Blog : Työntekijäkokemus

Kun liiketoiminnan transformaatio muuttaa työnantajakuvaa, osa 1 – Podcast jakso #107

Kun liiketoiminnan transformaatio muuttaa työnantajakuvaa, osa 1 – Podcast jakso #107

Liiketoiminnan transformaatio muuttaa työnantajakuvaa. Usein juurta jaksain. Kovin vähän sitä kuitenkaan huomioidaan. Paitsi sitten, kun on jo pakko. Ja silloin siistimisoperaatioon ei riitä enää rätti ja vimi. Tarvitaan järeämmät välineet.

Tässä ja seuraavassa Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa käsitellään digitaaliselle aikakaudelle ominaisen liiketoiminnan transformaation vaikutuksia työntekijäkokemuksiin, työnantajakuvaan sekä yrityskulttuuriin.

Tämä ja seuraava jakso edustavat hyvin kipeää aihetta monille tuntemilleni ihmisille riippumatta siitä, edustavatko he yrityksen työntekijöitä, joita muutos koskee, ovatko he itse yrityksen johtoa muutosta ajamassa, vai ovatko he yrityksen tukifunktioiden edustajia toimimassa jonkinlaisina muutosagentteina johdon ja henkilöstön välissä.

“Minusta tuntuu, että digitaalinen transformaatio on alkanut tuntumaan kipupiikkeinä viime kuukausien aikana kipakammin kuin kenties tähän mennessä vielä kertaakaan.”

Minusta tuntuu, että digitaalinen transformaatio on alkanut tuntumaan kipupiikkeinä viime kuukausien aikana kipakammin kuin kenties tähän mennessä vielä kertaakaan. Tähän liittyvät keskustelut tuntuvat tulevan nyt ryppäinä sieltä ja täältä. Konsultin ammatissa pääsee näkemään moniin yrityksiin samaan aikaan. Näiden kokemusten myötä syntyy tietoa, jota vertailla, trendejä, joihin kiinnittää huomiota sekä toistuvia toimenpiteitä, jotka kerta toisensa jälkeen päätyvät samalla tavalla päin seinää.

Minulla ei ole yksiselitteisiä ratkaisuja näihin ongelmiin. Mutta olen pohtinut asiaa todella paljon tänä vuonna, nimenomaan yrityskulttuurin, johtamisen, strategiamuutosten, työntekijäkokemusten sekä sisäisen dialogin tarpeen näkökulmista. Niistä lähtökohdista katsottuna pohdin liiketoiminnan transformaatiota ja sen vaikutusta työntekijäkokemuksiin, ensin sisäiseen ja sen jälkeen myös ulkoiseen työnantajakuvaan ja lopulta myös onnistuneen transformaation sudenkuoppiin ja esteisiin.

Mikä on liiketoiminnan transformaatio?

Liiketoiminnan transformaatio on sellainen tila ja tapahtumasarja, jossa organisaation liiketoimintaa lähdetään muuntamaan periaatteessa hyvin toisenlaiseksi kuin mitä se on organisaation historiassa siihen asti ollut. Tällaisen strategiseen päätökseen tullaan, kun organisaation elintila on kutistunut ja vanha liiketoiminta on kuihtumassa pois. Liiketoiminnan transformaatio ei ole mikään kevyt päätös, joka tehtiin lauantaisaunassa olutpäissään.

Liiketoiminnan transformaatio on myös aika erilainen muutos – paljon kokonaisvaltaisempi, suurempi ja organisaation perimmäistäkin nurkkaa koskettava – kuin olemassa olevan liiketoiminnan – siis sen saman – kehittäminen ja kasvattaminen. 

Käytännössä liiketoiminnan transformaatiosta voisi sanoa, että siinä levitetään ja puretaan olemassa olevat kikkareet pitkälle pöydälle tarkasteltaviksi. Sen jälkeen aletaan järjestelemään niitä uudenlaisiksi vetovoimaisemmiksi yhdistelmiksi. Kilkkeet, joille ei enää löydy luontevaa paikkaa uusissa yhdistelmissä tulevat siivotuksi kokonaan pois. 

[Teema-artikkeli jatkuu alempana.]

Kuuntele jakso

Kuuntele jakso tietokoneen desktopilla | Soundcloudissa | Stitcher Radiossa | iTunesissa | Spotifyssa

Jakson kesto: 43:14 min

Jakson sisältö:

  • Mikä liiketoiminnan transformaatio on?
  • Miten liiketoiminnan transformaatio eroaa digitaalisen aikakauden yritysten kasvu- ja skaalautumiskivuista?
  • Miltä liiketoiminnan transformaatio näyttää yrityksen sisällä?
  • Mikä tekee digitaalisen aikakauden organisaatiomuutoksista ihan erilaisia kuin organisaatiomuutokset ennen digitalisaatiota?
  • Miten muutos ja muuntautuminen toiseksi eroavat toisistaan?
  • Mitä liiketoiminnan transformaatio edellyttää sinulta ja minulta?
  • Muutosvastarinnan merkitys liiketoiminnan transformaatiossa.
  • Mitä, jos ihmiset ovatkin itse digitaalisen ajan liiketoiminnan transformaation suurin uhka?
  • Liiketoiminnan transformaation vaikutus työnantajakuvaan, yrityskulttuuriin ja  työntekijäkokemuksiin – ymmärrämmekö sitä riittävästi?

Miten liiketoiminnan transformaatio muuttaa työnantajakuvaa?

Työnantajakuva (englanniksi employer image) muodostuu ensisijaisesti, ja täysin spontaanisti, yleisönsä mielikuvista ja käsityksistä. Nämä mielikuvat ja käsitykset koskevat sitä, mitä yritys edustaa ja tarkoittaa heille työnantajan ominaisuudessa yritystä tarkastellessa.

“Muutoksessa johtamatta jäävä työnantajakuva on kaikkien kokemusten, käsitysten, mielikuvien ja mielipiteiden sillisalaatti, jossa jokainen on yhtä aikaa oikeassa ja väärässä – jonkun toisen mielestä. Kun se [työnantajakuva] voisi olla kohdeyleisöön yrityksen tavoitteiden kannalta ideaalisti vaikuttava työkalu, se on pahimmillaan transformaatiota läpikäyvälle organisaatiolle varsinainen juoksuhiekka.”

Työnantajakuvaa voidaan johtaa. Markkinointiviestinnän keinoin on erittäin helppoa vaikuttaa yleisöön ja ohjata heidän huomiotaan tiettyihin, yrityksen liiketoiminnan kannalta  merkityksellisiin asioihin. Kyse ei ole kuitenkaan yksisuuntaisesta muutosviestinnästä ja muutosetappien tiedottamisesta, vaan käsityksiä, ymmärrystä ja mielikuvia herättelevistä viesteistä sekä tietynlaisten havaintojen muodostumiseen ohjaavasta dialogista. 

Muutoksessa johtamatta jäävästä sisäisestä työnantajakuvasta tulee suhteellisen nopeasti yksilöllisten kokemusten, käsitysten, mielikuvien ja mielipiteiden sillisalaatti. Siinä jokainen on tietysti yhtä aikaa sekä oikeassa että väärässä – jonkun toisen mielestä.

Kun työnantajakuva voisi olla liiketoiminnan transformaatiossa kohdeyleisöön yrityksen tavoitteiden kannalta ideaalisti vaikuttava työkalu, työnantajakuvasta tulee pahimmillaan transformaatiota läpikäyvälle organisaatiolle vääriä asioita korostava juoksuhiekka.

Digitaalinen transformaatio muuntaa työtehtävät, työpaikat, ja koko työelämän

Ensisijaisesti digitaalinen transformaatio nähdään “pelkästään” yrityksen palveluiden tai tuotteiden digitalisoimisessa. Digitaalinen transformaatio on kuitenkin ihan valtavan paljon enemmän.

Lue Markkinointi & Mainonta -lehdestä: “Digitaalinen transformaatio ymmärretään kapeasti” >>

Digitaalinen transformaatio muuttaa käytännössä meidän työntekijöiden ammatit ihan toisenlaisiksi. Käytän podcast-jaksossa esimerkkinä palveluitaan digitalisoivaa valmennusyritystä. Kun bisnes on aiemmin perustunut täysin perinteisten luokkahuonekoulutusten suunnitteluun, myyntiin ja toteuttamiseen, digitalisoidut valmennuspalvelut, eli verkkovalmennukset muuttavat liiketoiminnan tavoitteet, markkina-alueen, kilpailukentän, työnkuvat ja koko palveluprosessin ihan toisenlaisiksi. Yritys muuttuu kokonaisuudessaan. Muutama muutos mainitakseni:

  • Verkkovalmennusten suunnittelu edellyttää kokonaan toisenlaista osaamista. Oppiminen verkkoympäristössä on hyvin erilaista kuin oppiminen fyysisesti samassa tilassa, samaan aikaan vuorovaikuttaen. 
  • Valmennusmateriaalit täytyy tehdä verkkokelpoisiksi. Valmennusten tuottaminen videon muotoon on todella vaativaa, ihan erilaisia taitoja edellyttävää, aikaa vievä ja kallista. 
  • Valmennusten myynti siirtyy verkkoon. Myynnistä tulee markkinointivetoista. Se vaatii ihan erilaisia kompetensseja. Kun myyjä saattoi ennen saada suurimmat motivaatioruiskeet asiakkaiden tapaamisesta, tämä otetaankin pois.
  • Verkosta ostaminen muuttaa valmennusten hintaa sekä laskuttamisen prosesseja ja työkaluja.
  • Teknologiasta tulee kriittinen osa jokaisen työntekijän työvälineistöä. Valmentajan on osattava toteuttaa valmennus digitaalisesti. Dialogi saattaa muuttua koulutuspäivän aikana käytävästä ryhmädialogista määrittelemättömälle aikajaksolle tipahteleviin yksittäisiin kysymyksiin, joihin kysyjä odottaa pikaista vastausta.

Tämä yksinkertainen ja hyvin niukka esimerkki riittää jo kertomaan, kuinka rajusti digitaalinen transformaatio muuttaa organisaatioita työntekijän, työntekijäkokemusten, osaamisvaatimusten, työn sisällön, työvälineistön, työn onnistumista koskevien tavoitteiden ja asiakasodotusten näkökulmasta, “to name a few”.

Podcast-jaksossa käsitelty muutosvastarinta voi olla hyvinkin rajua organisaatioissa, jotka ovat toimineet vuosikymmeniä samalla tavalla. Transformaatio toisenlaiseksi liiketoiminnaksi ja yrityksesi muuttaa johtamiskulttuurin, toimintakulttuurin sekä henkilöstön käsitykset yrityksestä työpaikkana, työyhteisönä ja työnantajana.

Podcast-jakso 68: “Liiketoiminnan transformaatio ja yrityskulttuuri” >>

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on suunnattu modernien kasvuyritysten johdolle, markkinoinnille ja HR:lle. Se ilmestyy joka maanantai. Susanna tarjoilee varsin liiketoimintalähtöistä ja luovaa ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi.

Vaikuttava Työnantajabrändi© on Eminen Susanna Rantasen kehittämä konsepti ja markkinoinnin metodi työnantajabrändin rakentamiseen digitaalisia ja sosiaalisia markkinoinnin keinoja hyödyntäen. Se on kehitetty erityisesti modernien kasvuyritysten skaalautumistarpeita ajatellen.

Mitä parhaat osaajat odottavat työelämältä? Case Eminaattorit | Podcast #100

Mitä parhaat osaajat odottavat työelämältä? Case Eminaattorit | Podcast #100

Mitä parhaat osaajat odottavat työelämältä?

Tämä kysymys on varmasti kaikkien itseään hyvinä esimiehinä ja työnantajina pitävien mielessä, ainakin toivon niin. Yrittäjänä olen tullut siihen tulokseen, että yrityksen johtaminen, liiketoiminnan johtaminen ja ihmisten johtaminen onnistuneesti on tavattoman vaativaa. Siksi olen itse pitänyt aina ensiarvoisen tärkeänä sitä, että löytäisin ja palkkaisin vain sellaisia osaajia, joiden työelämän odotuksiin minulla on rahkeita vastata, ja joilta saisin takaisin juuri sen saman verran panostusta kuin minä itse heille olisin kykeneväinen ja halukas antamaan.

Sen olen myös matkan varrella oppinut, että jokaisen työnantajan ja esimiehen “paras osaaja” on omanlaisensa yhdistelmä taitoja, kykyjä ja erityisesti asenteita ja persoonallisuuden piirteitä. Senkin opin kahta erilaista yritystä samaan aikaan pyörittäessäni, että vain puolet tuosta yhtälöstä liittyy minun kykyihini ja tarpeisiini esimiehenä, ja se toinen puolisko liittyy yrityksen tarpeisiin ja kykyyn vastata osaajien tarpeisiin.

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa keskustelen eminaattorien, eli Siirin ja Eveliinan kanssa siitä, mitä he ja heidän kaltaisensa parhaat osaajat odottavat työelämältä, esimieheltä, johtamiselta ja työuraltaan. Tämä on Vaikuttava Työnantajabrändi -podcast ja j u h l a j a k s o järjestyksessä numero 100. Tervetuloa mukaan!

Mitä parhaat osaajat odottavat työelämältä?

Aiemmin keväällä käsittelimme Talent Magnet -kirjassa esitetyt 3 löydöstä siitä, mitä parhaat osaajat odottavat työelämältä. Kirjassa esiteltiin yhteenveto laajemmasta aihetta käsitellystä tutkimuksesta. Kirjan mukaan yrityksen vetovoima on kuin magneetti, joka vetää kykyjä puoleensa hyvin toimiessaan. Varmasti erittäin moni työnantaja haluaisi tietää, millä kaavalla osaajapulassa löydetään ja vedetään puoleensa yrityksen tarvitsemat heidän parhaat osaajansa.

Talent Magnet -kirja esitteli tähän kaavan, jota kutsumme Vetovoimanlaiksi.

Osaajapula talent magneetin kaava Mark Miller Eminen podcast Vaikuttava Työnantajabrändi

Talent Magneetti, eli TM on yhtä kuin osaajien mielestä Parempi Pomo, Kirkkaampi Tulevaisuus (osaajille) ja Isompi Visio (yrityksen) potenssiin 3 kerrottuna tietoisuudella. Ei siis riitä, jos yritys huolehtii vain sisäisesti siitä, esimiehet ovat aidosti hyviä pomoja, että yritys voi tarjota myös työsuhteisen jälkeistä työuraa ajatellen ajassa hyödyllisiä ja muuntuvia taitoja parhaille osaajilleen ja että sillä on olemassa olevan henkilöstön mielestä innostava missio, ellei yrityksen ulkopuolinen osaajayleisö ole näistä tietoisia. Mitä suurempi tietoisuus (awareness), sitä vetovoimaisempi Talent Magneetti on. Ihan samalla logiikalla kuin “oikeakin” magneetti. Jos sen pinta on kovin pieni, sen vetovoima ei ole kovinkaan suuri.

Tätä asiaa koskeva podcast-jakso ja sen kuvaussivun teema-artikkeli löytyy täältä >>

Kuuntele jakso

Kuuntele jakso tietokoneen desktopilla | Soundcloudissa | Stitcher Radiossa | iTunesissa | Spotifyssa

Jakson kesto: 59:13 min

Löydät kaikki aiemmat jaksot täältä >>

Lisäksi voit hakea podcastista Eminen edustamia teemoja käyttämällä Blogi-sivumme hakutoimintoa tai teemavalikkoa >>

Jakson sisältö

Tätä jaksoa siivittivät seuraavat kysymykset ja keskustelun aihiot:

  • Mitä parhaat osaajat etsivät ja odottavat työnantajaltaan?
  • Mitä Talent Magneetin Parempi Pomo, Kirkaampi Tulevaisuus ja Isompi Visio tarkoittavat?
  • Minkälaiset esimiehet ovat painuneet esimerkkeinä Susannan mieleen ja muistoihin?
  • Susannan omat tavoitteet ja pyrkimykset esimiehen ja työnantajan roolissa
  • Mitä Siiri ja Eve tuumaavat itse Talent Magnet -kirjan väitteistä, eli siitä, että nämä 3 Talent Magneettia erottavat parhaat osaajat ja “tavalliset” osaajat toisistaan?
  • Mitä odotuksia Evellä oli työnhakijana seuraavaa työpaikkaa ja esimiestä kohtaan?
  • Mikä on Siirin ja Even oma kokemus näistä kolmesta Talent Magneetista meillä Eminessä?
  • Mitä, jos kaikki yritykset alkaisivat hehkuttaa Talent Magneettia; miten ne silloin eroaisivat toisistaan?
  • Mitä trendejä Eminen asiakasyrityksissä on ollut havaittavissa teemaan liittyen?
  • Mitä Siirin ja Even mielestä pitäisi ensisijaisesti muuttaa, jotta yrityksen osaajapula voisi helpottua?

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on suunnattu modernien kasvuyritysten johdolle, markkinoinnille ja HR:lle. Se ilmestyy joka maanantai. Susanna tarjoilee varsin liiketoimintalähtöistä ja luovaa ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi.

Vaikuttava Työnantajabrändi© on Eminen Susanna Rantasen kehittämä konsepti ja markkinoinnin metodi työnantajabrändin rakentamiseen digitaalisia ja sosiaalisia markkinoinnin keinoja hyödyntäen. Se on kehitetty erityisesti modernien kasvuyritysten skaalautumistarpeita ajatellen.

 

Kasvuyritysten lähtevien työntekijöiden 3 roolia – Podcast jakso #97

Kasvuyritysten lähtevien työntekijöiden 3 roolia – Podcast jakso #97

Kasvuyritysten lähtevien työntekijöiden 3 roolia ovat valtava mahdollisuus, jota harva kasvuyritys huomioi rekrytointi- tai työnantajabrändistrategiassaan.

Mistä rooleista on kyse?

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa puhutaan kasvuyritysten lähtevien työntekijöiden kolmesta potentiaalisesta roolista sekä siitä, miksi lähtevissä työntekijöissä on niin valtava potentiaali kasvuyrityksille. Lisäksi Susanna kertoo myös, mitä itse työnantajana ja esimiehenä asiasta ajattelee ja miten itse toimii.

Kasvuyritysten lähtevien työntekijöiden 3 roolia

Lähtevät työntekijät ovat jokaiselle kasvuyritykselle valtavan suuri mahdollisuus. Jokainen lähtijä voi jatkaa yrityksen sanansaattajana ja puolesta puhujana. Osasta voi tulla yritykselle spontaani suosittelija, referenssi. Ja osassa on suuri paluumuuttaja-potentiaali, jopa vuosien päästä. Jos kasvuyritys niin haluaa ja tällaista optiota strategisesti hyödyntää.

Työsuhteen päättymiseen liittyy lähes poikkeuksetta vahvoja tunteita. Toisille ne edustavat mielipahaa, pettymystä, jopa kiukkua ja vihaa. Toisllle työsuhteen päättyminen edustaa surua yhteisen taipaleen katkeamisesta, mutta toiveikkuutta tulevaisuudesta ja suhteen uudelleen muotoutumisesta. Nämä tunteet ovat se syy, miksi lähteneisiin liittyvä potentiaali jää lähes poikkeuksetta hyödyntämättä.

Kukaan ei kuitenkaan ole niin vakuuttava ja vaikuttava suosittelija kuin yrityksen entinen työntekijä. Mikäli yksilö puhuu entisestä työpaikastaan, entisestä esimiehestään ja entisistä kollegoistaan lämpimään sävyyn vielä vuosia työsuhteen päättymisen jälkeen, kertoo se paljon hänen työntekijäkokemuksistaan. 

Kasvuyritysten lähtevien työntekijöiden 3 roolia ovat seuraavat:

#1 Sanansaattajan rooli

Sanansaattaja on sellainen entinen työntekijä, joka jää edelleen yrityksen tuottaman ja julkaiseman sisällön yleisöksi, ja jakaa niitä spontaanistin eteenpäin omille yleisöilleen ja verkostoilleen. Sanansaattaja toimii siis yhtenä markkinointikanavana yrityksen viesteille. Hänen merkityksensä ei kuitenkaan jää vain kanavaksi. Onhan selvää, että jos yksilö näyttää aktiivisesti edelleenjakavan edelleen entisen työnantajansa sisältöjä sosiaalisessa mediassa, eli yhdistävänsä nimensä entisen työnantajan nimeen, ei suhteen päättyminen ole varmaan kauhean traaginen ollut.

#2 Suosittelijan rooli

Suosittelijan rooli on hieman edellistä aktiivisempi. Hän nimittäin suosittelee yritystä spontaanisti, mutta tarkoituksella sopivissa tilanteissa. Esimerkiksi myyntityötä tekevä entinen työntekijä suosittelee entisen työnantajansa tuotteita ja palveluita edelleen, jos kokee omien asiakkaidensa voivan niistä hyötyä. Hän myös välittää liidejä: kaupallisia ja rekrytointiliidejä entiselle työnantajalleen, kun sellaisia hänen tutkaansa piirtyy. Mikäli hän siirtyy asiakkaan tai potentiaalisen asiakkaan puolelle töihin, hän suosittelee yritystä ja sen palveluita uudelle työnantajalleen tai saattaa  uuden työnantajansa ja entisen työnantajansa yhteen mahdollisen yhteistyön merkeissä.

Suosittelija siis välittää edelleen entisestä työnantajastaan. Hän haluaa antaa oman panoksensa työnantajansa hyväksi myös työsuhteen päättymisen jälkeen. Häntä kannattaa siitä vähintään nyt kiittää, kenties mahdollisuuksien mukaan myös jollain lailla palkita. Ja tässä palkitsemisessa voi käyttää luovuutta. Palkitseminen ei ole pelkästään verokortillisia bonuksia ja rahan siirtoa. Voi myös tarjota jotain muuta suosittelijalle hyödyllistä ja arvokkaaksi koettavaa. 

#3 Paluumuuttajan rooli

Moni entinen työntekijä on erittäin arvokas paluumuuttaja jonain päivänä. Vaikka yksittäisiä paluumuuttaja-tapahtumia varmasti monelle yritykselle sattuukin, on paluumuuttopotentiaali nimenomaan sattumanvaraista. Ei suunniteltua, ei tavoitteellista, ei strategisesti johdettua.

Strategisesti johdettu paluumuuttaminen voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yritys ensinnäkin ylläpitää suhteita lähteneisiin, keskustelee vaikka kerran vuodessa lähtijöiden kanssa heidän uransa sen hetkisestä tilasta, tarpeista ja suunnitelmista, ja kertoo yrityksen tilasta, tarpeista ja suunnitelmista lähteneelle. Tämän ei tarvitse olla virallisen tuntuista, vaan keskustelevaa kuulumisten vaihtamista nimenomaan tästä kulmasta.

Ollaan ikäänkuin molemmin puolin kartalla siitä, missä toinen menee ja minkälaiseen suuntaan. Tällainen juttelu avaa oven myös mahdolliseen tulevaisuudessa tapahtuvaan keskustelun avaamiseen siitä, että mitä, jos paluumuuttaisin tai paluumuuttaisit.

Paluumuuttamiseen liittyy niin paljon stigmaa. Ajatellaan, että pitää hattukourassa mennä kerjuulle. Tai, mitä jos tulen torjutuksi. Kun välit ovat hyvät, ja suunnitelmista on keskusteltu vapaamuotoisesti pitkäänkin, tunnista kyllä kannattaako tällaista keskustelua koskaan avatakaan.

Blogiartikkeli jatkuu jakson kuuntelulinkkien ja sisällön jälkeen.

Kuuntele jakso

Kuuntele jakso tietokoneen desktopillaSoundcloudissa | Stitcher Radiossa | iTunesissa | Spotifyssa

Jakson kesto: 47:30 min

Jakson sisältö

  • Miksi entiset työntekijät, eli lähteneet ovat niin arvokkaita kasvuyrityksille
  • Milloin ja miten lähdön jälkeinen hyvä suhde rakennetaan
  • Mitkä asiat vaikuttavat suhteen laatuun sopimussuhteen päättymisen jälkeen
  • Kenen vastuulla suhteen rakentaminen on
  • Mitä hyötyä hyvästä suhteesta on lähtijälle itselleen
  • Mitä eroa on sanansaattajalla, suosittelijalla ja paluumuuttajalla
  • Ovatko kaikki potentiaalisia paluumuuttajia
  • Paluumuuttajan arvo kasvuyritykselle
  • Miten Eminen Susanna toimii
  • Miksi en aina ole onnistunut hyvien suhteiden rakentamisessa
  • Mistä tiedän, millä suhteella on potentiaalia ja millä ei
  • Mitä hyötyä hyvistä lähtijäsuhteista on Vaikuttavaan Työnantajabrändiin, tai ainakin yrityksen maineeseen ja työnantajamielikuviin

Hyvä suhde on aina kahden kauppa: esimiehen ja työntekijän

Hyvä suhde rakennetaan työsuhteen aikana, ei sen päättyessä. Jos asia tulee mieleen vasta exit-haastattelussa, ei juuri mitään tehtävää ole enää. Oikein hyvät suhteet alkavat jo ennen työsuhteen alkua, viimeistään rekrytointiprosessin aikana. Silloin varmistetaan, että molemmilla on samanlaiset odotukset ja tarpeet väliseen suhteeseen ja sen rakentamiseen. 

Podcastin jaksossa 95 käsiteltiin kolmea asiaa, joita lähteenä käytetyn tutkimuksen mukaan parhaat osaajat etsivät ja odottavat seuraavalta työpaikaltaan. “Better boss”, Parempi pomo oli yksi kolmesta. Ja niihin kahteen muuhun: kirkkaampaan tulevaisuuteen ja suurempaan visioon vaikuttavat suoraan tämä parempi pomo sekä yrityksen koko johtamiskulttuuri. Nämä ovat hyvä ohjenuora siihen, mitä parhaat osaajat odottavat ja missä kaikkialla se hyvä suhde tosiasiassa rakentuu.

Hyvä suhde on aina kahden kauppa. Ja siinä kaupassa osapuolina ovat lähiesimies ja työntekijä itse. HR tai HR-prosessit eivät rakenna riittävän hyviä suhteita. Toimivat korkeintaan lähiesimiehen tukena, mutta ei apuna. Eikä hyvä suhde tarvitse yhtään HR-prosessia. Se on kiinni vain ja ainostaan sekä lähiesimiehen että työntekijän asenteista, arvomaailmasta, suhtautumisesta tähän suhteeseen sekä kummankin toimintatavoista.

On kuitenkin selvää, ettei suhde kaikkien kanssa ole välttämättä koskaan riittävän hyvä kantaakseen työsuhteen päättymisen jälkeen. Sekin pitää hyväksyä. Kuten missä tahansa suhteessa, jos vain toinen yrittää, se ei vaan riitä. Työsuhteisiin liittyy paljon historian taakkaa. Jos yksilöllä on aina ollut huonoja kokemuksia esimiehistään, on selvää että seuraavaa suhdetta värittää ja haastaa vanhat huonot kokemukset ja niiden pohjalta rakentunut epäluottamus koko esimiestyön instituutioon. Kyse on loppupelissä kahden aikuisen suhteesta, josta tulee juuri sitä, mitä molemmat siihen satsaavat.

Moni ei aiempien huonojen kokemusten valossa rohkene tai osaa edes pyytää seuraavalta suhteelta parempaa. On kuitenkin niin, että yksi tai yksittäiset tapaukset ovat vain todella vain yksittäisiä. Se, että jollain on yksi epäonnostunut parisuhde useamman hyvän parisuhteen joukossa, ei tarkoita automaattisesti sitä, että hän olisi huono valinta kumppaniksi. Siksi tässäkin suhteessa on todella tärkeää tiedostaa henkilöiden välinen match. Susanna kertoo podcast-jaksossa tarkemmin tästä omien kokemustensa, oppimansa ja soveltamansa kautta.

Lue blogista Susannan kokemuksia: Miltä työnantajasta tuntuu, kun työntekijä lähtee >>

Tutustu nykyisten ja entisten eminaattorien kokemuksiin sekä Eminen yrityskulttuuriin >>

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on suunnattu modernien kasvuyritysten johdolle, markkinoinnille ja HR:lle. Se ilmestyy joka maanantai. Susanna tarjoilee varsin liiketoimintalähtöistä ja luovaa ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi.

Vaikuttava Työnantajabrändi© on Eminen Susanna Rantasen kehittämä konsepti ja markkinoinnin metodi työnantajabrändin rakentamiseen digitaalisia ja sosiaalisia markkinoinnin keinoja hyödyntäen. Se on kehitetty erityisesti modernien kasvuyritysten skaalautumistarpeita ajatellen.