Näin rakennetaan työnantajakuvaa – not

Näin rakennetaan työnantajakuvaa – not

Näin rakennetaan työnantajakuvaa – not

Satuin kuulemaan tuttavalta tapauksesta, jossa hänen ystävänsä oli irtisanoutunut uudesta työpaikastaan eräässä pienehkössä asiantuntijayrityksessä. Jostain syystä tehtävä ja yritys ei ollut vastannut odotuksia, joten työntekijä oli päättänyt hyödyntää omaa mahdollisuuttaan päättää työsuhde koeajalla. Siitäpä seurasi omistajakaksikon toimesta sellainen työnantajakuvan markkinointikampanja, että oksat pois! Investointi 0 euroa, levikki tuhti ja vaikutus brändiin erinomainen. Kampanja leivottiin kasaan seuraavista aineksista:

#1 Työntekijän työn tuotosten haukkuminen

Koeajalla ollessaan työntekijällä ei tietystikään ole oikeutta odottaa, että esimies sparraa ja tukee työtehtävissä.

#2 Työntekijän uhkailu perättömien tietojen levittämisellä asiakkaille ja yhteistyökumppaneille

Ymmärrettävästi työnantajan brändiä vahvistaa omien joukkojen heittäminen leijonien revittäviksi. Luottamus työnantajaan kasvaa ja tämä on omiaan houkuttelemaan lisää hyvä osaajia ja kiinnostavia asiakkuuksia!

#3 Suosittelusta kieltäytyminen

Sanomatta selvää, ettei suosittelu kannata. Joku voisi luulla, että työnantaja on onnistunut palkkaamaan osaavia tyyppejä! Parempi haukkua pystyyn.

Joskus rekrytoinnin valinnat menevät pieleen. Tuli valittua kiireessä vääränlainen tyyppi tai osaajan tuli valittua vääränlainen työpaikka. Harmillista, mutta kuuluu normaaliin elämänmenoon. On parempi todeta tappio varhaisessa vaiheessa ja jatkaa erillään. Sen vaan sanon, että mikäli työntekijä lähtee koeajalla, syypää päätökseen löytyy usein peilistä. Nimittäin työnantajan peilistä. Opetellaan askel kerrallaan paremmiksi työnantajiksi. Se on varmempi tapa menestyä yrittäjänä.

About the Author