Tiedätkö mitä eroa on rekrytointimarkkinoinnilla ja työnantajakuvan kehittämisellä?
Entä tiedätkö miten näiden tavoitteet eroavat toisistaan?
“Yleisesti ajatellaan, että näiden molempien tavoite on sama: hakemusten saaminen relevanteilta työnhakijoilta”, kertoo Susanna Building a Modern Employment Brand -podcastin jaksossa 101.
Jaksossa Susanna opastaa sinua rekrymarkkinoinnin ja työnantajakuvan kehittämisen tavoitteiden ymmärtämisessä.
Kuuntele jakso
Kuunteletko mielummin podcastia sovelluksessa?
Building a Modern Employer Brand -podcastia voi kuunnella seuraavissa sovelluksissa.
SOUNDCLOUD | SPOTIFY | APPLE / ITUNES | STICHER RADIO APP | GOOGLE PODCASTS | AMAZON PRIME
Rekrytointikampanjointi ei ole osa rekrytointiprosessia
Ensinnäkin on tärkeää erottaa rekrytointikampanjointi ja rekrytointiprosessi toisistaan.
Susanna hahmottaa asiaa myyntiprosessin avulla. “Markkinoinnin tavoitteena on kasvattaa tietoutta myytävästä tuotteesta tai palvelusta, jotta myynti voi fokusoitua potentiaaliseen asiakasyleisöön pelkän hakuammunnan sijaan”. Markkinoinnin avulla rajataan siis pois myös ei-potentiaaliset asiakkaat, joka helpottaa myynnin työtä.
Näin ollen rekrymarkkinoinnin tavoitteena on kasvattaa hakijan tietoisuutta yrityksestä potentiaalisena työnantajana ennen kuin yritykselle tulee tarve rekrytoida uusia osaajia.
Rekrymarkkinointiin pätevät käytännössä samat lainalaisuudet kuin markkinointiin yleisesti. “Tarkoituksena on vakuuttaa potentiaalinen työnhakija siitä, että heidän kannattaa hakea avointa työpaikkaa”, Susanna tiivistää.
Rekrytointiprosessi kulkee ikään kuin rekrymarkkinoinnin rinnalla. Sen tavoitteena on tosiaan saada hakemuksia osaajilta ja avoimet positiot täytettyä.
Lue Susannan englanninkielinen blogi jakson aiheesta >>
Työnantajakuvan kehittämisen tavoitteena on vaikuttaa pintaa syvemmälle
“Yritykset kehittävät brändiään, jotta se parantaisi heidän kilpailuasemaansa markkinoilla”, kertoo Susanna. “Työnantajakuvan kehittämisellä on sama tavoite eli parantaa yrityksen houkuttelevuutta työnantajana markkinoilla osaajien silmissä”, Susanna toteaa.
Työnantajakuvan kehittämisessä pyritään siis vaikuttamaan osaajayleisön tunnetason mieltymykseen yritystä kohtaan.
“Tavoitteena on vaikuttaa pintaa syvemmälle”, tiivistää Susanna.
Tiedätkin jo varmaan, että vaikuttaminen yleisöön tunnetasolla ja brändin rakentaminen on helpommin sanottu kuin tehty. “Kuluttajat ovat nykypäivänä entistä koulutetumpia ja heillä on loputon määrä vaihtoehtoja mistä valita, oli sitten kyse palvelusta tai työpaikasta”, Susanna muistuttaa.
Työpaikan vaihtoa pohtivat osaajat tukeutuvat entistä enemmän verkostoihinsa ja kysyvät suosituksia henkilöiltä, joilla on kiinnekohta yritykseesi. Työnantajakuvan kehittämisen yleisö on siis paljon laajempi kuin vain potentiaaliset työnhakijat.
Miten siis otat näistä kaikista tavoitteista eniten irti? Kuuntele podcast-jakso ja opit lisää!
***
Lue tai kuuntele lisää aiheesta Vaikuttaja Työnantajabrändi -podcastin jaksosta #80 Työnantajabrändin rakentamisen tavoitteet.
