Leo +358 40 707 6183 | Tanja +358 40 675 2123 experience@emine.fi

Hissipuhe on tyypillisesti noin 30-60 sekunnin kestoinen kiteytys, “intro”, sinusta tai edustamastasi asiasta. Tämän alle 100 sanan mittaisen puheenvuoron tavoitteena on toimia keskustelun avaajana vastapuolen huomion ja kiinnostuksen voittavalla tavalla. 

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa puhutaan työelämän hissipuheista, joita jokainen meistä tarvitsee. Käsittelemme asiaa tarinankerronnallisella kulmalla.

Mikäli et kuunnellut viime viikon jaksoa, kannattaa tutustua myös siihen. Puhuimme nimittäin jaksossa 145 työnhakijan hissipuheesta, eli miten työhaastattelussa kannattaa vastata kysymykseen “kerro jotain itsestäsi”?

Hissipuhe työelämässä

Työelämässä tarvitaan hissipuheita monenlaisissa tilanteissa kuten esimerkiksi myyntitilanteissa, verkostoitumistilanteissa ja työhaastattelussa. Hissipuheen tarve yllättää usein myös ihan vapaa-ajalla uusiin ihmisiin tutustuessa.

Rekrytoijat ja erityisesti suorahakijat tarvitsevat myös hissipuheen edustamalleen yritykselle. Kun ventovieraaseen ottaa kontaktia, pitää nopeasti kyetä saamaan keskustelu auki vastapuolelle kiinnostavalla tavalla.

Moni ohjeistaa hissipuheen noin minuutin mittaiseksi monilogiksi. Hyvä hissipuhe on sellainen, joka rikkoo jään ja herättää uteliaisuuden keskustelun jatkamiseen vastapuolessa. Jos keskityn puhumaan itsestäni henkeä vetämättä minuutinkin verran, saa hissipuheeni olla todella hyvä, jotta sillä ei turruteta käynnistyvän keskustelun mahdollisuutta. 

Mitä jos hissipuhe onkin dialogi 

Työelämän hissipuheella vastataan useimmiten kysymykseen “mitä sinä teet työksesi?”. Ihan ventovieraat saattavat kysyä juuri tuon kysymyksen. Puolituttujen kanssa kysymykset saattavat asettua lähemmäs “mitäs teidän firmalle kuuluu, minkä parissa paiskit hommia nyt” -akselille. Odotettu vastaus liittyy kuitenkin siihen minkälaisten asioiden parissa aikasi kuluu.

Mitä jos hissipuheesi olisikin dialogi? Silloin tarvitset minuutin monologin ulkoa opettelun sijaan vain yhden keskustelun avaavan lauseen. Sellaisen keksiminen ja muistaminen on paljon helpompaa kuin kokonaisen monologin opettelu. Ja kun avauslauseesi on jotain odottamatonta, kutkuttaa se vastapuolta tietämään lisää.

Mitä sinä teet työksesi?

Yrittäjänä minua on kutsuttu ja olen osallistunut lukuisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin työurani aikana. Olen todella huono verkostoitumaan, sillä menen helposti lukkoon ventovieraiden ihmisten kanssa. Jostain syystä minun odotetaan olevan usein keskustelun avaaja ja ylläpitäjä, mutta se ei todellakaan ole minulle mukavuusalue. 

Smalltalkaaminen on aina ollut minulle jossain määrin ahdistava tehtävä, koska olen huono ei-mistään-keskustelija. Minulla on tapana vältellä uusien ihmisten kohtaamisia tilaisuuksissa, koska en ole ollut hyvä tekemään aloitetta. Juttelen ja tapaan kuitenkin uusia ihmisiä tosi mielelläni, kunhan he vain tekevät aloitteen.

Yksi syy siihen, miksi ventovieraiden kanssa keskustelu tuntui niin epämiellyttävältä johtui siitä, että en osannut vastata oikein heidän kysymykseensä “mitä sinä teet työksesi”. Vastaukseni tappoi heidän mielenkiintonsa välittömästi, kehonkieli kertoi sen ja siitä vasta meninkin lukkoon. Näin se pelko vieraiden kohtaamiseen kasvoi kasvamistaan.

Mitä kiinnostavaa ja keskusteluun inspiroivaa voi olla näissä tyypillisissä vastauksissani?

  • Olen yrittäjä.
  • Olen HR-alan yrittäjä.
  • Olen HR-konsultti.

Voin kertoa, että ei mitään.

“Olen yrittäjä” -vastaus sai vielä aikaan jatkokysymyksen: “Minkä alan yrittäjä?”, mutta HR-lyhenteen kuultuaan, vastapuolella oli tapana aika nopeasti kertoa kehonkielellään: “next!”.

[teema-artikkeli jatkuu alla]

Kuuntele jakso Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastista

Kuuntele jakso tietokoneen desktopilla | Soundcloudissa | Suplassa | Stitcher Radiossa | iTunesissa/Apple podcastissa | Spotifyssa | Acast App:issa | Google Podcastissa

Jakson kesto: 25:07 min

Jakson sisältö:

  • Mikä on hissipuhe?
  • Mistä hissipuheen arvo syntyy?
  • Tarinankerronnan hyödyntäminen hissipuheessa
  • Ester K. Choylta opittu kolmen askeleen esittäytyminen, eli hissipuhe
  • Esimerkkejä siitä, miten tavanomaisen, jopa tylsän kuuloisen tittelin voi maustaa dialogin käynnistäväksi esittelyksi

Tähän jaksoon minut inspiroi Esther K. Choy ajatuksillaan ja esimerkeillään (“Let the Story do the Work”).

Minkälainen on hyvä aloituslause dialogin käynnistävälle hissipuheelle?

Hyvä aloituslause on jotain sellaista, jota vastapuoli ei odottanut kuulevansa. Dialogin käynnistävän hissipuheen aloituslause käynnistää vastapuolen pään sisällä olevan mielikuvituskoneen rattaat. Kiinnostuksen herätetessä hänen mieleensä tulvahtaa lukuisia lisäkysymyksiä. 

Hissipuheesi jatkuu johdattelemalla näitä lisäkysymyksiä sellaiseen lopputulemaan, jossa vastapuolella on selkeä, ja ennen kaikkea vetävä käsitys siitä, mitä sinä teet työksesi.

Aiemmat omat vastaukseni: “Olen yrittäjä / HR-yrittäjä / HR-konsultti” olivat ikäänkuin se hissipuhe-keskustelun lopputulema. Kun en myöskään osannut keksiä muita vastauksia kuin niitä kaikkein yleisimpiä, ja siksi tylsimpiä, tyrehtyi keskustelu siihen paikkaan hyvin usein. 

Kuten kaikessa vaikuttavassa viestinnässä, myös hissipuheen käynnistävään esittelylauseeseen kannattaa valita sanoja, termejä ja käsitteitä, joista vastapuolella ei ole automaattisesti jotain vankkaa mielikuvaa jo olemassa. On todella vaikeaa jopa alle minuutissa muuttaa mieleemme lokeroitunut käsitys jostain asiasta tai ammatista toiseksi. Jos lähtökohtaisesti ammattinimike ei ole yhtään vetoava vastapuolelle, keskustelukumppanin ensivaikutelma sinusta jää latteaksi. Kenties virheellisesti!

Opin aikanaan tässä jaksossa inspiraation lähteenä käyttämältäni Ester K.Choy:lta itselleni toimivan, toki edelleen harjoittelua kaipaavan dialogin avauslauseen: “Olen työelämän / liike-elämän tarinankertoja” (riippuen vähän vastapuolen omasta roolista.)

Tämä on oman nykyisen hissipuheeni avauslause. Se herättää vastapuolessa aina kiinnostuksen kysyä lisää, joka johtaa dialogiin, eli vastavuoroiseen keskusteluun. Tällainen hissipuhe on paljon mukavampi meille molemmille, koska tulen tässä keskustelussa kysyneeksi myös vastapuolesta jotain sellaista, joka auttaa minua ohjaamaan oman osuuteni dialogistamme hänelle kiinnostavammaksi ja osuvammaksi.

Minuutin monologin haasteena on se, että silloin tuppaamme kertomaan itsestämme omasta mielestämme kiinnostavimmalla tavalla.  Mitä jos se ei osukaan vastapuolen kutkutusytimeen? Emme voi tietää? Silloin käy helposti kuten minulle kävi ennen. Kun näin vastapuolen kehonkielestä kiinnostuksen lopahtamisen, kohtaamisesta tuli minulle epämiellyttävä. Ja aloin välttelemään näitä kohtaamisia.

Keskustelen edelleen tilaisuuksissa mielummin tuttujen kanssa, koska nuo epämiellyttävät kohtaamiset jättivät niin vahvan muistijäljen. Olen kuitenkin pyrkinyt aktiivisesti purkamaan epämiellyttävää muistijälkeä kohtaaaminen kerrallaan. Nykyään kohtaamiset ovat mukavia, koska hissipuheeni ei ole tylsä monologi vaan keskustelun käynnistävä dialogi. Se antaa minulle mahdollisuuden muokata sanomani vastapuolta kiinnostavammaksi lähes lause tai vastaus kerrallaan.

Kun sinulla on hyvä dialogiin keskittyvä hissipuhe selkärangassasi, sinun ei tarvitse pelätä meille suomalaisille niin kovin epämiellyttävää small talkia ventovieraiden kanssa. 

Kuuntele jakso Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastista

Kuuntele jakso tietokoneen desktopilla | Soundcloudissa | Suplassa | Stitcher Radiossa | iTunesissa/Apple podcastissa | Spotifyssa | Acast App:issa | Google Podcastissa

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on suunnattu modernien kasvuyritysten johdolle, markkinoinnille ja HR:lle.

Tässä maanantaisin ilmestyvässä HR-markkinointipodcastissa tarjoillaan liiketoimintalähtöistä ja luovaa ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi.

Vaikuttava Työnantajabrändi© on Eminen Susanna Rantasen kehittämä metodi työnantajabrändin rakentamiseen digitaalisen ajan kasvuyrityksille. Vaikuttavan Työnantajabrändin rakentamisessa hyödynnetään sisältömarkkinointia, vaikuttavaa viestintää sekä sosiaalista mediaa kasvuyrityksen strategisesti ideaaliin kohdeyleisöön vaikuttamiseksi.