#113 Työnantajabrändin rakentaminen sosiaalisessa mediassa

#113 Työnantajabrändin rakentaminen sosiaalisessa mediassa

#113 Työnantajabrändin rakentaminen sosiaalisessa mediassa

Työnantajabrändin rakentaminen sosiaalisessa mediassa on yhä tärkeämpää osaajapulasta kärsiville kasvuyrityksille.

Sosiaalinen media on muuttanut markkinointia radikaalisti. Jokainen meistä voi olla oma mediansa ja rakentaa omaa yleisöä sosiaalisessa mediassa. Tämä on valtava mahdollisuus erityisesti mikro- ja pk-yrityksille, joille kaikenlainen brändäys oli ennen sosiaalista mediaa usein taloudellisesti mahdotonta.

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa käsitellään työnantajabrändin rakentamista sosiaalisessa mediassa aikana, jona  yrityksen yleisöt suhtautuvat koko ajan nihkeämmin ja nihkeämmin mainontaan, suoramarkkinointiin ja suoramyyntiin omissa sosiaalisen median uutisvirroissaan.

Työnantajabrändin rakentaminen sosiaalisessa mediassa

Voidaksemme hyödyntää sosiaalisia medioita työnantajabrändin rakentamisessa (employer branding) tuloksekkaasti, pitää meidän tietysti pysyä kärryillä suosituimpien sosiaalisten medioiden muutoksista ja toimintalogiikasta. Sosiaaliset mediat, joista tunnetuimpia meille suomalaisille ovat Linkedin, Facebook, Instagram, Youtube ja Twitter, optimoivat omaa kassavirtaansa ja tulostaan alustansa toimintalogiikkaa ja algoritmejä kehittäessään. 

Sen lisäksi me käyttäjät muokkaamme sosiaalisten medioiden käyttötapoja omalla toiminnallamme. Liikumme parvina sosiaalisista medioista toisiin ensimmäiset erilaisten trendien ja uusien tuulien houkuttelemina, ja suuremmat massat perässä kulkien sinne, missä tapahtuu.

Myös työnantajabrändin rakentaminen tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan kaksivaiheista prosessia:

(1) Ensin valitaan se laatikko, jonka sisällä halutaan asemoitua.

Mitä geneerisempi laatikko, sitä enemmän kilpailua ja haastetta erottua ja pärjätä. Mitä rohkeammin laatikkonsa rajaa, sitä vähemmän kilpailua, sitä enemmän voiton mahdollisuuksia, mutta toki myös riskiä.

Employer branding -näkökulmasta katsottuna, yrityksen ei kannata valita laatikokseen esimerkiksi koko Suomea. Silloin kilpailukenttä tarkoittaisi kaikkia Suomessa toimivia työnantajayrityksiä. Aina silloin tällöin näkee tavoitteissa olla Suomen paras työpaikka. Kannattaa valita nyt ainakin oma toimiala, jossa kilpailu rajoittuu vain saman toimialan yrityksiin.

Rohkeinta on rajata laatikkonsa vielä tarkemmin:

  • “Keskisuuret IT-yritykset, joissa on matala hierarkia.”
  • “Pohjanmaalla toimivat valmennusyhtiöt.”
  • “Tampereen talousalueen rekrytoijien työnantajat.”
  • “Pääkaupunkiseudun taloushallinnon palveluita tarjoavat yritykset.”

(2) Tämän jälkeen tapahtuu asemointi (positiointi) suhteessa kilpailukenttään. 

Myös employer branding, eli työnantajabrändääminen tarkoittaa sitä, että asemoidutaan valitsemassaan laatikossa muista laatikossa olevista työnantajista erottuvalla tavalla.  Onnistunut brändi on sellainen, jonka erottautumistekijät yleisö pystyy kuvailemaan oikein, omin sanoin ja joka herättää yleisössä suuria puolesta ja vastaan tunteita. Hajuton ja mauton ei ole brändi.

Hyvä työnantajabrändi on sellainen, joka kykenee kertomaan yksinkertaisesti ja selkeästi, minkä yhden ideaalin osaajansa työelämään liittyvän ongelman tai tarpeen se lupaa ratkaista. Kun lupaus on annettu, sitä todennetaan toistuvalla markkinointiviestinnällä siten, että kolme asiaa täyttyy yleisön silmissä ja mielessä:

  1. Työnantajabrändin sanoma kirkastuu ja painuu yleisön mieleen.
  2. Annettu brändilupaus muuntuu todeksi kokemus kokemukselta.
  3. Sanoma säilyy uskottavana ja läpinäkyvänä kaikessa brändin kohteen sekä brändiä edustavien tahojen toiminnassa. 

Aiottu brändi luhistuu nopeasti, jos väitämme jotain, joka ei alun perinkään kuulosta uskottavalta, tai josta yleisömme ei saa minkäänlaisia kokemuksia.

[teema-artikkeli jatkuu alla]

Kuuntele jakso

Kuuntele jakso tietokoneen desktopilla | Soundcloudissa | Stitcher Radiossa | iTunesissa | Spotifyssa

Jakson kesto: 48:34 min

Jakson sisältö

  • Miten sosiaaliset mediat nykyään toimivat
  • Miksi meidän tulee pysyä sosiaalisista medioista kartalla
  • Sosiaalisen median hyödyntäminen brändimarkkinoinnissa
  • Mistä brändäyksessä on kyse
  • Miten aloitan
  • Algoritmi, algoritmi ja algoritmi
  • Miksi yritystilit pärjäävät harvoin sosiaalisessa mediassa
  • Miksi sosiaalinen medias sopii brändin rakentamiseen niin hyvin

Kuuntele aikaisempi jakso, jossa käsiteltiin samaa aihetta, mutta hieman toisenlaisesta kulmasta >>

Työnantajabrändin rakentaminen on pitkän matkan juoksua ei pikavoittojen saalistamista

Employer branding, eli työnantajabrändin rakentaminen on maratooni. Oman markkina-aseman naulaaminen vie aikaa ja vaatii riittävän johdonmukaista muista erottuvien teemojen toistoa kohdeyleisölle. Informaatioähkyssä on ensin ylitettävä huomiokynnys. Se vasta hankalaa onkin. Joku viisas markkinoinnin ammattilainen maailmalla on sanonut, että kun muut huutavat, älä sinä huuda vielä kovempaa vaan kuiskaa. Yleisön huomio kiinnittyy parhaiten silloin, kun toimimme muista poikkeavalla tavalla.

On muuten yhtä lailla tärkeää tiedostaa, että työnantajabrändin rakentamisen ensisijaisena tavoitteena ei ole saada työhakemuksia tänään, huomenna, ensi viikolla tai edes tässä kuussa. Sen sijaan, employer branding on ennen kaikkea yleisön sisältöön liittyvien tarpeiden täyttämistä, dialogin käynnistämistä, hyvien tunnekokemusten synnyttämistä, sekä emotionaalisten kytkösten aikaan saamista, ihastumista, puolesta puhumista, samaistumista ja lopulta konvertoitumista.

Juuri näistä syystä sosiaalinen media on työnantajabrändin rakentamiseen varsin passeli alusta. 

Vaikuttava Työnantajabrändi strategiavalmennus

Sosiaalinen media ei ole suoramyyntikanava vaan tutustumisväylä

Sosiaalinen media sopii huonosti suoramyyntiin. Rekrytointi on myös myyntiä. Siinä yritys markkinoi omaa tai edustamansa yrityksen rekrytointitarvetta ja etsii sille pikavoittoja. Yritykset, jotka käyttävät sosiaalista mediaa vain tarpeidensa markkinointiin tulevat herkästi blokatuiksi. Tiesitkö muuten, että tällaisten mainostajien tekemä mainonta on kalliimpaa kuin sellaisten tahojen mainonta, josta yleisö pitää?

Empaattisuus on tärkeintä työnantajabrändin rakentamisessa sosiaalisessa mediassa

Empatia kasvattaa vastapuolen halua sitoutua. Sosiaalisissa medioissa yleisön sitoutuminen julkaisuihimme on ensi sijainen markkinoinnin tavoite, sillä vain silloin sosiaalisten medioiden algoritmit haluavat näyttää sisältöäsi maksutta yleisöille. Julkaisut, joista kukaan ei tykkää, joita kukaan ei tallenna, ei jaa eteenpäin tai ei kommentoi ja keskustele ovat algoritmien mielestä huonoa sisältöä.

Mikäli haluat aktivoida yleisöäsi sitoutumaan julkaisuusi, on sinun tultava heille tutuksi, käyttäydyttävä empaattisesti ja annettava heille enemmän kuin mitä itse pyydät. Hyvä nyrkkisääntö sosiaalisessa mediassa on se, että 4/5 julkaisustasi ei palvele sinua, mutta ilahduttaa, inspiroi, opettaa tai viihdyttää yleisöäsi. Tällöin joka viides julkaisu voi olla sellainen, jossa pyydät itse yleisöltäsi jotain. Mitä voit pyytää? No esimerkiksi: lataa tästä, klikkaa tätä, jätä hakemus, ilmoittaudu tästä ja mitä niitä nyt on.

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on suunnattu modernien kasvuyritysten johdolle, markkinoinnille ja HR:lle. Se ilmestyy joka maanantai. Susanna tarjoilee varsin liiketoimintalähtöistä ja luovaa ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi.

Vaikuttava Työnantajabrändi© on Eminen Susanna Rantasen kehittämä konsepti ja markkinoinnin metodi työnantajabrändin rakentamiseen digitaalisia ja sosiaalisia markkinoinnin keinoja hyödyntäen. Se on kehitetty erityisesti modernien kasvuyritysten skaalautumistarpeita ajatellen.

About the Author

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.