistämiseen kertomalla, mitkä 6 asiaa ovat ne kriittisimmät, jotka kannattaa ihan ensin laittaa kuntoon.
Tämä jakso päättää työnantajabrändin ydintä ja alkuperäistä roolia tarkastelevan jakso-kokonaisuuden. Ensin käsittelimme aihetta ”Mitä employer branding oikeastaan on”. Sen jälkeisissä jaksoissa on käsitelty kahta megatrendiä: työn murrosta (jakso 32) sekä digitalisoitumista (jakso 33) vaikuttavamman työnantajabrändin rakentamisessa.
Tänä päivänä yritys on kuin lasitalo, jonka sisään voi kuka tahansa tirkistellä sosiaalisen median välityksellä. Jokaisesta yrityksestä on jonkinlainen mielikuva katsojan silmissä. Yritys, joka ei tietoisesti johda välittämiään mielikuvia vaikeuttaa turhaan rekrytoinneissa ja myynnissä onnistumista. – Susanna Rantanen, Emine Oy
Miksi työnantajakuvan kehittäminen on nykyään niin tärkeää
Työnantajabrändi ja sen kehittäminen on hyvin ajankohtainen aihe. Tänä päivänä yritys on kuin lasitalo, jonka sisään voi kuka tahansa tirkistellä sosiaalisen median välityksellä. Jokaisesta yrityksestä on jonkinlainen mielikuva katsojan silmissä, sillä mielikuvat syntyvät yksittäisistä kohtaamisista yrityksen eri edustajien kanssa.
Yritys, joka ei tietoisesti johda välittämiään mielikuvia vaikeuttaa syyttä suotta rekrytoinneissa ja myynnissä onnistumista.
Yrityksen vetovoimaa punnitaan myynnissä ja rekrytoinneissa
Yrityksen vetovoimaa punnitaan sekä myynnissä että rekrytoinneissa. Myynnissä onnistumista tuetaan markkinoinnilla. Yritykset ymmärtävät markkinoinnin merkityksen suhteellisen hyvin, ellei loistavasti myynnin avittajana.
Miten rekrytoinneissa onnistumista tuetaan? Yrityksen kyky voittaa haluamiensa ja tarvitsemiensa osaajien huomio ja kiinnostus nousee kriittiseksi yleensä vasta sitten, kun avoin haku ei vedäkään. Yhtään hakemusta ei saada tai ei ainakaan saada riittävästi niitä hakemuksia, joista olisi yritykselle iloa.
Harva yritys tohtii pohtia proaktiivista myyntityötä vasta sitten, kun firman kassa on tyhjä. Aika moni yritys pohtii proaktiivista rekrytointia vasta sitten, kun ei ole tekijöitä. Ongelman ratkaisu tässä maksaa aina enemmän, jää useimmiten tilapäiseksi ja vaatii suurempaa riskinottoa kuin rekrytointionnistumisen ennakointi ja suunnitelmallinen varmistaminen.
Jos yrityksen pääasiallinen rekrytoinnin kohdeyleisö lukeutuu ammattikuntiin, joista on enemmän kysyntää kuin tarjontaa, on parasta sekä tietää että kuuluttaa ääneen omat myyntiargumenttinsa. Yllättävää kyllä, myös osaajat menevät sinne, josta he saavat parhaan ratkaisuesityksen tarpeeseensa.
Mistä työnantajakuva oikeastaan muodostuu?
- Yrityksen yleisestä maineesta ja kiinnostavuudesta
- Yrityskulttuurista
- Yrityksessä työskentelevistä kiinnostavista henkilöbrändeistä ja alan ”guruista”
- Henkilön kokemuksista esimerkiksi yrityksen asiakkaana tai sen tuotteiden tai palveluiden kuluttajana
- Mitä media kirjoittaa ja kertoo yrityksestä ja sen ihmisistä
- Hakijakokemuksista
- Annettujen lupausten ja niiden lunastamisen yhteneväisyydestä
- Ammatillisista mahdollisuuksista, joita voin yrityksessä nähdä
- Työntekijöiden kokemukset ja suositukset
- Asiakkaiden suositukset
- Rekrykumppanien maine ja käyttäytyminen
- Työsuhteiden kesto ja työsuhteiden päättymiseen reagointi
- Yrityksen verkkosivujen ja urasivujen sisältö
- Miten yritys vuorovaikuttaa sosiaalisissa medioissa
- Mitä kokemuksia yrityksen yhteistyökumppaneilla, alihankkijoilla, vuokratyöntekijöillä ja käyttämillä freelancereilla on yrityksestä ja sen tavoista kohdella muita
- Jne jne
Kaikilla palkkaavilla yrityksillä on työnantajakuva, mutta työnantajabrändi on tietoisen työn tulos, jossa visualisoidaan ainutlaatuiset työntekijäkokemukset kantavaksi ja relevantiksi työnantajabrändiksi.
Tämän jakson sisältö:
Tässä jaksossa Susanna käsittelee muun muassa seuraavia asioita:
- Mistä kaikista tekijöistä työnantajabrändi ja työnantajakuva muodostuikaan?
- Mikä on työnantajakuvan ja työnantajabrändin ero?
- Rekrytointimarkkinointi vai työnantajakuvan rakentaminen?
- Oppilaitosyhteistyö osana työnantajabrändin rakentamista
- Mikä on työntekijöiden rooli tänä päivänä työnantajabrändin rakentamisessa
- Ja ne 6 asiaa, jotka kasvuyrityksen tulisi minimissään pistää kuntoon työnantajakuvaa kehittäessään, eli urasivut, työpaikkailmoitukset, rekrytointimarkkinointi, hakemusten jättämistapa ja sitä seuraava workflow, hakijakokemukset ja tulokaskokemukset
Kuuntele jakso
Kuuntele jakso Soundcloud-sovelluksessa >>
Jakson kesto: 42:16 min
Ensi viikolla siirrytään tarkastelemaan modernin kasvuyrityksen HR:ää ihan uusin silmin. Susanna tulee kertomaan neljästä uudenlaisesta roolista, joita merkittävää kasvua hakeva, moderni yritys tarvitsee ”people operations” -toiminnoissaan.
Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcastista
Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on moderneille kasvuyrityksille ja moderneille HR-ammattilaisille suunnattu podcast. Susanna tarjoilee liiketoimintalähtöistä ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi. Vaikuttava Työnantajabrändi© on Susanna Rantasen ja Eminen kehittämä konsepti moderniin työnantajabrändin rakentamiseen.
@rantanensusanna jakaa viikoittain käytännön vinkkejä, ideoita ja kokemuksia siitä, miten yritys voi vaikuttaa määrittämiinsä talent-yleisöihin modernin työnantajabrändin rakentamisen, eli tarinallistamisen ja HR-sisältömarkkinoinnin keinoin.
Löydä kaikki podcastin jaksot täältä >
Lataa ilmainen Modernin HR:n Opas 2018 >
