Strategiaosaaminen on erilaisten tutkimusten ja selvitysten valossa kuulemma heikkoa Suomessa. Se on huolestuttavaa, sillä mitä kiivaammaksi työelämän tahti menee ja mitä kaaottisemmalta yritysten toimintaympäristöt tuntuvat, sitä tärkeämpää on ohjata työtä selkeän suunnitelman mukaan.
Tunnistamme termit “iso kuva”, “missio”, “visio”, ja arvotkin luontuvat jo puheemme parteen työelämässä ja johtamisessa. Strategiakaan ei terminä ole vieras, mutta puhutko sinä strategiaa? Johdetaanko teidän organisaatiossa työtä jonkin selkeän strategian mukaan? Mitä strategia tarkoittaa yrityksellenne ja miten se näkyy johtamiskulttuurissanne?
Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa puhutaan hyvän strategian tunnusmerkeistä, strategisesta ajattelusta ja ymmärryksestä sekä strategisen osaamisen merkityksestä urakehitykselle.
Hyvä strategia raamittaa toimintasuunnitelman, ja pitää arjen ad hoc -vapaana
Hyvä strategia on erinomainen tuki arjen työlle, sillä se mahdollistaa paremman hallinnan tunteen sekä ajankäytön että priorisoinnin suhteen. Hyvä strategia näyttää suunnan ja antaa työllemme sekä selkeät raamit että onnistumisiin johtavat askelmat.
Hyvä strategia osoittaa myös mille kaikelle voi sanoa ei. Ja se saattaa olla yksi hyvän strategian merkittävimmistä arvoista arjen ajankäyttöä ajatellen.
Ylipäätään strategialla tarkoitetaan sarjaa ylemmän tason valintoja, joihin on päätetty sitoutua tietyksi ajanjaksoksi. Huomaan asiakkaiden kanssa strategioita tehdessämme usein pelkoa tai epävarmuutta tehdä strategialle ominaisia päätöksiä ja tarpeellisia valintoja. Strategisen johtaminen keskeisiä arvoja on lupa keskittyä siihen, mistä sovittiin, ja mikä vie meitä kohti asettamiamme tavoitteita.
Esimerkiksi HR:lle tyypillisiä strategioita ovat rekrytointistrategia, rekrytointimarkkinointistrategia ja työnantajakuvastrategia, mutta myös osaamisstrategia tai esimerkiksi työhyvinvointistrategia. Rekrytointistrategia jalkautetaan rekrytointiprosessin avulla. Rekrytointimarkkinointistrategia ja työnantajakuvastrategia ovat tyypillisimmin Hr-markkinoinnin strategioita. Niiden jalkauttamista kuvaava suunnitelma voisi olla nimeltään rekrytointimarkkinoinnin suunnitelma ja vaikkapa työnantajakuvaviestinnän suunnitelma.
7 askelta vaikuttavampaan rekrytointistrategiaan >>
[teema-artikkeli jatkuu alla]
Kuuntele jakso
Kuuntele jakso tietokoneen desktopilla | Soundcloudissa | Suplassa | Stitcher Radiossa | iTunesissa | Spotifyssa
Jakson kesto: 33:56 min
Jakson sisältö
- • Mitä strategia tarkoittaa?
• Miksi strateginen osaaminen on ammatillisesti tärkeää?
• Miksi ad hoc -strategia on myös sinulle ammatillinen uhka?
• Minkälainen on hyvä strategia?
• Mitä hyötyä hyvästä strategiasta on tekijälle?
Strategian jalkauttamisesta tehdään lyhyemmän tähtäimen, tarkempi toimenpidesuunnitelma
Kun iso kuva on piirretty, siirrytään suunnittelemaan ne toimenpiteet, joilla valitut tavoitteet aiotaan annetussa aikataulussa saavuttaa. Suunnitelma on aina strategiaa tarkempi ja konkreettisempi, ja toimenpiteet ovat myös mielellään aikataulutettuja.
Toimeen ryhdytään vasta, kun suunnitelma on tehty ja toteuttaminen voi alkaa. Valitettavan usein arjessa on tapana kulkea päinvastaiseen suuntaan: ryhdytään toimeen, sen jälkeen vähän suunnitellaan, ja strategiaan päästään, jos päästään.
Strategiaosaaminen on kasvavissa määrin tärkeä osaamisen alue kaikille, jotka mielivät liikkeenjohdollisiin tehtäviin. Koska suomalainen strategiaosaaminen on surkealla tasolla, jokainen, joka tämän osaamisen kehittämiseen satsaa kasvattaa varmuudella omaa markkina-arvoaan. Strategiaosaamisen ja strategialla johtamisen merkitys vain korostuu digitaalisen murroksen ja kiihtyvän toimintaympäristön muuttumisen vuoksi.
Miten niin suomalainen strategiaosaaminen on heikkoa?
Suomalaista strategiaosaamista on tutkittu ja selvitetty jokseenkin paljon vuosien saatossa. Säännölliseen tahtiin media raportoi tuloksista ja kirjoittaa juttuja, jotka kuvaavat sitä, miten strategisen osaamisen surkeassa tasossa ei näytä tapahtuvan juuri minkäänlaista muutosta. Vai mitä mieltä olet itse esimerkiksi näistä muutamista alle linkatuista jutuista, joita on ilmestynyt jo vuosikausia?
Vuonna 2007: Tivi: Suomessa ei osata strategiaa >>
Vuonna 2014: Talouselämä: “Yritysten strategiat ovat hukassa” >>
Vuonna 2016: “Strategiaosaaminen on hukassa kaupungeissa ja kunnissa” >>
Vuonna 2016: “Suurin osa ylimmästä johdostakaan ei muista omaa strategiaansa” >>
Vuonna 2017: “Suomalainen strategiaosaaminen on huolestuttavalla tasolla..” >>
Vuonna 2018: Kauppalehti: “Vain prosentilla yrityksistä on hyvä strategia. Kannattava kasvu ei ole strategia.” >>
Vuonna 2019: “Suomalaisyhtiöiden vitsauksena heikot tai olemattomat strategiat..” >>
Oma kokemukseni strategiaosaamisesta eri toimialan ja eri kokoluokan yrityksissä on kyllä tutkimusten ja selvitysten kanssa yhdenmukainen. On asiakasyrityksiä, joissa on äärimmäisen selkeät strategiat ja tavoitteet, mutta on myös asiakasyrityksiä, joissa strategian olemassaolo on mysteeri.
Tyypillisintä on kuitenkin se, että strategia on kyllä olemassa, mutta se tehtiin hankkeena. Hankkeena tehdyn tai hankkeeksi suunnitellun strategian ongelma on se, että kun se vihdoin on valmis, se siirtyy menneisyyteen. Arki kulkee kuitenkin eteenpäin, ja jos strategia ei hengitä sitä samaa arkea, se harvoin jalkautuu arjen toimenpiteiksi.
Yleisin strategia, johon minä olen törmännyt, on nimeltään Ad hoc -strategia. Se on irrallisten ideoiden ja toimenpiteiden “strategia”, jossa keskitytään toteuttamaan arjessa yksittäisiä, toisistaan irrallisia ideoita, päähänpistoja ja toimenpiteitä, joiden tuottamaa arvoa on vaikea mitata, sillä ad hoceille ei ole asetettu realistisia tavoitteita.
“Ad hoc -strategia, eli irrallisten ideoiden ja toimenpiteiden strategia on kokemukseni mukaan yleisin yritysten jalkauttama strategia.”
Strategia ei ole irtotehtävä, harjoitus eikä hanke
Yksi keskeinen, tänä päivänä korostuva välttävän strategiaosaamisen merkki on se, kun strategia mielletään hankkeeksi. Strategiahankkeella on alku ja loppu, ja sen päätyttyä toteutettu hanke kuitataan tehdyksi ja siirretään historian kansiin.
Harvard Business Schoolissa strategiaa opettava, professori Cynthia A. Montgomery korostaa strategiajohtamisessa sitä, ettei strategia ole yksittäinen harjoitus. Hänen mukaansa strategia ja johtaminen kietoutuvat arjessa tiukasti yhteen. Hänen mukaansa strategian tehtävänä on kuvata, mitä organizaatio aikoo olla, miksi ja kenelle siitä on hyötyä.
Cynthia A. Montgomery (Youtube): Why traditional strategy planning needs a make over >>
Cynthia A. Montgomery (kirja): The Strategist – Be the leader your business needs >>
Hyvä strategia ei tule valmiiksi vaan kulkee toteuttamisen arjessa työn ohjaajana
Ehkä keskeisintä myös Montgomeryn ajattelussa strategioista on se, että ne eivät nykyisessä toimintaympäristössä voi tulla varsinaisesti valmiiksi, sillä niiden tulee elää muotisanan mukaan ketterästi yrityksen digitaalista transformaatiota tukevana ydinajatuksena siitä, mitä kohti ollaan menossa.
Sama ajattelu koskee muuten myös Vaikuttava Työnantajabrändi -strategiaa. Olen päätynyt puhumaan siitä strategisena viitekehyksenä korostaakseni tätä uudenlaista roolia ja luonnetta, jossa strategian on oltava riittävän elastinen, jottei sitä tarvitse muuttaa koko ajan suunnitelmien eläessä ja toimenpiteiden jalostuessa eteenpäin mentäessä.
Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista
Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on suunnattu modernien kasvuyritysten johdolle, markkinoinnille ja HR:lle.
Tässä maanantaisin ilmestyvässä HR-markkinointipodcastissa tarjoillaan liiketoimintalähtöistä ja luovaa ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi.
Vaikuttava Työnantajabrändi© on Eminen Susanna Rantasen kehittämä metodi työnantajabrändin rakentamiseen digitaalisen ajan kasvuyrityksille. Vaikuttavan Työnantajabrändin rakentamisessa hyödynnetään sisältömarkkinointia, vaikuttavaa viestintää sekä sosiaalista mediaa kasvuyrityksen strategisesti ideaaliin kohdeyleisöön vaikuttamiseksi.
