Leo +358 40 707 6183 | Tanja +358 40 675 2123 experience@emine.fi

Introvertti ja ekstrovertti – nuo kenties eniten väärin ymmärretyt persoonan piirteet esiintyvät todella aktiivisesti työelämän keskusteluissa. Oli aika jolloin työpaikkailmoituksissa haettiin lähes poikkeuksetta “ekstroverttejä tyyppejä.” Onneksi tätä ei näe enää juuri lainkaan. 

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa käsitellään introversiota ja ekstroversiota, mutta niin kansantajuisesti kuin osasin. Käytän lisäksi esimerkkinä Eminen tiimiä pyrkiessäni avaamaan, millä tavoin introversion ja ekstroversion piirteet esimerkiksi näyttäytyvät työyhteisössä.

Halusin käsitellä kaikista työpersoonallisuuden piirteistä juuri introversiota ja ekstroversiota tässä jaksossa, koska työelämä tarvitsee ehdottomasti molempia. Itse asiassa, sinunkin työkaverisi ovat mitä suurella todennäköisyydellä yhdistelmä kumpaakin persoonallisuuden piirrettä. Aika harva on tyylipuhdas ekstrovertti tai introvertti.

Introvertti ja ekstrovertti – mitä nämä oikeasti tarkoittavat työelämässä?

Työmarkkinoilla arvostetaan seurallisuutta, itsensä brändäämistä ja itsevarmuutta. Mutta mitä jos ei halua pitää meteliä itsestään?” Tätä kysyy Introvertit – työpaikan hiljainen vallankumous -kirjan kirjoittanut Linus Jonkman.

Toisin kuin virheellisesti monesti käsitellään introversio ei poista yksilön seuran tarvetta, itsevarmuutta tai kykyä muodikkaasti brändätä itseään sosiaalisessa mediassa. Esimerkiksi minä kutsuisin itseäni vahvemmin introvertiksi kuin ekstrovertiksi. Minä osaan silti olla varsin seurallinen – tutussa porukassa, olen todella osannut brändätä itseni, eikä minulta sinällään puutu myöskään itsevarmuutta. 

Työpersoonallisuuden piirteiden perusymmärrys on vähintääkin tarpeellinen sekä rekrytoinnissa että osaajamarkkinoinnissa. Uuden tiedon vastaanottamiseen vaikuttaa yksilön tapa hahmottaa maailmaa. Toiset lähestyvät asiaa yksityiskohtien kautta, toisille uutta asiaa koskevat monet detaljit aiheuttavat lähinnä paon paikalta.

Käsittelin aihetta työpaikkailmoitusten kirjoittamiseen liittyen Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa 98 >>

Jokaisen meistä kannattaa arvioida omia työpersoonallisuuden piirteitään suhteessa työyhteisöön ja yrityksen kulttuuriin. Tämä tulee erityisen tärkeäksi silloin, kun olemme vaihtamassa työpaikkaa. Tismalleen saman ammatinharjoittaminen muuttaa luonnettaan joskus jopa kokonaan yrityksen kulttuurin sekä työyhteisössä vallitsevien tapojen ja odotusten vuoksi. 

Kuuntele jakso Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastista

Kuuntele jakso tietokoneen desktopilla | Soundcloudissa | Suplassa | Stitcher Radiossa | iTunesissa/Apple podcastissa | Spotifyssa | Acast App:issa | Google Podcastissa

Jakson kesto: 32:56 min

Jakson sisältö:

  • Miksi osaajamarkkinoinnin tekijälle on tärkeää ymmärtää työpersoonallisuuden piirre-eroja?
  • Miksi työnhakijan kannattaa ymmärtää omaa työpersoonaansa erityisesti seuraavaa työyhteisöä valitessaan?
  • Mitä eroa on introvertilla ja ekstrovertillä?
  • Miten monenlaisin piirtein introversio ja ekstroversio esiintyvät työelämässä – Eminen introvertit ja ekstrovertit

Introvertit ja ekstrovertit: vahvuusparit

The Power of Personality – kirjan kirjoittanut Sylvia Loehken on listannut introversioon ja ekstroversioon liittyvät 10 vahvuusparia.

10 vahvuusparia

#1 Introvertti: varovaisuus – ekstrovertti: rohkeus

Kun introvertti ennakoi arvioimalla mahdolliset riskit ja niiden todennäköisyyden, ekstrovertti ei paljon riskejä kaihda, jos hänellä on mahdollisuus saavuttaa jotain tärkeänä pitämäänsä. Tämä näkyy esimerkiksi päätöksenteossa. Ekstrovertille on luontevampaa tehdä nopeita päätöksiä siinä missä introvertimpi kollega kokee tarpeelliseksi varmistaa päätöksen oikeellisuuden.

#2 Introvertti: syvemmän merkityksen tunnistaminen – ekstrovertti: nopea innostuminen

Kun introvertti haluaa ymmärtää asian suuremman merkityksen ensin, ekstrovertti innostuu nopeasti uusista ideoista. Ekstrovertimmat kollegammne ovat myös hyviä tartuttamaan intomielisyytensä ympärillä oleviin.

#3 Introvertti: keskittyminen asiaan (kerrallaan) – ekstrovertti: mukautuminen muuttuviin tilanteisiin

Introverteillä on tyypillisesti parempi kyky keskittyä ja syventyä asiaan, kun taas ekstroverttien on ladattava akkujaan säännöllisesti työyhteisön ihmiskontaktien avulla. Ekstroverttien on helpompaa mukautua muutokseen. Introvertille yhtäkkiset muutokset aiheuttavat lähinnä stressiä.

#4 Introvertti: kuunteleminen – ekstrovertti: asioiden esittäminen

Työpalavareissa on helppo tunnistaa introvertit ja ekstrovertit. Introvertit kuuntelevat, seuraavat ja kirjoittavat usein muistiinpanoja. Ekstrovertit puhuvat, kommentoivat ja vaikuttavat meidät kyvyllään sanoittaa asiat.

Työpajoja vetäessäni arvioin joka kerta paikan päällä osallistujaryhmän perusteella miten aiomme tehtävät hoitaa. Ekstroverttien kanssa sujuu usein parhaiten keskustellen käyty työpaja ja tehtävien ratkominen. Introverttien kanssa on tarpeen tehdä pariharjoituksia, jotta hekin saavat äänensä kuuluville.

Muistan vuosien takaa myös yhden silloisen työpaikkani uusien tiiminvetäjien valmennuspäivän. Joukossa oli mukana yksi erittäin ekstrovertti myynnin uusi esihenkilö. Hän ei kertakaikkiaan pystynyt keskittymään valmennuspäivän aikana asiaan kuin korkeintaan tunnin kerrallaan. Sen jälkeen hänen oli pakko päästä “jaloittelemaan toimistolle”, eli harjoittamaan sosiaalista energiatankkausta. Häntä oli todella vaikea saada joka tunti takaisin valmennustilaan. Hän jäi “suustaan kiinni” paluureitillä lukuisia kertoja. Se oli minulle valmentajana sekä muulle osallistuvalle ryhmälle todella haastavaa. Päivän aikataulu ei kerta kaikkiaan meinannut pysyä kuosissa, koska häntä piti olla koko ajan hakemassa takaisin valmennukseen.

#5 Introvertti: rauhallisuus – ekstrovertti: nopeus

Introverteille on tyypillistä rakentaa ympärilleen työrauha, kun ekstrovertit nauttivat tilanteista, joissa on kliseisesti “tekemisen meininki”, asioita sattuu ja tapahtuu, ja on mahdollisuus olla “asioiden ytimessä”.

Työrauha mahdollistaa introvertille keskittymismahdollisuuden. Asiat näyttävät selkeämmiltä, kun niitä saa rauhassa käsitellä. Siellä, missä sattuu ja tapahtuu tehdään myös nopeita liikkeitä. Siinä ekstrovertit ovat hyviä!

#6 Introvertti: analyyttisyyys – ekstrovertti: tarmokkuus

Minulle on hyvin luonteenomaista purkaa jokin suurempi kokonaisuus atomeiksi ja palastella se uudelleen loogiseksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi. Tällainen analyyttinen ajattelutapa liittyy introversioon. Ekstroversio vastinpari on tarmokkuus. Työelämässä paljon käytetty englanninkielinen termi “drive” tarkoittaa tarmokkuutta.

Tarmokkuus näyttäytyy yksilön pyrkimyksiltä viedä asioita eteenpäin, hyödyntää introvertimman kollegan pilkkomaa tietoa ajaessaan esimerkiksi muutosta johonkin asiaan. 

#7 Introvertti: itsenäisyys – ekstrovertti: tarve kuulua sosiaaliseen yhteisöön

Introvertit nauttivat sekä omasta itsenäisyyden tilastaan että antavat myös muille tilaa toimia itsenäisesti. Ekstrovertti tiiminvetäjä tykkää olla enemmän “iholla”. Mutta sitä ei pidä sekoittaa mikromanageeraamiseen automaattisesti. 

Sosiaalinen joukkoonkuuluminen ja ryhmässä toisten ihmisten kanssa oleminen ovat ekstrovertille paljon tarpeellisimpia kuin introvertille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että introvertti olisi erakko, ei missään tapauksessa. Hän ei vaan ole niin riippuvainen alituisista sosiaalisista kontakteista kuin ekstrovertimpi kollegansa. 

On sanottu, että sosiaalinen kanssakäyminen lataa ekstrovertin akkuja samalla kun se tyhjentää introvertin akkuja.

#8 Introvertti: sitkeys – ekstrovertti: spontaanius

Keskittymiskykynsä ansiosta introversiuteen liittyy myös enemmän sitkeyttä ja pidemmän tähtäimen tavoitteiden saavuttamiseen mitä ekstroversioon. Mitä enemmän luonteeseen liittyy ekstroversiota, sitä lyhyemmän tähtäimen tavoitteita sellaisella henkilöllä tulee olla. 

Ekstroversioon liittyy tietynlainen sinkoilu ja poikkoilu. Väärässä tilanteessa se on heikkous. Oikeanlaiseen tilaan asemoituna tällainen spontaani reagointi virikkeisiin on erittäin suuri vahvuus.

Muistan aikanaan erään työpersoonallisuuden arviointimenetelmän sertifiointikoulutuksessa puhuttaneen siitä, miten tämä näkyy esimerkiksi päätöksenteossa. Ekstroversiolle on ominaista nopea, spontaani, tilanteessa tapahtuva päätöksenteko. Ekstrovertit ovat tässä todella vahvoilla introvertimpiin kollegoihinsa verrattuna. 

Introverttien kyky selvittää, taustoittaa, ennakoida riskit ja varmistua ratkaisusta yleensä johtavat siihen, että tehty päätös pitää. Ekstroverttien spontaanius johtaa usein siihen, että päätöstä muutetaan “as we go”  tilanteen valossa ja uuden informaation mukaan.

On tärkeä tiedostaa, että kumpikaan ei ole automaattisesti hyvä tai huono. Mutta jos kyse on esimerkiksi yhteiskunnallisesti merkittävistä tai taloudellisesti arvokkaista päätöksistä, introvertimman kollegan harkintakyky saattaa olla paras vakuutus.

#9 Introvertti: kirjoittaminen – ekstrovertti: puhuminen

Oma introversioni korostuu erityisesti tässä osa-alueessa. Vuosia sitten liukastuin eräänä tammikuisena iltana lähes kotiovella. Mursin kirjoituskäteni värttinäluun kunnolla (neljä murtumaa). En ollut koskaan ajatellut, miten olennainen osa ajatteluani kirjoittaminen on ennen kuin en pystynyt kirjoittamaan muutamaan kuukauteen.

Minut tuntevat pitävät minua kovana puhumaan. Mutta oikeasti käytän paljon enemmän aikaa kirjoittamiseen. Se on työkaluni ajattelemiseen. Minun oli todella vaikea esimerkiksi ohjeistaa työntekijöitäni ottamaan koppia minun tehtävistäni sairaslomani aikana puhuen. 

Jos minulta kysyy mielipidettä johonkin uutena minulle esiteltävään asiaan, en pysty antamaan sitä tuosta vaan. Ekstrovertti pystyisi. Minun on saatava ajatella asiaa kirjoittamalla ja piirtämällä. Tästä syystä kirjoitan paljon sekä tiimille että asiakkaille. 

Sen sijaan ekstrovertit asiakkaat vastaavat minulle soittamalla. Tyypillisesti he aloittavat: “Ajattelin soittaa mielummin, koska saan asian hoidettua niin nopeammin (tai helpommin).”

Tämä on myös syy, miksi en vastaa myyjien soittoihin. Jos minulle haluaa esitellä jotain uutta tuotetta tai palveluaan, käsittelen asian mieluiten kirjallisessa muodossa. Kun keskiverto myyjä on vielä niin älyttömän huono kiteyttämään puhelimessa minulle uutena esittämänsä asian merkityksen nimenomaan minulle, koko myyntipuhelu haaskaa aikaani. Fiksu myyjä ei edes yritä, vaan kunnioittaa prospektinsa tapaa toimia.

Vaikka en itse pidä puhelimessa puhumisesta, hoidan asian ilman muuta puhelimitse, jos se on asiakkaalle mieluisampi tapa.

#10 Introvertti: empatia – ekstrovertti: Ristiriitojen ratkaisukyky

Introvertit ovat usein sellaisia sielunmaisemien lukijoita ja tunnistajia. Työelämässä nyt muodissa oleva empatiakyky on introversio-ominaisuus. Introvertti kykenee ottamaan enemmän muita huomioon asettautumalla toisen tilanteeseen ja saappaisiin.

Sen sijaan konfliktitilanteissa introvertti-luonne on todellisella epämukavuusalueella. Se saattaa johtua siitä, että ristiriitatilanteen purkautuessa spontaani reaktiokyky ja nopea sanan säilä ovat erinomaisia “aseita” ristiriitatilanteen selättämisessä. Nuo molemmat tulevat ekstrovertilta luontaisesti. Mutta ei tämä tarkoita sitä, että ekstroversioon liittyy riitely. Näitä “aseita” voidaan käyttää myös pattitilanteen ratkaisuun. Jossa muuten introverttikin pärjää kyllä, mikäli on voinut siihen valmistautua ja ennakoida.

Halusin tuoda tämän teeman esille siksi, että hyvin harva meistä on joko introvertti tai joko ekstrovertti. On merkittävästi tavallisempaa, että olemme kaunis yhdistelmä sekäettä. Sinussa ja minussa on lähes takuuvarmasti kaikkea edellä mainittua. Osa vain on suuremmassa roolissa kuin toinen. 

Ekstroversion ihailu ei ole enää muodissa. Mutta ei introversiotakaan pidä ihailla. Kumpikin piirre on ihan yhtä arvokas. Haitaksi introversio ja ekstroversio tulevat silloin, kun työn luonne vaatisi sitä toista.

Tunnistan itsessäni introversio-piirteiden vahvistuneen yrittäjävuosinani. Yrittäjyys on edellyttänyt minulta paljon yksinolemista, keskittymiskykyä ja erityisesti yksin selviytymistä. Sellainen jättää jälkensä. 

Meillä Eminessä puhutaan näistä aika paljon. On tärkeää, että jokainen voi olla oma itsensä työyhteisössään. Työtehtävissä korostuu voimakkaammin tarpeita tietyille piirteille, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö introvertti voisi selviytyä vaikkapa myyntityössä tai ekstrovertti tutkijan ammatissa. 

Epämukavuusalueestakin voi tulla mukavuusalue – tai toisinpäin. 

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on suunnattu modernien kasvuyritysten johdolle, markkinoinnille ja HR:lle.

Tässä maanantaisin ilmestyvässä HR-markkinointipodcastissa tarjoillaan liiketoimintalähtöistä ja luovaa ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi.

Vaikuttava Työnantajabrändi© on Eminen Susanna Rantasen kehittämä metodi työnantajabrändin rakentamiseen digitaalisen ajan kasvuyrityksille. Vaikuttavan Työnantajabrändin rakentamisessa hyödynnetään sisältömarkkinointia, vaikuttavaa viestintää sekä sosiaalista mediaa kasvuyrityksen strategisesti ideaaliin kohdeyleisöön vaikuttamiseksi.