Blog : Työntekijäkokemus

Perehdyttäminen ja tuottavaan työhön ohjaaminen Eminessä

Perehdyttäminen ja tuottavaan työhön ohjaaminen Eminessä

Perehdyttäminen nopeasti tuottavaan työhön on meille Eminessä todella tärkeää. Meillä rekrytoidaan muutenkin huolella, ja suhteellisen harvakseltaan. Uuden työntekijän tuottavaksi saattaminen vie meillä pitkään: keskimäärin 9-12 kk.

Tämä johtuu eniten erityisosaamisestamme sekä kehittämistämme palvelukonsepteista, joista ei ole voinut kertyä kokemusta muualta. Asiakkaiden standardit ovat korkealla, mutta myös meidän omat. Niihin odotuksiin on vastattava, eikä se tapahdu kylmään veteen heittämällä.

9 kuukautta on varsin pitkä aika pienelle yritykselle, jossa muu tiimi joutuu venymään perehdyttämisen ajan extraa maksaakseen tulokkaan palkkaamisen kulut. Siksi meillä on mietitty huolella, miten saamme tulokkaan tuottavaan työhön mahdollisimman nopeasti ja alusta alkaen.

Näin meillä ohjataan tulokas tuottavaan työhön

1. Perehdyttäminen etenee asiakastyössä seuraavaksi tarvittavan osaamisen kannalta tärkeysjärjestyksessä

Tärkeysjärjestyksen määrittää tilauskanta ja tuotannossa olevat projektit. Mutta tärkeysjärjestykseen vaikuttaa myös tulokkaan profiili ja aiempi kokemus.

Kun keskitymme alussa sellaisiin tehtäviin, joissa tulokas on valmiiksi omimmillaan, oppimisvauhti on nopeampi. Optimoimme näin tuottavaan ja laadukkaaseen asiakastyöhön siirtymistä.

Yhtä tärkeää on olla sisällyttämättä perehdyttämiseen liikaa asiaa. Alussa pää on pyörällä muutenkin. Liiallinen tietokuorma ei edistä oppimista, korkeintaan sotkee. Se taas syö tuottavuutta.

Koska perehdyttäminen on meillä koko koeajan mittainen, aikaa asioiden omaksumiseen on oikean työn rinnalla.

Vähän on enemmän -malli

Meillä luotetaankin ”vähän on enemmän”-malliin. Valitsemme sekä tulokkaan profiilin että asiakasprojektien perusteella sopivan osa-alueen, jota keskitymme toiston avulla vahvistamaan ensimmäiset kuukaudet. 

Kun osaaminen vahvistuu, panokset tietysti kovenevat ja odotukset kasvavat. Minulla on tapana testata, missä jokaisen tulokkaan ”rajat” kulkevat. Lisään töitä ja tiukennan tahtia, sillä oikean yhtälön löytäminen ruokkii parhaiten motivaatiota ja kehityskaarta. 

Esimerkiksi tammikuussa meillä aloittaneen Eveliinan kohdalla hyödynnämme hänen aiempaa rekrytoijakokemustaan. Hän pääsee työnohjauksessa ensin rekrytointimarkkinoinnin sisällöntuotannon ja markkinointitaitojen kasvattamiseen.

2. Palveluiden tuottamista harjoitellaan Eminen omassa markkinoinnissa

Eminen omissa markkinointitehtävissä on kätevää harjoitella, koska aikataulut ovat asiakastyötä joustavampia ja määräämme itse riittävän tason. Omilla markkinointitehtävillä voidaan myös monipuolistaa harjoittelua asiakastehtävien ohessa. Asiakastyöhön emme laita koskaan ketään yksin ilman varmuutta siitä, että jälki on asiakaslupauksemme mukaista.

Eminen oma markkinointi on erinomainen harjoittelukenttä, sillä me toimimme itse juuri niin kuin opetamme ja opastamme asiakkaitamme.

Omassa markkinoinnissa pääsee oppimaan vaikuttavan kirjoittamisen periaatteet, jopa tarinankerrontaa. Opetamme, miten tehdään juuri Eminen kohderyhmille kohdennettua hyötysisällöntuottamista, mitä teknisiä taitoja esimerkiksi bloggaamisessa tai kuvasisällöntuottamisessa tarvitaan, miten eri sisällöntuotannon työkaluja käytetään, miten tehdään julkaisumarkkinointia ja miten analytiikkaa hyödynnetään markkinointityön kehittämiseen ja optimointiin. Eli kaikkia niitä taitoja, joita tarvitaan myös tyypillisissä asiakastöissämme.

Yksi hyvä keino meillä on ollut antaa tulokkaille tehtäväksi oman juttusarjan toteuttaminen johdonmukaisena jatkotarinana. Kulma on aina tulokkaan omiin kokemuksiin liittyvä, sillä ensimmäisten kuukausien aikana ei voi odottaa vielä syväluotaavaa asiantuntemusta, jota meillä muutoin on tapana omassa markkinoinnissa jakaa.

Sisältö suunnitellaan ja jatkotarinan punainen lanka mietitään yhdessä etukäteen. Kirjoitustaitoja hiotaan juttu kerrallaan. Omaa tarinaansa pääsee heti jakamaan ja markkinoimaan. Yleensä tulokkaan omat tuttavat ja ystävät ovat innoissaan näistä jutuista ja jakavat niitä eteenpäin taas omille verkostoilleen. Aika hyvä tapa kasvattaa tietoisuutta Eminestä..

Lue Siirin hakijakokemussarja Untuvikon uratarinat >> 

Lue Timon hakijakokemussarja Konkari työnhakijana >>

Eveliinan sarja kertoo tulokaskokemuksista. Ensimmäinen osa Tavoitteellinen perehdyttäminen Eminessä >>

Tavoitteellinen perehdyttäminen Eminessä

Tavoitteellinen perehdyttäminen Eminessä

Mitä jos yrityksenne uuden työntekijän perehdyttäminen olisi prosessi, joka synnyttäisi positiivia puheenaiheita ja sen aikana muodostuvat tulokaskokemukset leviäisivät spontaanisti tulokkaiden vertaisverkostoihin?

Mitä jos tämän seurauksena tietoisuus yrityksestänne, kulttuuristanne ja uramahdollisuuksistanne leviäisi huomattavasti tehokkaampana suosittelumarkkinointina?

Mitä jos perehdyttäminen kestäisi koko koeajan ja tuottaisi molemmille osapuolille varmuuden koeajan päättymistä koskevaan päätöksen tekoon?

Mitä jos yrityksenne perehdyttämisen prosessi antaisi mallia siitä, miten teillä on tapana toimia ja puhaltaisi arvonne henkiin? Mitä jos se tämän ansiosta auttaisi arvioimaan uuden työntekijän todellista sopivuutta yrityksenne tapoihin ja kulttuuriin?

Mitä jos yritykseenne perehdyttäminen maksimoisi tulokkaan tuottavuutta ja minimoisi palkkakuluhukkaa työsuhteen alusta alkaen?

Kun minä palkkasin ensimmäisen työntekijäni ensimmäiseen yritykseeni vuonna 2010, pohdin näitä kaikkia kysymyksiä. Mietin, että jos uuden työntekijän perehdyttäminen vastaa edes yhteen näistä toiveista, siihen käytetty aika olisi hyvä investointi, ei kulu. Tänään Eminen perehdyttämisen prosessi vastaa näihin kaikkiin toiveisiin.

Perehdyttämisen prosessi pienessä yrityksessä

Jokainen yrittäjä tietää, miten suuresta kustannuksesta uuden työntekijän rekrytoinnissa ja palkkaamisesta on kyse. Siinä yhdistyvät samaan aikaan kaikki mahdolliset kulut:

  • Rekrytoinnin kulut
  • Mahdolliset virherekrytoinnin kulut
  • Käytettävän, oman työajan vaihtoehtoiskulut
  • Palkkaamisen suorat ja epäsuorat kulut
  • Tuottamattoman työntekijän kulut
  • Perehdyttämisen suunnittelun ja toteuttamisen kulut

Olen aina tykännyt pohtia, miten kulut saisi minimoitua ja investointipotentiaalia kasvatettua. Siksi tartuin aikanaan myös perehdyttämiseen tästä kulmasta käsin.

Hakijakokemus

Emineen perehdyttämisen tavoitteet yrityksen näkökulmasta

Minulla on aina ollut hyvin tavoitteellinen ote perehdyttämiseen. Meillä on kolme keskeistä tavoitetta, joiden saavuttaminen kertoo minulle sen, että tulokkaan tuottavuutta on optimoitu ja perehdyttämisen kustannukset ovat kääntyneet investoinniksi.

Tavoite 1: Odotukset selvillä ensimmäisestä päivästä alkaen.

Tulokkaan pitää ensimmäisestä päivästä alkaen olla selvillä häntä koskevista odotuksista. Odotusten suhteen ei saa olla mitään epäselvyyttä.

Meillä nämä odotukset koskevat kahta osa-aluetta:

Työtehtävä ja rooli

Miltä onnistuminen tässä tehtävässä näyttää ensimmäisen 6 kuukauden sekä ensimmäisen vuoden aikana. Se on kuitenkin eri asia kuin onnistuminen tässä tehtävässä ja roolissa sen jälkeen, kun työntekijä kykenee itsenäisesti tehtävää harjoittamaan.

Minulla on tapana kuvailla asiaa siten, että katson tulokkaan työpistettä ja mietin, mitä odotan näkeväni, kuulevani ja syntyvän kulkiessani työpisteen ohi ensimmäisten kuukausien edetessä?

Milloin olen tyytyväinen? Mitä silloin tapahtuu tai on tapahtunut?

Mistä tiedän, että epäonnistuin palkkaamisessa? Mistä tiedän, että epäonnistuin perehdyttämisessä?

Onnistuminen tehtävässä ensimmäisen 6-12 kuukauden aikana tarkoittaa yleensä eri asioita kuin kokeneen, itsenäisen 

tehtävän harjoittajalla.

On tärkeää käsitellä, mitä odottaa koeajalla, milloin odotukset muuttuvat ja miten sitten odottaa.

Haluan, että odotukset ovat kristallinkirkkaat. Se on reilua sekä tulokkaalle että minulle työnantajana. Jos odotuksiin ei jostain syystä vastattaisi, tietäisin, että olen tehnyt kaikkeni ainakin onnistumisten eteen.

Siksi käyn työnkuvan, työtehtävien sisällön, tehtävien keskeisten painotusten ja odotusten huolellisesti läpikäynti kuuluu kiinteänä osana perehdytystä, useaan kertaan.  

Näistä puhutaan, niissä edistymistä arvioidaan ja niihin vastaamisen realistisuutta puntaroidaan yhdessä sekä ensimmäisen päivän päätteeksi että kerran kuukaudessa koko perehdytysajan, eli koko koeajan. Molempien arviot, keskustelun pääkohdat ja sovitut asiat dokumentoidaan ja tallennetaan työntekijän henkilökohtaiseen kansioon, jossa se on molempien osapuolten nähtävissä koko ajan.

Miten meillä on tapana toimia

Miten odotan tulokkaan huomioivan ja muovaavan omaa käytöstään, asenteitaan ja arjen työskentelytapoja meidän kulttuurin ja arvojen mukaisiksi.

Ensimmäisen työpäivän palautekeskustelun, tärkein aihe on nimenomaan tämä.  Keskustelemme Eminen kulttuurista ja toimintatavoista. Tulokas arvioi itse, miten hän ymmärsi ja onnistui näissä omasta mielestään ensimmäisenä päivänä. Minä annan esimiehenä oman näkemyksen asiasta. Sitten sovitamme näkemyksemme yhteen.

Palaute on aina kaksisuuntainen keskustelu. Odotan, että tulokas, ja ylipäätään eminaattorit muistavat aina antaa palautetta myös minulle siitä, miten minä onnistun lunastamaan antamani lupaukset ja tukemaan heidän kykyään vastata odotuksiini. Ei ole reilua purkaa pettymystään myöhemmin, jos ei ole reilusti kertonut odotuksistaan. Kummankaan osapuolen.

Palaute on meillä aina kaksisuuntainen keskustelu. On reilua purkaa auki, mitä odottaa. Kummankaan osapuolen ei ole reilua purkaa pettymystään myöhemmin, jos ei ole osannut kertoa odotuksistaan.

Täytyy kyllä todeta, että pyrin ylipäätään palkkaamaan vain sellaisia osaajia, jotka ovat tunnistaneet meidän tapamme toimia itselleen luontaisiksi, vetovoimaisiksi ja tärkeiksi, joten kulttuuriin ”muovaaminen” ei ole mitään rautakangen vääntämistä mutkalle!

Tässä tietysti meidän oma Vaikuttava työnantajabrändi©️ -konseptin mukainen yritysmarkkinointimme on tehnyt tehtävänsä jo kauan ennen varsinaista rekrytointiprosessia.

Tammikuussa meillä aloittanut Eveliina on esimerkki tästä. Hän oli johdonmukaisen markkinointimme tuottama inbound rekrytoinnin liidi. Hän kertoi seuranneensa ja fanittaneensa meitä jo vuoden ennen avoimen hakemuksen lähettämistä. Kun vuoden aktiivisesti seuraa ja elää mukana meidän matkassa, saa aika hyvin selville, mistä loppujen lopuksi on kyse.

Eminen tavoitteellinen perehdyttaminen

Tavoite 2: Tulokas nopeasti tuottavaan työhön

Näin pienessä ja osaamisintensiivisessä yrityksessä nopea tuottavuus on kriittistä. Tuottamaton työntekijä on iso kulu, jonka kustannukset muut maksavat kirjaimellisesti tekemällä enemmän töitä samalla palkalla niin kauan, että tulokas on tuottava.

Nyt jo yli kuuden vuoden kokemuksella Eminestä, tulokkaan tuottavaksi saaminen kestää meillä keskimäärin 9-12 kuukautta. Tämä on pitkä aika myös tiimille maksaa tulokkaasta koituvia kuluja. Siksi perehdyttämisellä on meillä niin suuri merkitys. Kirjaimellisesti ajamme uutta työntekijää tuottavaan työhön perehdyttämisen avulla varsin intensiivisesti.

Perehdyttämisen prosessi on meillä koeajan mittainen

Itse perehdyttämisen prosessi kestää meillä koko koeajan. Tänä aikana tulokas saa merkittävästi enemmän one-to-one -aikaa minulta ja kollegoiltaan osaamisen kehittämiseksi ja palautteiden vaihtamiseksi.

Koska dokumentoimme kaikki palautekeskustelut, meillä on ensimmäisestä päivästä alkaen tallessa kaikki tarvittava tieto siltä varalta, että koeaika päättyisi työsuhteen koeajan purkuun.

Tällä perehdytysmallilla niin ei ole kuitenkaan koskaan käynyt. Jos työsuhteen solmiminen on koitunut molemmin puoliseksi virheeksi, se on tällä mallilla selvinnyt jo ensimmäisen kuukauden, kahden aikana kyllä kummallekin osapuolelle.

Olen sitä mieltä, että jos esimies ei koeajan päättyessä tiedä kannattaako työsuhdetta jatkaa vai ei, johtuu se siitä, että asiaa on arvioitu vain sen yhden, koeajan päättymispäivän verran, En minäkään yhden päivän tiedon varassa osaisi sanoa, kannattaako työsuhdetta jatkaa vai ei.

Tavoite 3: Tulokkaan vertaisverkostot osaksi Eminen verkostoja

Uuden työsuhteen ensimmäiset viikot ovat ainoa hetki koko työsuhteen aikana, jolloin tulokkaan ystävät, läheiset ja omaiset kysyvät aktiivisesti tulokkaan uudesta työpaikasta. Se on myös aikaa, jolloin tulokas itse spontaanisti hehkuttaa verkostoilleen odotukset ylittäneistä kokemuksista.

Yritys, joka ei hyödynnä tätä lyhyttä aikaa omien verkostojensa kasvattamiseen ja yritystä koskevan mieltymyksen vahvistamiseen jättää varsin arvokkaan mahdollisuuden hyödyntämättä.

Yritys, joka ei tartu työsuhteen alun mahdollisuuteen voittaa tulokkaan verkostot puolelleen jättää valtavan mahdollisuuden hyödyntämättä.

Tämä pistää myös työnantajan ottamaan uuteen työsuhteeseen liittyvät odotukset tosissaan työsuhteen ensimmäisestä päivästä alkaen. Jos haluan varmistaa tulokkaan verkostojen puolelle voittamisen, minun on oltava kiinnostunut siitä, mitä tulokas odottaa ja otettava tosissaan vähintään hänen odotuksiinsa vastaaminen.

Monesti ne odotukset ylitetään mikrokokemuksissa, eli pienen pienissä hetkissä ja pienillä eleillä. Mitään taikatemppuja ei tarvitse tehdä. Kun kysyy, mitä odotat ja tekee parhaansa odotuksiin vastaamisessa, ollaan jo pitkällä.

Teen kuitenkin selväksi sen, että myös minulla on odotuksia.

Minulle on todella tärkeää työnantajana ja yrittäjänä lunastaa lupaukset ja meihin kohdistuvat odotukset. Onhan yrityksen nimi employee experience agency.

Koen, että myös asiakkaat odottavat meidän näyttävän esimerkkiä siitä, miten rakennetaan vaikuttavaa työnantajabrändiä.

Mitä on vaikuttajamarkkinointi ja miksi se HR:ää kiinnostaisi? – Podcast jakso 63

Mitä on vaikuttajamarkkinointi ja miksi se HR:ää kiinnostaisi? – Podcast jakso 63

Mitä vaikuttajamarkkinointi on?

Indieplace kirjoittaa näin:

Vaikuttajamarkkinointi on moderni puskaradio. Lähes aina klikatessasi itsesi sosiaalisen median kanaviin, olet tekemisissä vaikuttajien kanssa.

Katsot sitten vlogia YouTubesta, pinnailet sisustusideoita Pinterestistä tai selailet Instagramia kahvitauolla, ruudullasi todennäköisesti vilahtaa vaikuttajan tuottamaa sisältöä. Vaikuttajat ovat sosiaalisten trendien suunnannäyttäjiä: he luovat kiinnostavaa sisältöä, löytävät uusimmat trendit ennen muita ja välittävät niitä somen kautta kuluttajille – sinulle ja minulle.”

Tässä Vaikuttava työnantajabrändi -podcastin jaksossa puhutaan vaikuttajamarkkinoinnista ilmiönä. Vaikuttajamarkkinointi on yksi nopeiten yleistyvistä sosiaalisen myynnin muodoista ja markkinoinnin keinoista. Vaikuttajamarkkinoinnin tavoitteena on vaikuttaa samaistuttavan ja myyjää luotettavamman tuntuisen henkilön kautta kohdeyleisön ostoaikeisiin. 

Vaikuttajamarkkinointi on ilmiö, jota ei voi ohittaa, sillä se koskee myös työelämää.

Vaikuttajamarkkinointi koskee myös työelämää

Myös työelämän puolella on vaikuttajia. Puhumme mielipidevaikuttajista ja henkilöbrändeistä, jotka jakavat meille ammatillisesti kiinnostavaa ja inspiroivaa sisältöä, kuten kokemuksia, vinkkejä, neuvoja, ideoita, ohjeita, käyttökokemuksia ja valmiita malleja. 

Seuraamme heitä, innostumme heidän ajattelustaan. Heidän persoonansa vaikuttavat meihin positiivisesti. Saatamme jopa fanittaa näitä persoonia, jotka heittäytyvät ammatillisen vaikuttamisen areenalle näkyvästi ja kuuluvasti. Kulutamme heidän sisältöään säännöllisesti lukemalla heidän blogejaan, seuraamalla heitä Instagramissa, katsomalla heidän videoitaan Youtubessa ja kuuntelemalla heidän podcastejaan.

He eivät jaa osaamistaan ilmaiseksi syyttä suotta. He rakentavat sen avulla itselleen yleisöä. Verkossa vaikuttaminen hyödyttää heitä heidän ammatillisissa pyrkimyksissään asiantuntijoina, myyjinä tai yrittäjinä. 

Miksi vaikuttajamarkkinointi toimii myös työelämässä?

Työelämän vaikuttajat saavat meiltä aikaa ja huomiota siksi, että he vastaavat työtä koskeviin kysymyksiimme. Kaikki me asiantuntijat googlaamme varmasti jopa päivittäin etsien inspiraatiota jonkin työhömme liittyvän kysymyksen selvittämiseen tai ongelman ratkaisuun. Kenties meillä on käsissämme jokin kehitystehtävä ja etsimme ideoita ja esimerkkejä sitä edistääksemme. Tai olemme tekemässä hankintoja työnantajamme lukuun. Googlailemme ymmärtääksemme paremmin mitä on tarjolla ja etsimme suosituksia varteenotettavista vaihtoehdoista. 

Google tarjoaa meille vastauksia erilaisen sisällön muodossa. Mitä useammin Google nostaa asiantuntijavaikuttajat hakutulosten kärkeen, sitä useammin nämä vaikuttajat kiinnittävät huomiomme. Jos tykästymme heidän tapaansa ajatella, alamme todennäköisesti etsiä heistä ja heidän asiastaan lisää tietoa. 

Vaikuttajamarkkinointi toimii myös työelämässä siksi, että meillä on mahdollisuus tutustua, arvioida ja pohtia asiantuntijavaikuttajien sanomaa ja osaamista ilmaiseksi. Tätä kutsutaan sisältömarkkinoinniksi. Sen tehtävänä on kasvattaa tietoisuutta siitä, mitä sisällön toimittaja osaa ja rakentaa luottamusta potentiaalisen ostajan ja tämän asiantuntijatahon välille. Sen sijaan, että he ottaisivat meihin itse yhteyttä ja pyrkisivät myyntikäynnille, he antavat potentiaalisen asiakaskunnan löytää heidät itse googlaamalla.

Vaikuttaja on oikea henkilö, ei yritys. Hän voi edustaa omaa tai työnantajansa yritystä. Mutta sen sijaan, että yritys markkinoi logon ja y-tunnuksen takaa, vaikuttaja markkinoi oman nimensä ja tittelinsä takaa. 

Työelämässä me voimme yrityksen asiantuntijoina ja työntekijöinä vaikuttaa omien nimiemme, persooniemme ja titteliemme takaa sekä potentiaalisiin asiakkaisiin että potentiaalisiin tuleviin työntekijöihin.

Työelämän vaikuttajamarkkinointi on sosiaalista myyntiä ja talent-vaikuttajamarkkinointia

HR:n kannattaa kiinnostua vaikuttajamarkkinoinnista ilmiönä siksi, että työelämässä vaikuttajamarkkinointi on sosiaalista myyntiä silloin, kun se kohdistuu myyntityötä tekeviltä potentiaalisiin asiakkaisiin ja talent-vaikuttajamarkkinointia silloin, kun muukin henkilöstö luotsataan pääasiassa sosiaalisen median välityksellä vaikuttamaan yrityksen tavoittelemiin kohdeyleisöihin.

Työntekijälähettilyys on monelle meistä tuttu termi. Talent-vaikuttajamarkkinointi on sen uusi aalto. Työntekijälähettilyys on mielestäni henkilöstön käyttämistä yrityksen some-kirjekyyhkyinä. Talent-vaikuttajamarkkinointi on sen sijaan strategista ja tavoitteellista.  Se tuottaa arvoa sekä sitä tekevälle työntekijälle että yritykselle. Ei vain yritykselle.

Tätä työntekijälähettilyyden uutta aaltoa on ideoitu ja kuvattu tässä podcastissa aiemminkin >> 

Kuuntele jakso

 

Jakson kesto: 34:28 min

Kuuntele jakso Soundcloudissa | Stitcher Radiossa | iTunesissa

Jaksossa mainitut linkit

Indieplace: Vaikuttajamarkkinoinnin lyhyt oppimäärä >>

Indieplace: Vaikuttajamarkkinoinnin tutkimus 2017 >>

Hubspot-artikkeli sosiaalisen median vaikutuksesta ostokäyttäytymiseen>>

Eminen podcast, jakso 44: 6 askelta vaikuttavampaan työntekijälähettilyyteen (talent-vaikuttajamarkkinointiin) >>

Tap Influence: The Ultimate Influencer Marketing Guide >>

Suomen ensimmäinen B2B-vaikuttajamarkkinoinnin yhteisö, Bonfire >>

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on moderneille kasvuyrityksille ja moderneille HR-ammattilaisille suunnattu podcast. Susanna tarjoilee liiketoimintalähtöistä ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi. Vaikuttava Työnantajabrändi© on Susanna Rantasen ja Eminen kehittämä konsepti moderniin työnantajabrändin rakentamiseen.

@rantanensusanna jakaa viikoittain käytännön vinkkejä, ideoita ja kokemuksia siitä, miten yritys voi vaikuttaa määrittämiinsä talent-yleisöihin modernin työnantajabrändin rakentamisen, eli tarinallistamisen ja HR-sisältömarkkinoinnin keinoin.