Blog : HR SOMESSA

Sosiaalisessa mediassa vaikuttava yritys – Podcast jakso 76

Sosiaalisessa mediassa vaikuttava yritys – Podcast jakso 76

Miten sosiaalisessa mediassa vaikuttavuutta hakeva työnantaja-yritys toimii vuonna 2019?

Viime viikon jaksossa nostimme esille 6 sosiaalisen median trendiä, jotka vaikuttavat erityisesti työnantajabrändin rakentajiin. Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa jatketaan sosiaalisessa mediassa työnantajana vaikuttamisen teemaa. Vaikuttavuuden synnyttäminen on yhä haastavampaa, muttei mahdotonta. Kun ymmärtää periaatteet, muokkaa toimintaansa niiden mukaan ja keskittyy arvon tuottamiseen, saa sosiaalisesta mediasta yritykselle hyvän rengin.

Kuuntele jakso

Jakson kesto: 38:14 min

Kuuntele jakso Soundcloudissa | Stitcher Radiossa | iTunesissa | Spotifyssa

Vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa

1. Kuluttajakäyttäytymisen muutosten huomiointi

Yrityksen todelliseen vaikuttavuuteen kytkeytyy vahvasti yrityksen kyky seurata ja huomioida kuluttajakäyttäytymiseen liittyviä muutoksia, ja erityisesti kuluttajakäyttäytymiseen liittyviä muutoksia verkossa ja sosiaalisissa medioissa. Tässä lähes kaikilla työnantajabrändiä rakentavilla yrityksillä on rutkasti parantamisen varaa.

Tämä ei koske yksinomaan kuluttajakauppaa tekeviä yrityksiä. Olemme jokainen kuluttajia ja toimimme kuluttajan mindsetillä silloinkin, kun käytämme yrityksen rahaa yrityshankinnoissa tai “shoppailemme” potentiaalisia työpaikkoja.

Sosiaalisessa mediassa vaikuttavuutta tavoitteleva yritys seuraa kuluttajakäyttäytymiseen ja ostokäyttäytymiseen liittyviä trendejä.

Kuluttajakäyttäytymiseen vaikuttavat trendit vaikuttavat pitkälti myös siihen, miten aktiivinen tai passiivinen työnhakija käyttää sosiaalista mediaa, mitä hän odottaa näkevänsä tai kuulevansa ja miten hän odottaa tulevansa palvelluksi työnhakijana. Vaikuttava Työnantaja keskittyy kohdeyleisönsä tarpeiden täyttämiseen, ei omien.

2. Sosiaalisen elementin palauttaminen some-markkinointiin

Social Media Marketing 2019 -kirjan kirjoittanut Dave Welch sanoo varsin osuvasti:

It’s time to put social back to social media.

– Dave Welch –

Koko sosiaalisen median suurin hyöty tulee nimenomaan sosiaalisesta käyttäytymisestä. Business Grow {grow}– blogin perustaja ja sosiaalisen median vaikuttaja Mark Schaefer on huolissaan siitä, miten korporaatiot ovat automatisoineet sosiaalisen median kokonaan.

Mitä suuremmasta yrityksestä on kyse, sitä tiukemmin brändiguidet ohjaavat sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa viestintää. Viestintä on yksisuuntaista ja sitä tehdään logon takaa ennalta määrätyllä äänensävyllä.

Sosiaalisuus tarkoittaa kuitenkin sitä, että automatisoitujen viestien sijaan ihmiset ovat kasvollisina läsnä ja pyrkivät synnyttämään keskustelua, palvelevat tavoittelemansa yleisön tarpeita ja luopuvat klikkausten ja tykkäysten palvomisesta.

Vuonna 2019 yritykset, jotka luopuvat automatisoinnista ja keskittyvät suhteiden rakentamiseen kohdeyleisöjensä kanssa tulevat saavuttamaan vaikuttavuuteen liittyviä tavoitteitaan. Sosiaalisuuden palauttaminen tarkoittaa käsityötä.

3. Kivamarkkinoinnista luopuminen

Social Media Examinerin perustaja Michael Stelzner kertoo, että sosiaalisen median käyttäjät haluavat enenevissä määrin vastaanottaa heidän oppimisen, omaksumisen ja inspiroitumisen tarpeisiin vastaavaa sisältöä.

Kivamarkkinoinnin aika on HR-markkinoinnissa auttamatta ohitse. Kivamarkkinointi on sellaista markkinointia, jossa keskitytään tuottamaan sisältövastaavan itsensä mielestä kivaa sisältöä hänen itsensä mielestä kivassa kanavassa. Kivamarkkinointia tehdään siis itselle, ei tavoiteltavalle kohdeyleisölle. Siksi kivamarkkinointi on kulu ja kohta siitä muodostuu yritykselle myös velka.

  • Kivamarkkinointi on kulu, joka syö resursseja, mutta sen strategista vaikuttavuutta on usein hankala, jopa mahdoton seurata sen sattumanvaraisesta luonteesta johtuen.
  • Kivamarkkinoinnista muodostuu velka, sillä se syö seuraajia. Koska kivamarkkinointi ei tarjoa kohdeyleisölle oppimisen, omaksumisen ja inspiroitumisen arvoa, siitä muodostuu roskajulkaisu. Toistuvat roskajulkaisut saavat seuraajat klikkaamaan “unfollow”-painiketta.

Vaikuttavuutta vuonna 2019 sosiaalisesta mediasta hakeva työnantajayritys laittaa sisältösuunnitelmansa uusiksi ja pohtii, mitä annettavaa sillä on tavoittelemansa yleisön inspiroimiseksi ja osaamisen kehittämiseksi.

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on suunnattu modernien kasvuyritysten johdolle, markkinoinnille ja HR:lle ja se ilmestyy joka maanantai. Susanna tarjoilee varsin liiketoimintalähtöistä ja luovaa ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi. Vaikuttava Työnantajabrändi© on Susanna Rantasen kehittämä konsepti moderniin työnantajabrändin kehittämiseen.

Vaikuttava Työnantajabrändi© on Eminen Susanna Rantasen kehittämä konsepti ja moderni työnantajabrändin rakentamisen metodi, joka on kehitetty nopeasti kasvavien ja skaalautuvien yritysten erityistarpeisiin.

6 sosiaalisen median trendiä vuodelle 2019 – Podcast jakso #75

6 sosiaalisen median trendiä vuodelle 2019 – Podcast jakso #75

Miltä sosiaalinen media näyttää vuonna 2019?

Mitä odotuksia yleisöllä on?

Mitkä sosiaalisen median trendit korostuvat vuonna 2019?

Miten nämä vaikuttavat siihen, miten modernien kasvuyritysten kannattaa rakentaa suhteitaan tavoittelemiensa talent-yleisöjen kanssa?

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin vuoden 2019 ensimmäisessä jaksossa katsotaan, mitä trendejä on nousussa sosiaalisessa mediassa vuonna 2019. Erityisesti keskitymme 6 trendiin, jotka vaikuttavat Vaikuttavamman Työnantajabrändin kehittämiseen ja kultivoimiseen.

Vaikuttava Työnantajabrändi ja sosiaalinen media 2019

Viime vuosi oli radikaalein muutosvuosi sosiaalisissa medioissa sitten niiden synnyn. Moni meistä ei varmasti ole vieläkään toipunut siitä!

Paljon kaikenlaista ennustetaan vuodelle 2019, ja valtaosa ennusteista noudattaa samoja tunnusmerkkejä: olemme kaikki tunnistaneet samat asiat, samat muutostarpeet ja kukin meistä ennusteiden kirjoittajista nostaa esille ne trendit, jotka vaikuttavat erityisesti omalla kentällämme. Niin minäkin ja me täällä Eminessä.

Kuuntele jakso

Jakson kesto: 42:41 min

Kuuntele jakso Soundcloudissa | Stitcher Radiossa | iTunesissa | Spotifyssa

6 Vaikuttavan Työnantajabrändin kehittämisessä korostuvaa sometrendiä

#1 Autenttisuus

Autenttisuuden vaade voimistuu taas uudelleen vuonna 2019. Someskandaalit, ja erityisesti Facebookin luotettavuuden romahtaminen ovat johtaneet siihen, että yleisö haluaa varmistua yritysten ja julkisten tahojen autenttisuudesta ja luotettavuudesta.

Sama autenttisten mielipiteiden esittämisen vaade korostui myös vaikuttajamarkkinoinnissa, jossa alettiin korostamaan kaupallisten yhteistyökuvioiden selkeää merkitsemistä. Työnantajakuvan rakentamisessa autenttisuus on sekä läpinäkyvyyttä että totuuden kertomista.

#2 Mainonnasta sisällön sponsorointiin ja sillä erottautuminen

Tyrkyttyvä mainonta ja kampanjointi alkoi ärsyttää sosiaalisten medioiden käyttäjiä. Yksi tärkeä trendi vuodelle 2019 on nimenomaan yleisön mielestä laadukkaan sisällön tuottaminen ja tällaisen sisällön sponsorointi. Sisällön sponsoroinnilla tarkoitetaan maksettua näkyvyyttä.

Mainoksella pyritään myymään, sponsoroidulla sisällöllä pyritään vaikuttamaan. – Susanna Rantanen –

Vaikuttava Työnantajabrändi keskittyy nimenomaan valitulle yleisölle relevantin sisällön tuottamiseen ja jalkauttamiseen.

#3 Henkilökohtaisten suhteiden paluu

Sosiaalisen median alkuaikoina yleisömme olivat pieniä, marginaalisia. Pystyimme keskustelemaan sosiaalisten medioiden välityksellä meille tärkeiden ihmisten kanssa etäisyyksistä riippumatta. Pystyimme samaan aikaan olemaan yhteydessä useaan meille tärkeään ihmiseen.

Yhtäkkiä ainoa, millä oli merkitystä sosiaalisessa mediassa oli verkostojen koko, seuraajien määrä sekä klikkausten ja tykkäysten kalastelu. Nyt tärkeämmäksi tulee taas paluu pienempiin ryhmiin ja henkilökohtaisempiin kohtaamisiin. Pienten verkostojen aikakausi on alkamassa.

#4 Yritysbrändien inhimillistäminen

Autenttisuuden vaade ja henkilökohtaisuuden paluu korostuvat myös tässä trendissä. Yleisö ei halua kasvottomia, kylmiä, virallisia, tunteettomia, omaa lehmää ojassaan ajavia yrityksiä uutisvirtoihinsa. Yleisö haluaa oikeita ihmisiä, nimiä, kasvoja ja lämminhenkistä kanssakäymistä. Yritykset, jotka valjastavat ihmiset human2human -kohtaamisiin brändinsä alla ovat ikäänkuin näiden kohtaamisten sponsoreita: ne tarjoavat digitaaliset tilat ja tarjoilun ihmisten väliseen kanssakäymiseen.

Tässä korporaatioilla on paljon peiliin katsomista. Esimerkkiä näyttävät pienet, yrittäjävetoiset yritykset. Epäonnistumiseen johtavat säännöstellyt ohjelmat, tiukat brändiguidet, automatisointi ja “työntekijälähettiläiden” robottimainen ohjelmointi, eli sanojen suuhun laittaminen ovat esimerkkejä toimista, jotka eivät sovi inhimilliseen yritysbrändiin.

#5 Mikrovaikuttamisen ja nanovaikuttamisen korostaminen B2B-kentässä

Kuten olemme tässä podcastissa useaan otteeseen nostaneet esille, ennustamme vaikuttajamarkkinoinnin jalkautuvan myös B2B-puolelle.

Bonfire-vaikuttajayhteisö, johon minäkin (Susanna) kuulun, on ensimmäinen virallinen taho, joka tuo esille B2B-vaikuttajia. Vaikuttavaa Työnantajabrändiä ajatellen, tarvitsemme työnantajina talent-vaikuttajia, eli meille ideaalin talent-yleisöön vaikuttavia osaajia ja ammattilaisia, jotka voivat toimia siltana meidän ja ideaalien talenttiemme välillä. Luonnollisinta on valita vaikuttajat talon sisältä, mutta ei se ole ainoa mahdollisuus. Eivät B2C-vaikuttajatkaan ole edustamiensa yritysten työntekijöitä.

Mediumissa on hyvä artikkeli mikrovaikuttajista, joka on kirjoitettu jo 2018. Suosittelen tutustumaan aiheeseen vaikkapa sen kautta.

#6 Pienryhmien jäsenmaksullisuus

The Vergen artikkelissa spekuloidaan sitä, että Facebook tuo todennäköisesti maksuominaisuudet ryhmiin vuoden 2019 aikana. Tämä kertoo kuluttajakäyttäytymisen muutoksesta: yhä useampi on valmis maksamaan jotain korvausta siitä, että saa kuulua itselleen relevanttiin ja arvoa tuottavaan pienryhmään.

Mitä mieltä sinä olisit jäsenmaksullisesta ryhmästä? Maksaisitko? Minkälaisesta ryhmästä olisit valmis maksamaan?

Jaksossa mainitut linkit

Edelman’s 2018 Trust Barometer report >>

Fast Company Social Media Predictions for 2019 >>

Social Media Today: 5 Social Media Trends to Watch in 2019 >>

Medium: Why Micro Influencer Marketing is the game in 2018 >>

The Verge: Social Media Predictions 2019 >>

Clicks: 6 Social Media Trends 2019 >>

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on suunnattu modernien kasvuyritysten johdolle, markkinoinnille ja HR:lle ja se ilmestyy joka maanantai. Susanna tarjoilee varsin liiketoimintalähtöistä ja luovaa ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi. Vaikuttava Työnantajabrändi© on Susanna Rantasen kehittämä konsepti moderniin työnantajabrändin kehittämiseen.

Vaikuttava Työnantajabrändi© on Eminen Susanna Rantasen kehittämä konsepti ja moderni työnantajabrändin rakentamisen metodi, joka on kehitetty nopeasti kasvavien ja skaalautuvien yritysten erityistarpeisiin.

Millaista rekrytointimarkkinointia kannattaa tehdä ja miksi?

Millaista rekrytointimarkkinointia kannattaa tehdä ja miksi?

Jos etsii Googlesta hakusanalla ”rekrytointimarkkinointi”, löytää vinkkejä liittyen ainakin hakijalähtöiseen rekrytointimarkkinointiin, työnantajamielikuvan rakentamiseen, inbound-rekrytointimarkkinointiin sekä strategiseen rekrytointimarkkinointiin.

Millaista rekrytointimarkkinointia sitten kannattaisi tehdä ja miksi? Eminen rekrytointimarkkinoinnin asiantuntija Leo Rantanen auttaa hahmottelemaan asiaa.

Leo, help! Millaista rekrytointimarkkinointia pitäisi tehdä?

”Rekrytointimarkkinointia, kuten mitä tahansa muutakin markkinointia pitää mielestäni lähteä aina miettimään kohderyhmälähtöisesti. Kun tiedämme tarkalleen, mikä on se kohderyhmä, jota haluamme tavoitella, pääsemme siitä heti eteenpäin”, Leo vastaa.

Tämän jälkeen rekrytointimarkkinoinnin suunnittelu tiivistyy kolmeen tärkeimpään pääpointtin:

1. Mikä tavoittelemaamme kohderyhmää aidosti kiinnostaa?

 

”Kohderyhmän tuntemukseen rekrytointimarkkinoinnissa tiivistyy tavoiteltujen talentien työelämätarpeiden ja -haasteiden ymmärtäminen”, Leo sanoo.

Jotta rekrytointimarkkinoinnilla onnistuttaisiin tavoittamaan sekä aktiivisia että passiivisia työnhakijoita, pitää viesteissä tuoda esille heidän tarpeitaan vastaavia ja työelämän päätöksentekoon vaikuttavia asioita. Tämä sanelee, mikä on vaikuttavaa, ja millaisia asioita yrityksen kannattaa kertoa itsestään työnantajana tehdessään rekrytointimarkkinointia.

 

Avoin työpaikka markkinointiviestinä kertoo vain meistä ja omasta tarpeestamme yrityksenä.

 

Jos ainoa markkinointiviestimme on avoin työpaikka, päädymme kertomaan vain itsestämme ja tarpeestamme yrityksenä. Vähän niinkuin autokauppa mainostaisi, että tarjolla on autoja. Kaikki autokaupat tarjoavat autoja, mutta asiakas ostaa siltä, joka tarjoaa parhaan ratkaisun juuri hänen tarpeeseensa. Samoin työnhakija tahtoo tietää, millaisen työelämäratkaisun avoin työpaikka juuri hänelle tarjoaa.

 

2. Miten haluamme kohdeyleisön toimivan ja miten heitä aktivoimme?

 

Kun ymmärrämme kohdetalentin tarpeen ja meillä on siihen ideaali ratkaisu, pitää meidän vielä saada talent toimimaan toivomallamme tavalla. Tuotteiden markkinoinnissa haluttu lopputulos olisi tuotteen ostaminen ja rekrytointimarkkinoinnissa se vastaavasti on lisätietoihin tutustuminen ja hakupäätöksen tekeminen. Tätä käyttäytymistä ohjataan usein retorisesti toimintakehottein.

 

Tyypillisesti ei riitä, että teemme pelkkää rekrymainontaa vain silloin kun on tarve rekrytoida.

 

Tänä päivänä asiantuntijatehtävissä työskentelevät tekevät usein päätöksen uuden työpaikan hakemisesta emotionaalisin perustein ennemmin kuin puhtaasti rationaalisista syistä. Tunne siitä, että syntyy kulttuurillinen match, on päätöksenteossa tärkeä. Sen vuoksi tyypillisesti ei riitä, että tehdään pelkkää rekrymainontaa vain silloin kun on tarve rekrytoida.

Erottuakseen osaajamarkkinassa, jossa talenteista on kilpailua, pitää työnantajabrändiä rakentaa määrätietoisemmin ja systemaattisemmin jo ennen toimintakehotuksin työnhakuun ohjaavaa rekrytointimarkkinointia.

 

3. Mistä tavoitamme ideaalin yleisömme?

 

”Kohderyhmän tuntemus ohjaa myös sitä, mistä markkinointikanavista oikea yleisö tavoitetaan”, Leo sanoo.

Rekrytointimarkkinoinnin kanavia ei siis tule valita sen perusteella, mitä kanavia on ennenkin käytetty, tai mitä kanavia itse tykkäämme käyttää. Sosiaalisen median kanavilla on eroja, ja onnistumiselle on kriittistä, mitkä päätämme valita.

Sosiaalisen median kanavat, etunenässä Facebook, Linkedin, Twitter ja Instagram ovat useissa kohderyhmissä tärkeimpiä rekrytointimarkkinoinnin kanavia. Tämän lisäksi voidaan taktisesti valita esimerkiksi erilaisia job boardeja, oppilaitosten kanavia tai miksei vaikkapa lähikahvilan ilmoitustaulu. Oikeat valinnat onnistuneeseen rekrytointimarkkinointiin selviävät kohderyhmän käyttäytymisen ymmärtämisestä.

Tarvitsetko apua kohderyhmäymmärryksessä? Ota yhteyttä niin jutellaan.

 

Tehoja rekrytointimarkkinointiin ennakko- ja jälkimarkkinoinnista

 

”Rekrytointimarkkinoinnille saadaan aina parempia tuloksia, jos työnantajabrändiä on jo rakennettu etukäteen”, Leo summaa. ”Sen vuoksi suosittelen asiakkaillemme aina ensisijaisesti jatkuvaa, systemaattista ja strategista markkinointiviestintää kertaluontoisten markkinointikampanjoiden sijaan.”

”Jos ajatellaan puhtaasti rekrytointiviestintää, usein sitä tehdään pelkästään hakuaikana. Rekrytointiin liittyvää viestintää olisi kuitenkin parasta tehdä myös aina hakuajan ulkopuolella: ennen sitä ja sen jälkeen. Usein vieläkin esimerkiksi rekrytointien ennakkomarkkinoinnin tai hedelmällisten tulokaskokemusten viestimisen mahdollisuudet jätetään pois rekrytointimarkkinoinnin suunnitelmasta. Nämäkin ovat kuitenkin onneksi tulossa trendeiksi”, Leo vinkkaa.

 

Lue myös:

Leon 5 vinkkiä: Näin hyödyt rekrytointimarkkinoinnista parhaiten