“Henkilöstökyselyt mittaavat usein työpahoinvointia, vaikka tuottavuus syntyy työhyvinvoinnista”. Näin totesivat elokuussa Ilmarisen työhyvinvointijohtaja Kati Huoponen ja Lapin yliopiston dosentti Marko Kesti. Vuosittaiset kyselyt ovat tipahtaneet työntekijöiden pulssilta, mitä tulee arjen työntekoon, fiilikseen ja työssä viihtymiseen. Kun data on päivän sana yhdessä analytiikan kanssa, vuosittain parin desimaalin vaihtelujen havainnointi ei riitä työyhteisön kehittämisen työkaluksi saati, että se kertoisi sitten pätkän vertaa yhteisön tilasta.
Analyse2 otti kesäkuussa käyttöön HappyOrNotin palautetyökalun, kun ajatuksena oli päivittäin saada palautetta, fiiliksistä ja ajatuksista arjen tiimellyksessä. Tarkoitus oli olla myös päivittäin läsnä sekä saada näppärästi palautetta, missä mennään työntekijöiden näkövinkkelistä katsottuna. Tapetilla oli ollut viime aikoina työhyvinvointi ja arvot ja tässä oli oivat mahdollisuus pitää näitä topicit sujuvasti ja konkreettisesti näkyvillä.
Miten lähteä liikkeelle palautekäytäntöjä modernisoitaessa?
Homma polkaistiin käyntiin kysymällä aluksi “How are you doing today at work?”. Vastauksia pärähti ensimmäisenä kuukautena 50 osaajaa työllistävässä yrityksessä yli 700 kpl. Parin kuukauden jälkeen oli aika nostaa arvot framille, kun lähdettiin seuraamaan niiden toteutumista arjen tuoksinassa.
Tyypillisesti HappyOrNot on käytössä yrityksillä asiakastyytyväisyyden seurannassa ja sieltä Analyse2:n HR Specialist Outi Ahorintakin sai ajatuksen palvelun hyödyntämiseen. Miten tämä toimisi työtyytyväisyyden mittaamisessa ja fiilismittarina?
Homma on nyt pelittänyt useamman kuukauden ja on käytössä vuoden verran. Fiilismittari on parhaimmillaan pistänyt tiskiin tulokset, minkä mukaan 88% työntekijöistä on hyvällä draivilla hymy huulillaan töissä. Tulokset raportoidaan kaikille kuukausittain ja varsinainen laitekin tulee tuunatuksi tämän tästä.
Vibecatch-palvelun kehittäminen lähti liikkeelle, kun Rakettitiede halusi saada asiakkailtaan palautetta työntekijöidensä työstä. Rakettitieteelle tyypilliseen tapaan palautekanavapähkinää lähdettiin ratkaisemaan itse ja syntyi palvelu, jonka voi nyt kuka tahansa napata käyttöönsä. Alkuperäisen tarpeen lisäksi palvelulle nähtiin mahdollisuus myös palautteen keräämisessä talon sisällä: aina kun arjessa ei tule suoraan kysyttyä, miten menee? Saati sitten, että me kainot ja kohteliaat suomalaiset aina välttämättä kasvotusten lohkaisimme ne kaunistelemattomat kommenttimme.
Miten menee, kysyy VibeCatch
Vibecatch on anonyymi palautekanava henkilöstön suuntaan. Palvelu tarjoaa valmiita kysymyksiä käytettäväksi mutta sinne on yksinkertaista myös itse tuupata haluamansa kysymykset. Nämä sitten lähetetään halutulle porukalle sähköpostitse halutun syklin mukaisesti. Tulokset ovat koko henkilökunnan nähtävissä ja niitähän toki sitten kannattaa myös yhdessä käydä läpi. Tämä todetusti parantaa vastausprosenttia ja ilman muuta myös osoittaa, että vastauksilla on merkitystä, ja että ei näitä nyt huvikseen vaan kysellä. Kokemus on myös osoittanut, että mitä vähemmän kysymyksiä, sitä paremmin saadaan vastauksia. “Kerran päivässä kymmenen kysymystä ei toimi” Rakettitieteen Juhaa lainaten.
Juha kertoi, että palvelu on jo nyt käytössä mm. HeiaHeialla sekä Trademarknow:lla. Palvelu tarjoaa simppelin tavan toteuttaa kyselyjä henkilöstölle ja perusversion saa käyttöön tosta vaan maksutta. Lisäominaisuudet ovat maksullisia mutta niitäkin on mahdollista testata ilmaiseksi kahden viikon ajan.
Mitä tästä kaikesta voi päätellä?
Ovatko vuosittaiset työhyvinvointitutkimukset tulleet tiensä päähän tai menettäneet merkityksensä? Nooh, eivät välttämättä. Mutta onhan se selvää, että ne yksistään eivät enää tarjoa riittävää tietoa henkilöstöjohtamisen tueksi tänä päivänä, kun
- reaaliaikaisuus tiedon keräämisessä mahdollistaa ilmituleviin kehitystarpeisiin reagoinnin välittömästi.
- nopeampi tiedonsaannin sykli edesauttaa myös erilaisiin asioihin painottamisen palautekyselyissä.
- asiat arjessa tapahtuvat tänään ja huomenna, ei viime kuussa tai ensi vuonna.
- uudet toteutustavat ja –kanavat innostavat myös kokeilemaan ja testaamaan hieman erilaisia asioita ja uusia kulmia.
Investoinnin suuruuskaan ei näissä työkaluissa ole este käyttöönotolle. Taustalla on varmasti myös murros työn tekemisen tukemisessa. Vanhat dinosaurusmallit eivät vaan sittenkään enää toimi, kun ihmisiä johdetaan ja tuetaan työssä uusien työelämän haasteiden parissa. Vuosittaiset kehityskeskustelutkin ovat useissa yrityksissä pistetty narikkaan ja erilaisia ratkaisuja ja mahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen haetaan jo viereisiltä hiekkalaatikoilta.
***
*Lue seuraavaksi: Kurkistuksia Googlen johtamiskulttuuriin