Blog : Sisältömarkkinointi

#115 – Podcast markkinoinnissa ja brändin rakentamisessa

#115 – Podcast markkinoinnissa ja brändin rakentamisessa

Huomaan sosiaalisen median keskusteluiden perusteella, että podcast markkinoinnissa alkaa olla yhä useamman henkilöbrändin rakentajan ja brändimarkkinoijan huulilla. Eikä ihme, sillä podcastien suosio on kasvanut kasvamistaan Yhdysvalloissa jo vuodesta 2014, ja nyt myös Euroopassa ja Pohjoismaissa. Vaikka podcastaamisen kulttuuri on vielä todella alkutekijöissään täällä Suomessa, pidempään podcastanneet tietävät, miten vaikuttava media oma podcast voikaan olla.

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa puhutaan podcastista ja podcastaamisesta brändin rakentamisen välineenä. Ensi viikon jaksossa kerromme tarkemmin siitä, miten meillä Susanna tekee tätä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastia. 

Mikä on podcast?

Vuoden 2019 aikana on tapahtunut selkeä laajemman yleisön havahtuminen podcasteihin, ensisijaisesti kuuntelijan roolissa. Olen kuitenkin ollut mukana viimeisen 6 kuukauden aikana useissa some-keskusteluissa, joissa on kysytty neuvoja ja vinkkejä oman podcastin aloittamiseen. 

Podcast on kuin puheohjelma radiossa, jossa tyypillisimmin kaksi tai kolme henkilöä keskustelevat jaksossa nimetystä aiheesta. Useimmiten keskustelu edustaa muotoa: yksi haastattelee, toinen vastaa, tai yksi moderoi ja kaksi keskustelee.

Podcasteilla on myös lukuisia lajityyppejä. Suurin ryhmä lienee erilaiset viihteelliset podcastit. Suomessa ainakin puheissa kuulostaa siltä, että “suuri” yleisö kuuntelee tunnettujen lifestyle-bloggarien podcasteja, crime-podcasteja sekä sijoittamiseen, omaan talouteen ja rahaan liittyviä podcasteja.

Omana kategorianaan ovat bisnespodcastit, joiden määrä on Suomessa vielä aika maltillinen. Laadukas bisnespodcast voi tarjota yritykselle merkittäviä mahdollisuuksia tietoisuuden kasvattamiseen ja oman brändin rakentamiseen.

[teema-artikkeli jatkuu alla]

Kuuntele jakso

Kuuntele jakso tietokoneen desktopilla | Soundcloudissa | Stitcher Radiossa | iTunesissa | Spotifyssa

Jakson kesto: 35:22 min

Vaikuttava Työnantajabrändi strategiavalmennus

Jakson sisältö:

  • Mikä podcast on?
  • Kurkistus podcastaamisen lyhyeen historiaan
  • Podcastaaminen Yhdysvalloissa ja Euroopassa
  • Podcastaamisen kasvuun liittyvät trendit
  • Miksi podcastaaminen on niin kovassa kasvussa?
  • Mitä podcastaamiseen tarvitaan?
  • Onko podcastaaminen vaikeaa?
  • Mitä hyötyä podcastaamisesta voi yritykselle olla?
  • Miten oman podcastin suosiota voi mitata?

Näitä podcasteja me kuuntelemme

Koko meidän tiimi kuuntelee tietysti Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastia. Sen lisäksi meidän suosikkeihin kuuluvat seuraavat hyväksi todetut podcastit.

Näitä Siiri kuuntelee:

Auta Antti Spotifyssa >>

“Tämä on ihan suvereeniu ykkönen! Ihana Antti Holma vastaa siinä kuuntelijoiden pulmiin ja kysymyksiin mistä tahansa aiheesta. Vastaukset ovat aina anttimaisen empaattisia ja huutonaurua aiheuttavia.”

From the heart conversations with Rachel Brathen Spotifyssa >>

“Psykologiaa, meditaatiota ja hyvinvointijuttuja.”

Nonsense by Alexa & Linda Spotifyssa >>

Hei Beibi Spotifyssa >>

“Jaetulla kolmossijalla nämä molemmat, koska on vaan kiinnostavaa urkkia itselleen samaistuttavia elämän asioita, kun niitä joku niin avoimesti haluaa jakaa.”

Näitä Eve kuuntelee:

Radio Sodoma Spotifyssa >>

Siirin listalla oleva Auta Antti.

“En voi sille mitään, että Antti Holma on niin hemmetin hauska! Molemmat podcastit ovat suosikkejani. Haluaisin joskus luoda itse jotain yhtä hauskaa ja nerokasta! Antti auttaa nollaamaan aivot sisällöllä kuin sisällöllä.”

Bufferin The Science of Social Media Spotifyssa >>

“Tämän podcastin kuunteleminen on jäänyt viime aikoina vähän asiakastöiden jalkoihin, mutta tästä podista saa hyviä vinkkejä someen ja markkinointityöhön. Ja jos ei vinkkejä, niin ainakin herättää ja kasvattaa omaa tietoutta.”

Ted Talks Daily Spotifyssa >>

“Tästä podcastista tulee korviin aina kaikkea mahdollista. Kuuntelen lähinnä itseni kehittämismielessä. Spotifyn esittelyteksti kuvaa hyvin tätä podia: thought provoking ideas on every subject imaginable.”

Muun muassa näitä Susanna kuuntelee:

Jenni Alexandrova ja Menestyjänaiset Suplassa >>

“Tosi hyvä kattaus kiinnostavia naishenkilöitä Jennin empaattisessa haastattelussa.”

Rikastamo Suplassa >

“Vedän kotiinpäin. Raha ja oman talouden hallinta on tärkeä aihe noin yleisesti. Tämä podcast siksi, että tunnen molemmat juontajat ja heistä Terhi on vielä läheinen ystäväni.”

 Bonfire Businessmedian podcast Soundcloudissa >>

“Suomalaisen bisneselämän vaikuttajia ja mielipidejohtajia ajankohtaisista teemoista digitalisaatiosta johtamiseen, työnantajabrändistä asiakaskokemukseen ja tekoälystä yrityskulttuuriin. Jokaiselle jotain.”

Linkhumanin The Employer Branding Podcast >>

“Lontoossa Link Humans -firmaansa pyörittävä Ruotsin kollega Jörgen haastattelee korporaatiokokoluokan työnantajakuvasta vastaavia ihmisiä maailmalta.”

Social Pros Stitcher Radiossa >>

“Laaja kattaus sosiaalisen myynnin ja markkinoinnin teemoja.”

Social Media Marketing Podcast Stitcher Radiossa >>

“Ensimmäinen podcast, jota aloin kuuntelemaan säännöllisesti vuonna 2015, ja kuuntelen yhä lähes jokaisen jakson.”

Näitä Tanja kuuntelee:

“Tässä on oma podcastien TOP 3 -listani. Näitä minä kuuntelen.”

  1. Vaikuttava Työnantajabrändi Spotifyssa >>

  2. Tulevaisuus hanskassa Spotifyssa >>

  3. Harvard Business Review IdeaCast Spotifyssa >>

Nämä eminaattori-alumni Roosa nostaa omalle listalleen:

“Käytän podcasteja eniten ihan viihteellisiin tarpeisiin.”

  1. Nonsense by Alexa & Linda Spotifyssa >>
  2. Yksillä Suplassa >>
  3. Kaverin puolesta kyselen Apple Podcasteissa >>

Nämä crime-kategorian podcastit eminaattori-alumni Henna nostaa omalle listalleen:

“Minä kuuntelen pääasiassa crime-kategorian podeja. Ainakin voin suositella, jos crime kiinnostaa.”

  1. My Favourite Murder Spotifyssa >>
  2. Crime Junkie >>
  3. Up and Vanished Apple Podcasteissa >>
  4. In the Dark Apple Podcasteissa >>

Katso myös:

Ylen 71 podcast-suosikkia >>

Asennemedian tuottamat podcastit >>

Jaksossa hyödynnetty taustamateriaali podcastaamisesta

Why podcasting matters to marketing (Infographic) >>

Podcasting in Europe is an American Trend crossing the Atlantic >>

Tech Crunch: Spotify now lets you add podcasts to playlists >>

Audio is the video – Will podcasts finally take over in Europe >>

Advance B2B: Podcast B2B-markkinoinnissa: Hyödyt, soveltuvuus, mittaaminen, aiheen valinta >>

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on suunnattu modernien kasvuyritysten johdolle, markkinoinnille ja HR:lle. Se ilmestyy joka maanantai. Susanna tarjoilee varsin liiketoimintalähtöistä ja luovaa ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi.

Vaikuttava Työnantajabrändi© on Eminen Susanna Rantasen kehittämä konsepti ja markkinoinnin metodi työnantajabrändin rakentamiseen digitaalisia ja sosiaalisia markkinoinnin keinoja hyödyntäen. Se on kehitetty erityisesti modernien kasvuyritysten skaalautumistarpeita ajatellen.

#108 – Digitaalinen transformaatio vaatii järeämpää muutosviestintää, osa 2

#108 – Digitaalinen transformaatio vaatii järeämpää muutosviestintää, osa 2

Digitaalinen transformaatio vaatii järeämpää muutosviestintää kuin mihin organisaatioissa on kenties totuttu. Intrassa jälkikäteen julkaistut tiedotteet muutoksen välietapeista eivät kerta kaikkiaan riitä. Kvartaaleittain pidettävät johdon katsaukset eivät myöskään yksinään riitä, sillä näillä pääsiallisilla sisäisen viestinnän muodoilla on tapana kertoa jo tapahtuneesta.

Työntekijöiden on ymmärrettävä digitaalista transformaatiota sekä kokonaisuutena yritykseen, sen tulevaisuuteen ja asiakkaisiin liittyen että yksityiskohtaisemmin heidän omaan toimeensa ja työnkuvaansa liittyen.

Koska odotamme heidän osallistuvan organisaation digitaaliseen transformaatioon, pitää heidän mielestäni olla transformaatiosta ajan tasalla joka ikinen päivä. Harvassa digitaalista transformaatiota läpikäyvässä yrityksessä on sisäistetty kuinka paljon digitaalinen transformaatio muuttaa koko organisaation DNA:ta, ja miten erilaista viestintätyötä transformaatioviestintä onkaan. 

Transformaatioviestintä ei ole jo toteutuneiden toimenpiteiden ja saavutettujen etappien tiedottamista vaan aktiivista muutosmatkan tarinallistamista ja muutosdialogin ylläpitämistä.

Valitettavan usein digitaalista transformaatiota tehdään kuitenkin pienessä johtoporukassa, organisaation rakenteisiin, työkaluihin ja prosesseihin keskittyen, silloin tällöin henkilöstölle jo tehdyistä päätöksistä ja toimenpiteistä tiedottaen.

Tämän toteutustavan seuraukset näkyvät nyt monissa organisaatioissa: henkilöstön tyytyväisyys ja sitoutuminen ovat romahtaneet, ihmiset ryhmittyvät ja siiloutuvat omiin turvallisuuden tunnetta parantaviin porukoihinsa, omista eduista ja vastuista pidetään kynsin hampain kiinni, keskinäinen tiedon jakaminen takkuaa, vaihtuvuus kasvaa kohisten ja ihmiset ovat läpeensä turhautuneita, voimattomia ja valmiita luovuttamaan.

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa puhutaan siitä, miten tärkeää sisäinen dialogi on digitaalisen transformaation onnistumiseksi ja miksi transformaatio vaatii järempää muutosviestintää. Vaikuttava Työnantajabrändi -konsepti ja sen markkinoinnin metodi tarjoavat yhdenlaisen selkeän toimintamallin muutosmatkan tarinallistamiseen ja muutosdialogin ylläpitämiseen. 

Digitaalinen transformaatio vaatii järempää muutosviestintää

Onnistuakseen digitaalinen transformaatio vaatii paljon muutakin kuin organisaatiorakenteiden ja prosessien muuttamista ja digitaalisten työkalujen ja järjestelmien hankintaa. Transformaatio tarkoittaa sitä, että organisaatio muuntuu toisenlaiseksi. Se on oikeastaan sama asia kuin ostaisit vanhan rötiskön, jolla on edelleen tukeva perusta, purkaisit kaiken muun pois ja rakentaisit tilalle kokonaan uuden talon. Vaikka perusta on sama, talo on uusi. Kyseessä ei ole asumiskelpoisen töllin pintaremontti, ei edes laajennusurakka. Kyseessä on kokonaan uuden talon rakentaminen. 

Moni tämän tehnyt tietää, että helpompaa ja halvempaa olisi ollut rakentaa tyhjälle tontille kokonaan uusi talo. Sama koskee digitalisaatiosta johtuvia liiketoimintojen transformaatioita. Helpompaa ja halvempaa olisi perustaa tyhjästä uusi yhtiö, palkata kokonaan uusi johto ja henkilöstö ja aloittaa nollasta. Mutta niin ei tietystikään voi tehdä.

Esimerkiksi Elmukelmuistaan tunnetun Eskimo Finlandin, nykyisen Fredman Groupin digitaalinen muutos muutti organisaation kokonaan toisenlaiseksi yhtiöksi. Yhtiön tarina onkin varsinainen oppikirjaesimerkki siitä, miten erilaisesta muutoksesta on kyse, kun digitalisaatio muuttaa liiketoimintaa. Kuulemme tästä nimenomaan viestinnällisestä näkökulmasta myöhemmin tänä syksynä, kun saamme podcast-vieraaksi yhtiön silloisen strategia- ja brändijohtaja Susanna Paloheimon.

[Teema-artikkeli jatkuu alla.]

Kuuntele jakso

Kuuntele jakso tietokoneen desktopilla | Soundcloudissa | Stitcher Radiossa | iTunesissa | Spotifyssa

Jakson kesto: 49:48 min

Kuuntele edeltävä jakso tai tutustu edeltävän jakson sisältöön teema-artikkelin kautta >>

Jakson sisältö:

  • Tyypilliset organisaatiomuutoksen väliset erot digitaalisella aikakaudella vs. aikana ennen digitalisaatiota
  • Miksi digitaalinen transformaatio on niin haastava johdettava
  • Kumpi tulee ensin: rakenteiden ja prosessien muuttaminen vai organisaatiokäyttäytymiseen vaikuttaminen
  • Digitaalisen transformaation vaikutus ihmiseen työpersoonan näkökulmasta
  • Ehdotus organisaatiokäyttäytymisen muuttamisen tukemiseen digitaalisen transformaation keskellä

[Teema-artikkeli jatkuu.]

Järeampi muutosviestintä tarkoittaa muutosmatkan aikaista kerrontaa ja dialogia 

Kun organisaatiossa tehdään järeää digitaalista transformaatiota, tarvitaan normaalia muutosviestintää järeämpää tiedon jakamista:

  • muutosvastarinnan purkamiseksi,
  • muutoksen jälkeisen ajankuvan selkeyttämiseksi ja kirkastamiseksi,
  • nykytilan ja tavoiteltavan tilan välisten eroavaisuuksien ja yhteneväisyyksien ymmärtämiseksi,
  • organisaation eri tasoilta ja kolkista nousevien uhkakuvien poistamiseksi,
  • yksilöiden transformaatiosietokyvyn vahvistamiseksi ja
  • muutoksen vaikutusten konkretisoimiseksi yksilötasolla: työskentelytapoihin, työnkuvaan, työn tavoitteisiin ja odotuksiin liittyen.

Nämä kaikki edustavat monisyistä tietoa, joka näyttää vähän erilaiselta riippuen mistä kulmasta asioita tarkastelee, ketä asia koskee, mikä on vastaanottajan oma aiempi kokemus ja valmiustila näiden asioiden omaksumiseen ja hyväksymiseen. Nämä asiat myös elävät ja muuttuvat sitä mukaa, kun yksilöt tulevat valmiimmiksi, saavat positiivisia kokemuksia muutokseen liittyen, ovat konkreettisesti itse osallisena ja saavat aikaa sisäistää muutoksen vaikutukset mikro- ja makrotasoilla.

Miten tällaisen, näin vaativan tehtävän voi toteuttaa ilman armeijaa, joka ohjaa ihmiset kädestä pitäen kohti transformaation jälkeistä aikaa?

Yksi kenties ainoista realistisista tavoista on johdonmukaiseksi suunniteltu muutosmatkan aikainen kerronta ja dialogi. Tämä on eri asia kuin tyypillinen muutosviestintä, jossa jopa vain ilmoitetaan muutos alkavaksi ja sen jälkeen jopa vain kertaluonteisesti tiedottein ja katsauksin raportoidaan, mitä jo tehtiin, tapahtui tai saatiin aikaiseksi. 

Liiketoiminnan transformaatio vaikuttaa aina yksilöä koskeviin kompetenssivaatimuksiin ja hänen työnkuvaansa

Kun yritys vie läpi digitaalisaatiosta kumpuavaa liiketoiminnan transformaatiota, sen koko liiketoiminta muuttuu. Kun liiketoiminta muuttuu, muuttuvat myös henkilöstön työnkuvat ja heitä koskevat kompetenssivaatimukset.

Kun liiketoiminta muuttuu, muuttuvat myös yrityksen strategiset painopisteet. Kun startegiset painotukset muuttuvat, muuttuu myös johtamiskulttuuri, eli johtamisessa korostuvat huomion- ja arvostamisen kohteet. Monimutkaista, eikö vain? 

Juuri siksi näistä asioista pitäisi puhua enemmän, yksityiskohtaisemmin ja konkreettisin esimerkein. Näin ei tapahdu, koska organisaatioissa ei ole riittävästi ymmärrystä aina itselläkään siitä, miten aiottu muutos vaikuttaa organisaatiokäyttäytymiseen. Juuri tätä ymmärrystä kuitenkin tarvitaan. Ja paljon.

Liiketoiminnan digitaalinen transformaatio edellyttää johdonmukaista organisaatiokäyttäytymistä koskevan muutoksen kuvaamista, kirkastamista ja sen muuttumisen ohjaamista. Tätä työtä tehdään siksi ja siten, että jokaisella organisaatiossa, ihan missä tahansa roolissa työskentelevällä henkilöllä tulee olemaan selkeä käsitys siitä, miten transformaatio vaikuttaa hänen toimenkuvaansa, häntä koskeviin odotuksiin sekä ihmisiin ja heidän toimiinsa hänen ympärillään.

Organisaation käyttäytyminen tarkoittaa hyvin yksinkertaistettuna kaikkia niitä tapoja, joilla organisaatioon kuuluvat ihmiset työn arjessa toimivat:

  • tehdessään päätöksiä omaa ja toisten työtä koskien
  • sosiaalisissa kohtaamisissa tuttujen ja vieraiden kanssa
  • antavat toisille toimintakäskyjä
  • valtuuttavat toisiaan toimintaan
  • näyttävät itse esimerkkiä siitä, miten “meillä on tapana toimia”
  • tietoisesti tai tiedostamattaan osoittavat kehonkielellään ja eleillään, mitä suositaan ja ei suosita

Liiketoimintastrategian, organisaatiokäyttäytymisen ja jokaisen organisaation yksilön henkilökohtaisen toimintatyylin ja työskentelytavan välillä on ihanteellisessa tilanteessa mahdollisimman suora viiva. Liiketoiminnan transformaatiossa tämä viiva katkeaa. Sen parsimisessa tarvitaan järeää muutosmatkan aikaista kerrontaa ja dialogia.

Vaikuttava Työnantajabrändi -konsepti ja markkinoinnin metodi transformaationarratiivin työkaluina

Vaikuttava Työnantajabrändi -konseptina tarinallistaa yrityksen strategisen kulttuurin sekä työntekijäkokemukset. Tätä mallia voidaan hyödyntää ulkoisen työnantajabrändin rakentamisen sijaan digitaalisen transformaation sisäisenä työkaluna tukemassa ja kirkastamassa muutosta ja sen vaikutuksia organisaation sisäiseen käyttäytymiseen.

Strateginen kulttuuri “työkaluna” tulkitsee ja sanoittaa liiketoiminnan strategiset painopisteet. Tässä tapauksessa strateginen kulttuuri toimii käytännössä transformaation tulkkina kuvaten ylimmän johdon, keskijohdon sekä henkilöstön kunkin omalle kielelle, mitä transformaation korostamat strategiset painotukset tarkoittavat omassa työkäyttäytymisessä ja toiminnallisella tasolla.

Tutustu: Eminen palvelut strategisen yrityskulttuuriymmärryksen käynnistämiseen >>

Lue lisää strategisesta yrityskulttuurista Eminen blogista >>

Lue: Mikä ihmeen vaikuttava työnantajabrändi >>

Tarkoin valittujen sisäisten muutosagenttien työntekijäkokemusten kuvaaminen nimenomaan tarinan muodossa auttaa yksilöitä ymmärtämään paremmin, mitä minulta odotetaan tässä transformaatiossa. Tämän vaikuttavuus syntyy siitä, että ihmisellä on luontainen tarve kuulua joukkoon. Kun hän saa esimerkkejä siitä, miten hänen tässä joukossa odotetaan toimivan, hän kopioi käyttäytymistä. 

Johdonmukainen toteutus edellyttää viestinnällistä suunnitelmaa, jota seurata sekä tavoitteita, joiden toteutumista on mahdollista mittaroida. Siihen konseptimme tarjoaa rungon. 

Mutta mikä tahansa toimintamalli käy, kunhan se keskittyy jatkuvaan kerrontaan ja kirkastaa yksilötasolle transformatiosta aiheutuvia odotuksia ja vaikutuksia, purkaa muutosvastarintaa ja palvelee muutenkin raastavassa transformaatiossa onnistumista.

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on suunnattu modernien kasvuyritysten johdolle, markkinoinnille ja HR:lle. Se ilmestyy joka maanantai. Susanna tarjoilee varsin liiketoimintalähtöistä ja luovaa ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi.

Vaikuttava Työnantajabrändi© on Eminen Susanna Rantasen kehittämä konsepti ja markkinoinnin metodi työnantajabrändin rakentamiseen digitaalisia ja sosiaalisia markkinoinnin keinoja hyödyntäen. Se on kehitetty erityisesti modernien kasvuyritysten skaalautumistarpeita ajatellen.

Tarinallistaminen markkinointiviestinnässä osa 1 – Podcast #105

Tarinallistaminen markkinointiviestinnässä osa 1 – Podcast #105

Tarinallistaminen markkinointiviestinnässä on noussut yhdeksi tämän ajan “hypeksi”. 

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa  puhutaan siitä, mitä tarinallistaminen tarkoittaa ja ei tarkoita, ja miksi tarinankerronta on tärkeässä roolissa markkinointiviestinnässä.

Tarinoilla on ihmiskunnan historiassa sangen pitkä historia. Jos ajattelemme kukin omaa lapsuuttamme, tai tarkastelemme asiaa omien jälkeläistemme kautta, saduilla ja mielikuvitusmaailmaan kytkeytyvillä leikeillä on iso rooli lapsen arjessa. 

Mitä kompleksimmaksi maailma menee, ja mitä enemmän meihin kohdennetaan erilaisia viestejä, sitä enemmän tarvitsemme tarinoita. Tarinat ovat aivoille sama kuin ilma keuhkoille. Ja juuri nyt, aivojemme tila vastaa tilaa, jossa keuhkoistamme alkaa olla ilma loppu.

Mikäli olet seurannut Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastia tai ahminut Eminen blogia pidempään, tiedät, että tarinallistaminen on keskeisessä roolissa Vaikuttava Työnantajabrändi -konseptissa. Vaikuttava Työnantajabrändi tarinallistaa yrityksen strategisen kulttuurin ja työntekijäkokemukset tavalla, joka vaikuttaa yritykselle ideaaliin osaajayleisön ajatteluun ja toimintaan.

Tarinallistaminen markkinointiviestinnässä

Tunnistat varmaan tilanteen, jossa aloittamasi kirja, elokuva tai TV-sarja ei vaan onnistu pitämään sinua otteessa ja huomaat, ettei tarina vaan oikein etene. Toisaalta, tiedät varmasti myös SEN tunteen, kun hyvä tarina onnistuu imaisemaan sinut mukaansa! Et malttaisi laskea kirjaa käsistäsi! Huomaat viettäväsi koko päivän ahmiessasi sarjan seuraavaa ja seuraavaa osaa suoratoistopalvelusta. Loppua kohden alat kuitenkin jarruttaa, koska et halua tarinan loppuvan ja hetkesi noissa auvoisissa mielikuvitusmaisemissa tulevan päätökseen.

Tarina on mekanismi, joka käynnistää mielikuvituksemme. Ja kun mielikuvitus-kytkimestä painetaan, aivomme menevät myös lepotilaan. Mitä enemmän luemme, kuuntelemme ja katsomme tarinoita, sitä enemmän hoivaamme ylikuormittuneita aivojamme.

Tarina on mekanismi, joka käynnistää mielikuvituksemme. Ja mikä on erityisen tärkeää tiedostaa: kun mielikuvitus-kytkimestä painetaan, aivomme menevät myös lepotilaan. Ja tämä on se suurin syy, miksi tänä päivänä tarinoita todella tarvitaan. Elämme informaatiokohinan ja informaatioähkyn aikakautta, jossa pääkoppapoloisemme ovat jatkuvasti kuormituspiikissä. Keskittymiskykymme on romahtanut 2000-luvulla, kärsimme unettomuudesta ja uupumisesta. Mitä enemmän syöstämme sisältöä eetteriin, sitä suurempaa karhunpalvelusta teemme ihmiskunnalle. Tarinoista on tullut meille entistä tärkeämpiä, sillä vain tarinoiden avulla aivomme pääsevät tarvitsemaansa lepotilaan. Mitä enemmän luemme, kuuntelemme ja katsomme tarinoita, sitä enemmän hoivaamme ylikuormittuneita aivojamme.

Tarinallistaminen markkinointiviestinnässä

Ihmiset ovat kertoneet tarinoita ihmiskunnan alusta alkaen. Tarinankerronta ei ole myöskään mikään uusi keksintö mainosmaailmassa. Erityisen paljon tarinankerrontaa on käytetty monien tunnettujen kuluttajabrändien mainoksissa. Näistä hyviä esimerkkejä ovat jo vuosikymmeniä joulun aikaan pyörineet Coca Colan joulupukkitarinat sekä muutama vuosi sitten ilmestynyt Volgswagen Passat -mainos, jossa kaikkiin isiin vetoava Dart Vader -asuinen pieni poika käyttää voimiaan iskän Passattiin.

Työelämän markkinointiviestinnässä tarinan voimaa on kuitenkin käytetty harvakseltaan. Suomalaisessa asiakasviestinnässä on totuttu pidättäytymään tuotteiden ja palveluiden esittelyssä. Yritysviestinnässä on totuttu julkaisemaan tuloksia ja saavutuksia. HR-viestinnässä on totuttu viestimään yrityksen rekrytointitarpeita ja hakijoihin liittyviä odotuksia.

Tarinankerronta on erittäin vähän hyödynnetty työkalu työelämän markkinointiviestinnässä, oli kyse sitten B2B-markkinoinnista, yritysbrändin tai työnantajabrändin rakentamisesta, tai työnhausta ja työpaikkahaastatteluissa omalla tarinalla vaikuttamisesta.

[teema-artikkeli jatkuu alempana]

Kuuntele jakso

Kuuntele jakso tietokoneen desktopilla | Soundcloudissa | Stitcher Radiossa | iTunesissa | Spotifyssa

Jakson kesto: 53:08 min

Jakson sisältö:

  • Mitä tarinalla oikeastaan tarkoitetaan?
  • Miten aivomme toimivat uuden tiedon edessä ja mitä merkitystä sillä on kaikessa markkinointiviestinnässä?
  • Somepaastojen takana on aivojen kuormittuminen kaupallisten viestien aiheuttamasta informaatioähkystä.
  • Oletko huomannut, miten itse käyttäydyt verkossa ja sosiaalisessa mediassa?
  • “Somehtumisen” vaikutus markkinointiviestinnän onnistumiseen.
  • Mistä tarinan voima kumpuaa?
  • Tapahtumasarja, jonka tarina käynnistää aivoissamme.
  • Miksi jotkut onnistuvat tuottamaan hittibiisejä tai blockbuster-leffoja kerta toisensa jälkeen, kun toiset eivät onnistu niissä koskaan?
  • Miksi valtaosa markkinointiviesteistä epäonnistuu tehtävässään?

Mitä tekemistä tarinoilla on työelämässä ja liiketoiminnassa? Paljonkin. 

Tarinoista puhuminen kuulostaa herkästi satujen kertomiselta. Mutta ajattele vaikkapa arvostamasi liike-elämän henkilön elämänkertaa. Se perustuu mitä todennäköisimmin totuuteen, mutta onnistuu silti vangitsemaan huomiosi, herättämään tunnekokemuksia ja jättämään mieleesi vahvoja muistijälkiä. Olen ainakin itse lukenut useamman elämänkerran, jonka ansiosta ymmärsin paremmin mediassa ryvetettyä henkilöä ja hänen valintojaan. 

Työelämä on täynnä vaikuttavia ja samaistuttavia tarinoita, joita yritykset ja yksilöt eivät osaa kertoa tai huomaa hyödyntää työelämän markkinointiviestinnässä. Vaikka tarinallistamalla sama asia menisi miljoona kertaa todennäköisemmin tavoitellun vastaanottajan huomioverkon läpi hänen tajuntaansa. 

Hyvä tarina muuttaa jotain kuulijassa. Se vaikuttaa hänen ajatuksiinsa, käsityksiinsä, uskomuksiinsa ja lopulta hänen valintoihinsa ja toimintaansa. Mikään muu markkinointiviesti ei onnistu samalla tavalla; ei tiedote, ei myyntipresentaatio, ei rekrytointi-ilmoitus, ei työhakemus, ei uutiskirje, ei blogiteksti, eikä myöskään video, ellei siihen ole käsikirjoitettu tavoiteltavaan yleisöön vaikuttavaa tarinaa.

Lue Eminen blogista: “Kolme tapaa tuottaa sisältöä sosiaaliseen mediaan” >>

Lue Eminen blogista: “Mitä työntekijäkokemusten tarinallistaminen tarkoittaa?” >>

Tarinan takana on aina kaava

Tarinoita yhdistää tarinan kaava; tietty formula, jota noudattamalla kerrottu asia muotoutuu ihmiseen vaikuttavaksi tarinaksi. Tarinana kerrottu asia voi olla yrityksen uusi missio ja strategia, työnhakijan uratarina, prinsessasatu, komedia, tositapahtumiin perustuva mysteeri tai jonkun henkilön elämänkerta.

  • Tarinan kaavaa oikein hyödyntämällä on mahdollista kertoa uusia asioita tai vaikeita asioita ymmärrettävällä tavalla.
  • Tarinan kaavaa oikein hyödyntämällä voidaan voittaa yleisön huomio ja herättää heidän mielenkiintonsa ja uteliaisuutensa tutustumaan yritykseenne paremmin. 
  • Tarinan kaavaa oikein hyödyntämällä vaikutetaan kohdeyleisön tunteisiin. Kun tunteet astuvat yritysbrändin ja työnantajabrändin rakentamiseen, alkaa tapahtua. Syntyy voimakasta sitoutumista ja vetoa päästä mukaan siihen tarinaan, jonka yritys on juuri kertonut.

Tarina on kerronnallinen viestinnän muoto

Tarina on lopulta tiettyä kaavaa noudattava kerronnallinen viestinnän muoto. Tarina voidaan yhtä lailla kertoa runona, kolumnissa, blogitekstinä, sarjakuvana, televisiosarjana, satukirjassa, elämänkerrassa, tietokirjassa, rekrytointivideossa, elokuvassa, musiikissa, työhakemuksessa kuin lapsen leikissä. 

Mutta mikä tahansa kertomus ei kuitenkaan ole automaattisesti nimenomaan tarina. Vain tarinan kaavan mukaan esitetty asiakokonaisuus saa kuulijan aivoissa aikaan tämän ainutlaatuisen tapahtumasarjan, jossa kuulija samaistuu esittäjään, peilaa itsensä esittäjän kertomaan tilanteeseen, kokee voimakkaan tunnereaktion, joka laukaisee aivoissa dopamiiniryöpyn, joka puolestaan kiinnittää tarinan aikaansaaman kokemuksen kuulijan muistiin ikiliimallaan. 

Mikään muu informaation esittämistapa ei vaikuta aivoissamme niin laajasti kuin tarinan kokeminen kuultuna, nähtynä tai luettuna. Ja nähtynä vaikutus on vielä voimakkaampi, sillä visuaalinen aistimme vie aistikannastamme yksinään 40%. 

Tarina on äärimmäisen vaikuttava kerronnallinen viestinnän muoto, joka on mieleenpainuvin silloin, kun se on tavoitellulle yleisölle relevantti ja samaistuttava, ja se sisältää tarinaa tukevia visuaalisia elementtejä. 

Työelämässä, yrityksen markkinointiviestinnässä kyse ei ole siitä, että alamme keksiä kuvitteellisia tarinoita myyntipuheisiimme potentiaalisille asiakkaille, työnhakijoille tai henkilöstölle. Kyse ei työnhaussa ole myöskään siitä, että kerromme rekrytoijille satuja elämästämme. Kyse on siitä, että hyödynnämme tarinan kaavaa kirjoittaessamme työelämän markkinointiviestejä. Sillä vain niin saamme tosiasiassa tässä informaatiokohinassa haluamamme sanoman perille vastaanottajalle. Ja sehän on markkinointiviestin tarkoitus, eikö vaan?

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on suunnattu modernien kasvuyritysten johdolle, markkinoinnille ja HR:lle. Se ilmestyy joka maanantai. Susanna tarjoilee varsin liiketoimintalähtöistä ja luovaa ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi.

Vaikuttava Työnantajabrändi© on Eminen Susanna Rantasen kehittämä konsepti ja markkinoinnin metodi työnantajabrändin rakentamiseen digitaalisia ja sosiaalisia markkinoinnin keinoja hyödyntäen. Se on kehitetty erityisesti modernien kasvuyritysten skaalautumistarpeita ajatellen.