Blog : Työnantajabrändi

Löysitkö jo somemainonnan rekrytointien tueksi? Niin löysivät kaikki muutkin

Löysitkö jo somemainonnan rekrytointien tueksi? Niin löysivät kaikki muutkin

Mainostaako yrityksenne somessa, kun on tarve rekrytoida? Hyvä, niin kannattaakin. Paitsi että se ei yksin enää riitä. Edelläkävijät tekivät rekrymainontaa sosiaalisessa mediassa jo viisi vuotta sitten – ja nyt sitä tekevät ihan kaikki. Sen vuoksi kilpailussa erottuakseen ja rakentaakseen aidosti vaikuttavaa työnantajabrändiä yritysten pitää ajatella muutama askel pidemmälle.

Osaajatarpeiden yllättäessä moni yritys on näin syksyisin tutun dilemman edessä. Miten erottua edukseen asiantuntijamarkkinassa, jossa on kilpailua? Usein ratkaisuksi valitaan spurtti, jossa kasataan kiireesti työpaikkailmoitukset, mahdollisesti tuotetaan jopa muutama video ja sitten kampanjoidaan. Aikataulut ja budjetit paukkuvat. Panostukset eivät välttämättä tuota haluttua tulosta. Sitten hiljennytään taas muutamaksi kuukaudeksi. Ongelmaan saatiin jonkinlaista tekohengitystä, mutta kas, pian se häämöttää jälleen edessä.

Mitä tällaisten tehokkuudeltaan vajaaksi jäävien sykäysten sijaan sitten kannattaisi tehdä? Näiden vinkkien avulla sinä, moderniksi rekrytoijaksi aikova, olet askeleen edellä.

1. Jatkuva ja systemaattinen Vaikuttavan Työnantajabrändin rakentaminen osaksi strategiaa

Jos yrityksenne ponnistelut rekrytoinneissa onnistumiseksi muistuttavat äsken kuvailtua ad hoc-hoppuilua, kysymys on kampanjatyylisestä HR-markkinoinnista. HR-markkinointi on toki tärkeää, mutta se poikkeaa vahvan työnantajabrändin rakentamisesta.

HR-markkinoinnin avulla siis viestitään, mitä yrityksessä tehdään, ja kuinka yritykseen pääsee töihin. HR-markkinoinnin tuloksena yrityksen viestintään tai logoon törmätessään talent siis tietää nämä faktat, mutta se siitä. Hän tietää samanlaisia asioita monesta muustakin yrityksestä, mutta harkitsee työpaikakseen sitä yhtä tiettyä.

Nimittäin sitä yritystä, jolla on hänessä tunteita herättävä työnantajabrändi. Vahva työnantajabrändi on siis se elementti, joka houkuttelee ja vetää puoleensa yritykselle ideaaleja osaajia. Vahva työnantajabrändi saa yrityksen tarinan resonoimaan talentissa siinä määrin, että hän näkee itsensä osana sitä.

Vaikuttavaa Työnantajabrändiä ei siis rakenneta pelkästään kampanjoinnilla tai HR-markkinoinnilla. Sen saa jatkuvalla ja systemaattisella työllä sekä tunteita herättävän markkinoinnin avulla. Vaikuttava Työnantajabrändi tulee myös loppupeleissä halvemmaksi kuin ad hoc-kampanjointi. Ja kun rekrytoinnista tulee ajankohtaista, yleisö on valmiina. Hätäisesti toteutettuja kampanjoita ei siinä vaiheessa tarvita.

2. Oman yhteisön luominen auttaa modernia rekrytoijaa

Edellämainittuun brändinrakentamiseen liittyy myös oman talent-yhteisön luominen. Tähän yhteisöön voivat kuulua vaikkapa sisältöjä mielellään kuluttavat fanit sekä esimerkiksi jo hakemuksen lähettäneet mutta ”hylätyksi tulleet” hyvät hakijat.

Talent-yhteisö rakentuu kuitenkin siten, että yritykselle ideaalit talentit ovat antaneet luvan kutsua itsensä sisäpiiriin ja haluavat esimerkiksi saada sähköpostiinsa yrityksen tarjoamaa sisältöä. Yhteisön tarpeet tuntemalla, sitä hoivaamalla ja heille arvoa tuottamalla voidaan tähän porukkaan luoda suhdetta. Tämä on myös se porukka, joka saa ensimmäsenä tiedon avautuvista työpaikoista. Tällaista yhteisöä rakentamalla markkinointityö on tehokkaampaa ja tarkempaa kuin jo perinteiseksi käyneessä somemainonnassa. Usein sisäpiiriläinen myös saattaa toimia yrityksen spontaanina suosittelijana sopivan tilaisuuden tullen.

3. Sisällöntuotannosta rutiini

Kun nämä edellä mainitut asiat on ajatuksena omaksuttu, ne on vietävä käytäntöön. Se tarkoittaa laadukkaan, yleisön tarpeet tuntevan ja heille arvoa tuottavan sisällön tuottamista jatkuvasti julkaistavaksi. Näiden sisältöjen systemaattisesti ja viisaasti tehty somemainonta on myös erityisen kannattavaa eikä vaadi suuria kertabudjetteja ja toisaalta myös oma laajeneva yhteisö syö osaltaan yrityksen tarvetta tehdä mittavaa maksullista kampanjaluontoista mainontaa.

Eminessä opastetaan moderneja kasvuyrityksiä Vaikuttavan Työnantajabrändin polulle mm. systemaattisen ja jatkuvan sisällöntuotannon keinoin.

Jokainen yritys ja työyhteisö voi löytää oman tapansa tehdä sisällöntuotannosta rutiinia. Hyvän ja relevantin sisällön luomiseen tarvitaan jatkuvaa ideointia ja ajatusten esiin tuomista sekä kourallinen luovuutta. Käytännössä esimerkiksi videoiden, kuvien, podcastien ja blogitekstien tuottaminen vaatii myös innostusta ja taitoja. Jos ihan kaikkea tätä ei löydy omasta takaa, sitä varten kannattaa pyytää apuja vaikka meiltä eminaattoreilta.

 

 

HR-markkinointi ja työnantajabrändin rakentaminen – mitä eroa niillä on?

HR-markkinointi ja työnantajabrändin rakentaminen – mitä eroa niillä on?

Mitä eroa on HR-markkinoinnilla ja työnantajabrändin rakentamisella?  Sitä meiltä usein kysytään.

Kun katsot yllä olevan kuvan kannettavaa tietokonetta, mitä näet? 

Näet tarroja, jotka selkeästi tarkoittavat jotain, mutta et tiedä mitä. Ne eivät merkitse sinulle mitään, koska et pysty mielessäsi kytkemään niihin mitään taustatietoja.

HR-markkinointi vai työnantajabrändi?

HR-markkinointi on oikeastaan viestin välittämistä. HR-markkinoinnin avulla kerrotaan minkälaista työtä meillä tehdään asiakaslupauksen lunastamiseksi, miten me työnantajana teemme työntekijöidemme elämästä parempaa ja miten meille voi päästä töihin.

HR-markkinointi tarkoittaa sitä, että yrityksen logon tai tuollaisen tarran nähtyäsi, tiedät mistä yrityksestä on kyse, missä bisneksessä yritys toimii ja mitä se lupaa työntekijöilleen. Mutta et välttämättä tunne yritystä kohtaan mitään erityisiä tunteita. 

HR-markkinointi tarkoittaa sitä, että yrityksen logon nähtyäsi, tiedät sekä mistä yrityksestä on kyse että missä bisneksessä yritys toimii ja mitä se lupaa työntekijöilleen.

Työnantajabrändin rakentaminen on sen sijaan tunteita herättävää tarinankerrontaa sekä yrityksen johdon että sen henkilöstön suulla. Brändin tehtävänä on vedota yleisön sydämiin ja saada heidät ihastumaan ja rakastumaan yritykseen työpaikkana ja työyhteisönä.

Työnantajabrändäys tarkoittaa sitä, että tuollaisen tutun yrityksen tarran pongaaminen herättää sinussa tunnereaktion. Se voi olla negatiivinen tai positiivinen, mutta se on varmuudella tunnereaktio.

Sen lisäksi, että tiedät hyvinkin tarkalleen, mistä yrityksestä on kyse, tiedät myös keitä siellä on töissä ja mitä mieltä he ovat yrityksestä. Yrityksen nimeen ja logoon kytkeytyy mielikuvia ja kokemuksia. Positiiviset mielikuvat tarkoittavat sitä, että haluaisit laittaa tuon saman tarran myös oman läppärisi kanteen ja näyttää muille, että sinulla on joku suhde tähän vetovoimaiseen yritykseen. 

Työnantajabrändäys tarkoittaa sitä, että yrityksen logon nähtyäsi sinussa herää vahva tunnereaktio. Se voi olla negatiivinen tai positiivinen, mutta jokin sinussa liikahtaa. Vahva työnantajabrändi voittaa järjen ja herättää tunteet.

Yritys voi ja sen saattaa jopa kannattaa tehdä sekä HR-markkinointia että työnantajabrändin rakentamista samaan aikaan. Tämä johtuu siitä, että kohdeyleisön edustajien tietoisuus yrityksestä työpaikkana ja työyhteisönä ei ole samaan aikaan samalla tasolla. Kun yksi törmää yritykseen vasta ensi kertaa, toinen tietää jo, mitä yritys tekee ja kolmas on täyttä päätä rakastumassa yrityksen tarinaan, persoonaan ja missioon!

Tietoisuus syntyy pala kerrallaan markkinointityön seurauksena

Mikäli rekrytointiemme kohdeyleisö ei ole koskaan meistä kuullutkaan yrityksenä saatikka työpaikkana, on meidän ensin tehtävä systemaattista HR-markkinointityötä tietoisuuden herättämiseksi ja kasvattamiseksi. Tämän seurauksena yleisölle syntyy käsityksiä, eli mielikuvia siitä, mitä yritys on työpaikkana. Näitä käsityksiä vahvistetaan muun muassa hakijakokemuksilla ja työntekijäkokemuksilla.

Tietoisuus tarkoittaa sitä, että yritys on ylipäätään olemassa kohdeyleisön mielessä. Moni yritys on olemassa tuotebrändinä, mutta se ei tietysti tarkoita vielä sitä, että yritys tunnetaan työpaikkana ja työyhteisönä. 

Kun yleisömme tietää tismalleen, mitä me heille työnantajana lupaamme,  voimme aloittaa työnantajabrändin rakennustalkoot. 

Rakkaus roihahtaa työnantajabrändille

Todellinen kisa osaajista käydään brändien välillä. Ostopäätökset, myös työpaikan suhteen, tehdään nimittäin kaikkein mieluiten tunteilla ei järjellä. Emme voi kuitenkaan aloittaa brändin rakentamisella, mikäli yleisö ei ole tietoinen meistä yrityksenä ja työpaikkana. Ainakin se tulee varsin kalliiksi, eikä välttämättä johda haluamaamme toimintaan.

Kuulin hyvän esimerkin:

Me kaikki tiedämme “Coca Cola” –nimen kuultuamme tai pullon nähtyämme mistä on kyse. Siksi Coca Colan ei tarvitsekaan enää markkinoida tuotettaan, eli kertoa mikä tuote on, miltä se näyttää ja maistuu ja mistä sitä saa ostaa.

Sen sijaan, yhtiö on voinut jo pitkään keskittyä tunteisiin vetoavaan, tarinankerronnalliseen mainontaan, jonka tehtävänä on sitouttaa meidät juuri Coca Colaan, ei sen kilpailijoihin. Mikäli olemme samaistuneet Coca Colan mainoksiin, valitsemme todennäköisesti kaupasta juuri punaisen etiketin, emme sinistä. 

Vaikuttava Työnantajabrändi tarinallistaa yrityksen strategisen yrityskulttuurin (miten meillä on tapana lunastaa asiakaslupausta) sekä työntekijäkokemukset (mitä mieltä työntekijänne ovat siitä [miten meillä on tapana lunastaa asiakaslupausta]).

Aloitamme aina markkinointitoimenpiteillä ja siirrymme tunteiden herättämiseen, vasta kun yleisö on sille valmis.

Muista nämä:

(1) Vaikuttavuus syntyy ajan kanssa, ei yhdessä yössä.

(2) ️Vaikuttavuus syntyy rohkeudesta olla aidosti juuri sitä, mitä te olette. Ei kopioimalla muiden sanoja ja tekoja. 

(3) Vaikuttavuus syntyy antamalla talentin olla tarinan sankari ja ottamalla työnantajana hänen luotetun neuvonantajansa rooli.

Mistä tietää, kannattaako työnantajabrändi rakentaa?

Itse työ, on kyseessä sitten koodaaminen, rekrytointi, myyntityö tai asiakaspalvelu on teoriassa samanlaista kaikkialla. Todelliset erot työssä liittyvät yrityskulttuuriin, työyhteisöön, asiakkaisiin, toimialaan, sijaintiin, yrityksen resursseihin ja strategisiin painopisteisiin. 

Yhden tai kaksi tekijää satunnaisesti rekrytoimalla löytää lähes mihin tahansa tehtävään lähes mikä tahansa yritys. Vaikeuskertoimia rekrytointionnistumiseen nostattaa sekä rekrytointimäärät ja rekrytointien tiheys, samoista osaajista kilpailevat muut työnantajat sekä työnantajan vaatimukset osaamiseen, pätevyyteen ja sopivuuteen liittyen.

Mitä enemmän vaikeuskertoimia laitetaan peliin sitä tärkeämmäksi vaikuttava työnantajabrändi nousee. Todellinen sitoutuminen syntyy tunneperäisistä kokemuksista. Mitä enemmän on sydän pelissä, sitä enemmän kestää myös työn arkeen liittyviä vastoinkäymisiä ja haasteita. Silloin Vaikuttavan Työnantajabrändin rakentaminen on paikallaan.

Lue myös: Mitä työnantajabrändin kehittäminen maksaa? 

6 asiaa, joista työnantajakuvan kehittäminen alkaa – Podcast  jakso 34

6 asiaa, joista työnantajakuvan kehittäminen alkaa – Podcast jakso 34

Onko teillä tarkoitus käynnistää tänä vuonna työnantajakuvan kehittäminen?

Olet varmaan jo huomannut, että työnantajamielikuvaan ja työnantajabrändiin vaikuttava kokonaisuus onkin todella laaja. 

Mistä työnantajakuvan kehittäminen kannattaa aloittaa? Mikä pitää ainakin olla kunnossa?

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcastin jaksossa Susanna opastaa työnantajakuvan kehittämisen käynnistämiseen kertomalla, mitkä 6 asiaa ovat ne kriittisimmät, jotka kannattaa ihan ensin laittaa kuntoon.

Tämä jakso päättää työnantajabrändin ydintä ja alkuperäistä roolia tarkastelevan jakso-kokonaisuuden. Ensin käsittelimme aihetta ”Mitä employer branding oikeastaan on”.  Sen jälkeisissä jaksoissa on käsitelty kahta megatrendiä: työn murrosta (jakso 32) sekä digitalisoitumista (jakso 33) vaikuttavamman työnantajabrändin rakentamisessa. 

Tänä päivänä yritys on kuin lasitalo, jonka sisään voi kuka tahansa tirkistellä sosiaalisen median välityksellä. Jokaisesta yrityksestä on jonkinlainen mielikuva katsojan silmissä. Yritys, joka ei tietoisesti johda välittämiään mielikuvia vaikeuttaa turhaan rekrytoinneissa ja myynnissä onnistumista. – Susanna Rantanen, Emine Oy

Miksi työnantajakuvan kehittäminen on nykyään niin tärkeää

Työnantajabrändi ja sen kehittäminen on hyvin ajankohtainen aihe. Tänä päivänä yritys on kuin lasitalo, jonka sisään voi kuka tahansa tirkistellä sosiaalisen median välityksellä. Jokaisesta yrityksestä on jonkinlainen mielikuva katsojan silmissä, sillä mielikuvat syntyvät yksittäisistä kohtaamisista yrityksen eri edustajien kanssa.

Yritys, joka ei tietoisesti johda välittämiään mielikuvia vaikeuttaa syyttä suotta rekrytoinneissa ja myynnissä onnistumista.

Yrityksen vetovoimaa punnitaan myynnissä ja rekrytoinneissa

Yrityksen vetovoimaa punnitaan sekä myynnissä että rekrytoinneissa. Myynnissä onnistumista tuetaan markkinoinnilla. Yritykset ymmärtävät markkinoinnin merkityksen suhteellisen hyvin, ellei loistavasti myynnin avittajana. 

Miten rekrytoinneissa onnistumista tuetaan? Yrityksen kyky voittaa haluamiensa ja tarvitsemiensa osaajien huomio ja kiinnostus nousee kriittiseksi yleensä vasta sitten, kun avoin haku ei vedäkään. Yhtään hakemusta ei saada tai ei ainakaan saada riittävästi niitä hakemuksia, joista olisi yritykselle iloa.

Harva yritys tohtii pohtia proaktiivista myyntityötä vasta sitten, kun firman kassa on tyhjä. Aika moni yritys pohtii proaktiivista rekrytointia vasta sitten, kun ei ole tekijöitä. Ongelman ratkaisu tässä maksaa aina enemmän, jää useimmiten tilapäiseksi ja vaatii suurempaa riskinottoa kuin rekrytointionnistumisen ennakointi ja suunnitelmallinen varmistaminen.

Jos yrityksen pääasiallinen rekrytoinnin kohdeyleisö lukeutuu ammattikuntiin, joista on enemmän kysyntää kuin tarjontaa, on parasta sekä tietää että kuuluttaa ääneen omat myyntiargumenttinsa. Yllättävää kyllä, myös osaajat menevät sinne, josta he saavat parhaan ratkaisuesityksen tarpeeseensa.

Mistä työnantajakuva oikeastaan muodostuu?

  • Yrityksen yleisestä maineesta ja kiinnostavuudesta
  • Yrityskulttuurista
  • Yrityksessä työskentelevistä kiinnostavista henkilöbrändeistä ja alan “guruista”
  • Henkilön kokemuksista esimerkiksi yrityksen asiakkaana tai sen tuotteiden tai palveluiden kuluttajana
  • Mitä media kirjoittaa ja kertoo yrityksestä ja sen ihmisistä
  • Hakijakokemuksista
  • Annettujen lupausten ja niiden lunastamisen yhteneväisyydestä
  • Ammatillisista mahdollisuuksista, joita voin yrityksessä nähdä
  • Työntekijöiden kokemukset ja suositukset
  • Asiakkaiden suositukset
  • Rekrykumppanien maine ja käyttäytyminen
  • Työsuhteiden kesto ja työsuhteiden päättymiseen reagointi
  • Yrityksen verkkosivujen ja urasivujen sisältö
  • Miten yritys vuorovaikuttaa sosiaalisissa medioissa
  • Mitä kokemuksia yrityksen yhteistyökumppaneilla, alihankkijoilla, vuokratyöntekijöillä ja käyttämillä freelancereilla on yrityksestä ja sen tavoista kohdella muita
  • Jne jne

Kaikilla palkkaavilla yrityksillä on työnantajakuva, mutta työnantajabrändi on tietoisen työn tulos, jossa visualisoidaan ainutlaatuiset työntekijäkokemukset kantavaksi ja relevantiksi työnantajabrändiksi.

Tämän jakson sisältö:

Tässä jaksossa Susanna käsittelee muun muassa seuraavia asioita:

  • Mistä kaikista tekijöistä työnantajabrändi ja työnantajakuva muodostuikaan?
  • Mikä on työnantajakuvan ja työnantajabrändin ero?
  • Rekrytointimarkkinointi vai työnantajakuvan rakentaminen?
  • Oppilaitosyhteistyö osana työnantajabrändin rakentamista
  • Mikä on työntekijöiden rooli tänä päivänä työnantajabrändin rakentamisessa
  • Ja ne 6 asiaa, jotka kasvuyrityksen tulisi minimissään pistää kuntoon työnantajakuvaa kehittäessään, eli urasivut, työpaikkailmoitukset, rekrytointimarkkinointi, hakemusten jättämistapa ja sitä seuraava workflow, hakijakokemukset ja tulokaskokemukset

Kuuntele jakso

 

Kuuntele jakso Soundcloud-sovelluksessa >>

Jakson kesto: 42:16 min

Ensi viikolla siirrytään tarkastelemaan modernin kasvuyrityksen HR:ää ihan uusin silmin. Susanna tulee kertomaan neljästä uudenlaisesta roolista, joita merkittävää kasvua hakeva, moderni yritys tarvitsee “people operations” -toiminnoissaan.

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on moderneille kasvuyrityksille ja moderneille HR-ammattilaisille suunnattu podcast. Susanna tarjoilee liiketoimintalähtöistä ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi. Vaikuttava Työnantajabrändi© on Susanna Rantasen ja Eminen kehittämä konsepti moderniin työnantajabrändin rakentamiseen.

@rantanensusanna jakaa viikoittain käytännön vinkkejä, ideoita ja kokemuksia siitä, miten yritys voi vaikuttaa määrittämiinsä talent-yleisöihin modernin työnantajabrändin rakentamisen, eli tarinallistamisen ja HR-sisältömarkkinoinnin keinoin.

Löydä kaikki podcastin jaksot täältä >

Lataa ilmainen Modernin HR:n Opas 2018 >

Älä unohda valmennuksiamme! Tutustu kehittyvään ja päivittyvään valmennuskalenteriimme ja hae todella modernit opit kasvuyritysten HR:n kehittämiseksi.