Blog : HR SOMESSA

Millaista rekrytointimarkkinointia kannattaa tehdä ja miksi?

Millaista rekrytointimarkkinointia kannattaa tehdä ja miksi?

Jos etsii Googlesta hakusanalla ”rekrytointimarkkinointi”, löytää vinkkejä liittyen ainakin hakijalähtöiseen rekrytointimarkkinointiin, työnantajamielikuvan rakentamiseen, inbound-rekrytointimarkkinointiin sekä strategiseen rekrytointimarkkinointiin.

Millaista rekrytointimarkkinointia sitten kannattaisi tehdä ja miksi? Eminen rekrytointimarkkinoinnin asiantuntija Leo Rantanen auttaa hahmottelemaan asiaa.

Leo, help! Millaista rekrytointimarkkinointia pitäisi tehdä?

”Rekrytointimarkkinointia, kuten mitä tahansa muutakin markkinointia pitää mielestäni lähteä aina miettimään kohderyhmälähtöisesti. Kun tiedämme tarkalleen, mikä on se kohderyhmä, jota haluamme tavoitella, pääsemme siitä heti eteenpäin”, Leo vastaa.

Tämän jälkeen rekrytointimarkkinoinnin suunnittelu tiivistyy kolmeen tärkeimpään pääpointtin:

1. Mikä tavoittelemaamme kohderyhmää aidosti kiinnostaa?

 

”Kohderyhmän tuntemukseen rekrytointimarkkinoinnissa tiivistyy tavoiteltujen talentien työelämätarpeiden ja -haasteiden ymmärtäminen”, Leo sanoo.

Jotta rekrytointimarkkinoinnilla onnistuttaisiin tavoittamaan sekä aktiivisia että passiivisia työnhakijoita, pitää viesteissä tuoda esille heidän tarpeitaan vastaavia ja työelämän päätöksentekoon vaikuttavia asioita. Tämä sanelee, mikä on vaikuttavaa, ja millaisia asioita yrityksen kannattaa kertoa itsestään työnantajana tehdessään rekrytointimarkkinointia.

 

Avoin työpaikka markkinointiviestinä kertoo vain meistä ja omasta tarpeestamme yrityksenä.

 

Jos ainoa markkinointiviestimme on avoin työpaikka, päädymme kertomaan vain itsestämme ja tarpeestamme yrityksenä. Vähän niinkuin autokauppa mainostaisi, että tarjolla on autoja. Kaikki autokaupat tarjoavat autoja, mutta asiakas ostaa siltä, joka tarjoaa parhaan ratkaisun juuri hänen tarpeeseensa. Samoin työnhakija tahtoo tietää, millaisen työelämäratkaisun avoin työpaikka juuri hänelle tarjoaa.

 

2. Miten haluamme kohdeyleisön toimivan ja miten heitä aktivoimme?

 

Kun ymmärrämme kohdetalentin tarpeen ja meillä on siihen ideaali ratkaisu, pitää meidän vielä saada talent toimimaan toivomallamme tavalla. Tuotteiden markkinoinnissa haluttu lopputulos olisi tuotteen ostaminen ja rekrytointimarkkinoinnissa se vastaavasti on lisätietoihin tutustuminen ja hakupäätöksen tekeminen. Tätä käyttäytymistä ohjataan usein retorisesti toimintakehottein.

 

Tyypillisesti ei riitä, että teemme pelkkää rekrymainontaa vain silloin kun on tarve rekrytoida.

 

Tänä päivänä asiantuntijatehtävissä työskentelevät tekevät usein päätöksen uuden työpaikan hakemisesta emotionaalisin perustein ennemmin kuin puhtaasti rationaalisista syistä. Tunne siitä, että syntyy kulttuurillinen match, on päätöksenteossa tärkeä. Sen vuoksi tyypillisesti ei riitä, että tehdään pelkkää rekrymainontaa vain silloin kun on tarve rekrytoida.

Erottuakseen osaajamarkkinassa, jossa talenteista on kilpailua, pitää työnantajabrändiä rakentaa määrätietoisemmin ja systemaattisemmin jo ennen toimintakehotuksin työnhakuun ohjaavaa rekrytointimarkkinointia.

 

3. Mistä tavoitamme ideaalin yleisömme?

 

”Kohderyhmän tuntemus ohjaa myös sitä, mistä markkinointikanavista oikea yleisö tavoitetaan”, Leo sanoo.

Rekrytointimarkkinoinnin kanavia ei siis tule valita sen perusteella, mitä kanavia on ennenkin käytetty, tai mitä kanavia itse tykkäämme käyttää. Sosiaalisen median kanavilla on eroja, ja onnistumiselle on kriittistä, mitkä päätämme valita.

Sosiaalisen median kanavat, etunenässä Facebook, Linkedin, Twitter ja Instagram ovat useissa kohderyhmissä tärkeimpiä rekrytointimarkkinoinnin kanavia. Tämän lisäksi voidaan taktisesti valita esimerkiksi erilaisia job boardeja, oppilaitosten kanavia tai miksei vaikkapa lähikahvilan ilmoitustaulu. Oikeat valinnat onnistuneeseen rekrytointimarkkinointiin selviävät kohderyhmän käyttäytymisen ymmärtämisestä.

Tarvitsetko apua kohderyhmäymmärryksessä? Ota yhteyttä niin jutellaan.

 

Tehoja rekrytointimarkkinointiin ennakko- ja jälkimarkkinoinnista

 

”Rekrytointimarkkinoinnille saadaan aina parempia tuloksia, jos työnantajabrändiä on jo rakennettu etukäteen”, Leo summaa. ”Sen vuoksi suosittelen asiakkaillemme aina ensisijaisesti jatkuvaa, systemaattista ja strategista markkinointiviestintää kertaluontoisten markkinointikampanjoiden sijaan.”

”Jos ajatellaan puhtaasti rekrytointiviestintää, usein sitä tehdään pelkästään hakuaikana. Rekrytointiin liittyvää viestintää olisi kuitenkin parasta tehdä myös aina hakuajan ulkopuolella: ennen sitä ja sen jälkeen. Usein vieläkin esimerkiksi rekrytointien ennakkomarkkinoinnin tai hedelmällisten tulokaskokemusten viestimisen mahdollisuudet jätetään pois rekrytointimarkkinoinnin suunnitelmasta. Nämäkin ovat kuitenkin onneksi tulossa trendeiksi”, Leo vinkkaa.

 

Lue myös:

Leon 5 vinkkiä: Näin hyödyt rekrytointimarkkinoinnista parhaiten 

5 Talent-yleisöön vaikuttamisen trendiä vuonna 2019 – Podcast jakso 70

5 Talent-yleisöön vaikuttamisen trendiä vuonna 2019 – Podcast jakso 70

Vuosi 2018 jää historiaan sosiaalisten medioiden myllerryksen vuotena. Nämä myllerrykset laittoivat monen yrityksen some-markkinoinnin pelimerkit uuteen järjestykseen. Uuteen vuoteen siirtyessä on tärkeää arvioida, miten hyvin vaikutimme haluamiimme talent-yleisöihin tänä vuonna, ja onko syytä pohtia tekemistä uudelleen ensi vuotta ajatellen.

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa puhutaan, mitkä 5 talent-yleisöön vaikuttamisen trendiä korostuvat HR-sisältömarkkinoinnissa vuonna 2019. 

Kuuntele jakso

 

Kuuntele jakso Soundcloudissa | Stitcher Radiossa | iTunesissa | Spotifyssa

Jakson kesto: 41:07 min

5 Talent-yleisöön vaikuttamisen trendiä vuonna 2019

#1 Sisältömarkkinoinnin rooli vahvistuu markkinointipaletissa

Kaikkein olennaisin trendi lienee sisältömarkkinointi, joka nappaa omistajuuden koko markkinointitermistä. Sisältömarkkinoinnin vaikuttavuus ja kustannustehokkuus on ollut nähtävillä B2B-puolella inbound markkinoinnissa jo pitkään. Tämä on helppo allekirjoittaa, sillä Vaikuttavan Työnantajabrändin rakentamisessa sisältömarkkinoinnilla on iso rooli. Olemme täällä Eminessä tehneet sisältöpohjaista HR-markkinointia sosiaalisissa medioissa vuodesta 2012 alkaen.  Sen vaikuttavuus on ilmiselvää, mutta vaatii tietysti medioiden muutoksiin mukautumista.

Forbesiin aiheesta kirjoittanut John Hall kertoo, että sisältömarkkinoinnin arvon uskotaan olevan vuonna 2021 huikeat $400 miljardia! Jos sisältömarkkinointia on tähän asti tehty lisukkeena muulle markkinoinnille, yhä useampi yritys nostaa sisältömarkkinoinnin markkinointitoimiensa keskiöön vuonna 2019. Tämä auttanee myös HR-markkinoijia saamaan enemmän resursseja HR-sisältömarkkinoinnin tekemiseen.

#2 Strategian korostuminen

Ensimmäiseen trendiin linkittyy voimakkaasti strategian korostuva rooli. Kun sisältömarkkinointiin laitetaan entistä enemmän paukkuja, siltä myös odotetaan entistä enemmän tuloksia. Hall korostaa, ettei sisältömarkkinointi ole vastaus kaikkeen. Siksi on syytä määrittää strategian avulla, mihin sisältömarkkinoinnissa keskitytään. Näin maksimoidaan toimenpiteiden vaikuttavuus.

#3 Kohdeyleisöymmärryksen rooli kasvaa – outside-in -ajattelu voimistuu

HR-sisältömarkkinoinnissa kohdeyleisöymmärryksen kasvattaminen tulee nousemaan tärkeään rooliin vuoden 2019 aikana. Tämä kytkeytyy myös vahvasti strategiseen sisältömarkkinointiin. Jotta voimme maksimoida vaikuttavuutemme, on meidän ymmärrettävä kohdeyleisöämme yhä paremmin ja paremmin.

Outside in -ajattelu tulee korvaamaan inside out -perinteen. Outside in -ajattelu tarkoittaa sitä, että HR-sisältömarkkinointia suunnitellessamme ja tehdessämme pohdimme koko ajan markkinaa, jossa toimimme. Mitä kilpailevat työnantajat tekevät? Mikä liikuttaa talentteja yleisesti? Mikä liikuttaa meitä kiinnostavia talentteja? Miten vaikuttavaa markkinointimme on? Perusasioita, mutta todella usein keskitymme vain sisäisiin prosesseihin ja sisältömarkkinoinnin hiomiseen sisältäpäin sen sijaan, että olisimme rohkeasti “out there”, eli sosiaalisissa medioissa verkostoitumassa, keskustelemassa tai vähintään seuraamassa, mitä yleisömme siellä tekee ja puhuu.

Podcastaajan jälkihuomio: Sanon jaksossa joissain kohdissa “inside out” tarkoittaessani outside in. Huomasin sen vasta jälkikäteen. Tuo on ollut joku nauhoittamisen aikana tapahtunut aivopieru, jota en pysty nyt enää korjaamaan. Jos ihmettelet ristiriitaa, se johtuu tästä. Outside in.  

#4 Viestin selkeyden ja yksinkertaistamisen korostuminen

HR-markkinoinnilla on monimutkaiset perinteet. Tämä näkyy joka päivä työpaikkailmoituksissa, jotka eivät pituudestaan huolimatta kerro selkeästi juuri muuta kuin sen, että rekrytointitarvetta on. Tai viime jakson aiheena olevissa employee value propositioneissa, jotka ovat joko niin geneerisiä, etteivät ne kerro mitään tai vaihtoehtoisesti niin pitkiä ja komplekseja, ettei niitä ymmärrä.

Viestin kirkastaminen ei ole pelkästään HR-sisältömarkkinointia koskeva haaste. Se on haaste, joka koskee kaikkea yritysten markkinointia ja viestintää, myös sisäistä. Digitalisoitumisen ikeessä eläminen tarkoittaa jatkuvia muutoksia ja jatkuvassa epävarmuudessa elämistä. Nyt jos koskaan, viestin pitää olla selkeä ja yksinkertainen. Tarinankerronnalla on tässä tuhannen taalan paikka.

#5 Keskittyminen yleisön suuren koon sijaan yleisön laatuun ja sitoutumisen asteeseen

Yksi selkeä muutos vuoden 2018 somemyllerrysten seurauksena on ollut yleisön kokoon ja laatuun liittyvässä ajattelussa. Suuri yleisö ei ole tae yleisön sitoutumisesta. HR-sisältömarkkinoinnissa tarvitaan yleisöä, joka tietoisuuden syntymisen jälkeen haluaa siirtyä hakijapolulla eteenpäin kohti mieltymystä ja lopulta konversiota. 

Määrä-tavoitteen muuttaminen laaduksi ja sitoutumisen asteeksi vaikuttaa suoraan HR-sisältömarkkinoinnin vaikuttavuuteen.

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on suunnattu modernien kasvuyritysten johdolle, markkinoinnille ja HR:lle ja se ilmestyy joka maanantai. Susanna tarjoilee varsin liiketoimintalähtöistä ja luovaa ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi. Vaikuttava Työnantajabrändi© on Susanna Rantasen kehittämä konsepti moderniin työnantajabrändin kehittämiseen.

Vaikuttava Työnantajabrändi© on Eminen Susanna Rantasen kehittämä konsepti ja moderni työnantajabrändin rakentamisen metodi, joka on kehitetty nopeasti kasvavien ja skaalautuvien yritysten erityistarpeisiin.

Pitkät videot eivät toimi enää Facebookissa

Pitkät videot eivät toimi enää Facebookissa

Social Media Examiner teki juuri merkittävän havainnon: pitkät videot eivät toimi Facebookissa.

Kun sanon: “ei toimi”, tarkoitan, että pitkillä videoilla ei aikaansaada aiottua vaikutusta Facebookissa. Itse asiassa, pitkät videot eivät pelkästään jää katsomatta, mutta katsomatta jättäminen vaikuttaa negatiivisesti seuraaviin julkaisuihin!

Algoritmit toimivat nykyään siten, että sisältö, johon yleisönne ei sitoudu, eli jonka se vain ohittaa, vaikuttaa siihen, kuinka moni näkee seuraavat julkaisunne ilmaiseksi. Mitä enemmän yleisö ohittaa sisältönne, sitä vähemmän mikään tuleva sisältönne näkyy yleisöllenne. Siksi meidän ei kannata julkaista enää mitään sellaista, mikä ei innosta ja inspiroi yleisöämme toimintaan.

Algoritmit rankaisevat meitä yleisön mielestä vähän tai ei lainkaan kiinnostavasta sisällöstä.

Taustalla tässä on kaikkien sosiaalisten medioiden tarve varmistaa, että niiden käyttäjät pysyvät niiden alustoilla mahdollisimman pitkään ja palaavat takaisin mahdollisimman usein. Huono sisältö saa käyttäjät lähtemään pois. Siksi algoritmit rankaisevat meitä sisällöstä, joka ei kiinnosta yleisöämme.

Jos yrityksenne on käyttänyt Facebookia natiivina videoalustana pitkille, yli 2 minuutin mittaisille videoille, näyttää siltä, että pitkiä videoita ei kannata julkaista enää Facebookissa. 

Miksi pitkät videot eivät toimi Facebookissa?

Social Media Examinerin sanoin: “Facebook is a highway and no one stops to watch video. Instead, they scroll.

Käyttäjät eivät pysähdy katsomaan videoita. Me pikakelaamme Facebookin uutisvirtaa ja etsimme kiinnostavia kommentteja ja merkityksellisiä keskusteluja

Mietitään omaa Facebook-käyttäytymistämme (jos käytämme Facebookia). Käymme vilkaisemassa ja  kelaaassa  uutisvirtaamme etsien riittävän merkityksellisiä ja kiinnostavia julkaisuja, jotka saisivat meidät pysähtymään, katsomaan ja kenties jopa kommentoimaan.

Yleensä kelailemme Facebookin uutisvirtaa hetkinä tai paikoissa, joissa olemme väliaikaisesti: hississä, julkisessa kulkuvälineessä, jonottaessamme lounasta jne. Ne hetket eivät ole enää sellaisia, joissa laitetaan äänet päälle ja ryhdytään katsomaan videoita kuin televisiota konsanaan.

Me emme käytä Facebookia sellaisilla tavoilla, joihin pitkien videoiden katsominen yksinkertaisesti sopii.

Eikö video olekaan enää toimiva sisältö?

Video on edelleen erittäin toimiva sisältö. Muistetaan, että nykyään on mahdollisuus tehdä hyvin monenlaisia videoita. Podcastimme jaksossa 58 puhuimme meidän videoasiantuntija-Timon kanssa videoista HR-markkinoinnin sisältönä. Vilkaise mistä jaksossa 58 oli kyse >>

Tilastot kertovat, että kaikista sisältömuodoista juuri liikkuva kuva, eli video aikaansaa kuitenkin eniten sitoutumista. Social Media Todayn artikkeli kertoo, että:

  • 80% kaikesta internetin liikenteestä on videota vuoteen 2019 mennessä.
  • 90% asiakkaista kertoo saaneensa videosisällöstä tukea ostopäätöksen tekemiseen.

Biteable kokoaa artikkeliinsa muun muuassa seuraavanlaista videostatistiikkaa vuodelta 2018:

  • 78% meistä katsoo videosisältöä joka päivä.
  • Youtube on maailman toiseksi suosituin hakukanava Googlen jälkeen.
  • Youtubessa katsotaan joka päivä yli 500 miljoonaa tuntia videoita.
  • 59% päättäjistä kertoo saavansa tiedon mielummin videona kuin tekstinä.
  • 51% katsoo videoita mobiilialustoilla.

Videosisältö on edelleen ja kasvavassa määrin tärkeää ja tehokasta sisältöä. Meidän täytyy vain ymmärtää, missä kohdeyleisömme haluaa videosisältöä katsoa ja minkälainen sisältö sopii mihinkin sosiaaliseen mediaan.

Videosisällön monipuolinen maailma

Ennen vanhaan oli vain video. Se tehtiin mainosmaiseksi ja siihen liittyi vähemmän puhetta ja ennemmän rallattavaa musiikkia.

Nykyään meillä on tuon perinteisen videotyypin rinnalla:

  1. Linkedin-livevideot
  2. Facebook-livelähetykset
  3. Insta Storyt
  4. Instagram-livelähetykset
  5. Instagram-profiilijulkaisussa julkaistavat videot
  6. Alle 2 minuutin nopeat videot (sopivat kestosta riippuen eri alustoille)
  7. Pitkä opetuksellinen videosisältö Youtubessa (tutorials)
  8. Ja kaiken päälle episodimainen sisältö, joka istuu parhaiten Youtubeen.

Missä videot kannattaa julkaista?

Videoiden julkaisupaikkaan vaikuttaa videon muoto ja mitta. Missä muodossa ja minkä mittaisena video kannattaa tehdä riippuu taas siitä keihin videolla on tarkoitus vaikuttaa ja mikä videon punainen lanka on. Videosuunnittelulla on kriittinen rooli siinä kuinka onnistunut videosta loppupelissä tulee. Videotuotanto on usein aika kallista, joten on järkevää miettiä tykkääkö tästä videosta joku muukin kuin me itse.

Vähiten kannattaa enää tehdä niitä perinteisiä rallatteluvideoita. Niitä on Youtube-täynnä, mutta kuinka monta niistä on jäänyt mieleesi?

Tutorial-videot, eli opetukselliset videot lienevät kaikkein eniten katsottua videosisältöä verkossa. Siinä vinkki: Näitä laaja yleisö haluaa katsoa.

Instagramissa toimii hienosti Storyt, jotka ovat sitä brändiin emotionaalisesti sitouttavaa sisältöä. Kuka uskaltaa heittäytyä Storyjen maailmaan? Vaikuttajilta kannattaa imeä inspiraatiota ja esimerkkiä, minkälainen Story-sisältö uppoaa laajoihin yleisöihin.

Mahtaako ennakkomarkkinoidut Facebook Livelähetykset vielä toimia? Jos jollain on tästä suoraa kokemusta, jaa kokemuksesi meille muille.

Hubspot infograafi videot sosiaalisessa mediassa

 

Infograafin lähde Hubspot.