Blog : SOSIAALINEN MEDIA

#114 Yleisön kanssa keskustelu somessa (podcast)

#114 Yleisön kanssa keskustelu somessa (podcast)

Miten yleisön kanssa keskustelu somessa saadaan sujumaan mallikkaasti hyvän työnantajabrändin nimissä?

Sosiaalisten medioiden algoritmit palkitsevat nykyään julkaisijoita julkaisussa käydystä aktiivisesta dialogista. Pelkkä tykkääminen ei riitä enää avittamaan orgaanisen, eli maksuttoman näkyvyyden saamisessa ja orgaanisen yleisön koon kasvattamisessa. Työnantajabrändin rakentamisen tulee olla tavoitteellista ja tulosta tuottavaa. Vain siten siihen on saatavissa riittävät resurssit. Yhtenä nyanssina voidaan siis pitää sitä, kuinka fiksusti osaamme hyödyntää sosiaalista mediaa tässä työssä edesauttaaksemme tavoitteiden saavuttamista ja tuloksen tuottamista tästä työstä maksavalle organisaatiolle.

Esimerkiksi Instagram on viime kuukausina aktiivisesti uutisoinut aikeestaan poistaa koko tykkäys-toiminto Instagramista. Tätä on testattu eri markkina-alueilla. Tätä tuottaa ammattimaiseen Instagram-markkinointiin, esimerkiksi juuri employer branding -aikeissa haastetta, sillä yleisön aktivointi julkaisussa tapahtuvaan keskusteluun tulee korostumaan merkitykseltään.

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa vastataan erään kuuntelijamme aihetoiveeseen. Puhumme siitä, miten, missä ja milloin yleisön kommentteihin kannattaa sosiaalisessa mediassa reagoida, ja miten keskustelua ylipäätään aktivoidaan ja ylläpidetään sosiaalisessa mediassa.

Vaikuttava Työnantajabrändi hyödyntää sosiaalisia medioita valittujen kohdesegmenttien tavoittamisessa, yleisön koon kasvattamisessa, mieltymyksen vahvistamisessa ja halutuissa konversiotavoitteissa. Siksi onkin keskeistä ymmärtää julkaisuissa käytävän keskustelun merkitys muun muassa orgaanisen näkyvyyden maksimoimiseksi ja optimoimiseksi.

Yleisön kanssa keskustelu somessa

Työnantajabrändi-markkinoinnissa keskustelu somessa tarkoittaa käytännössä työnantajayrityksen edustajien tai yritystä edustavien “työntekijälähettiläiden” käymää keskustelua joko yrityksen omistamissa sosiaalisen median profiileissa tai työntekijälähettiläiden, rekrytoinnin, esimiesten, johdon ja muiden osallistuvien työntekijöiden henkilökohtaisissa profiileissa. Yleisön kanssa keskustelu somessa on tarpeellinen funktio työnantajabrändistrategiassa, sillä sosiaalinen media on ennen kaikkea “engagement-platform”. Median nimessä lukee “sosiaalinen”, ja siksi sosiaalinen media on meille sitä hyödyllisempi mitä aktiivisemmin pyrimme sosiaaliseen kanssakäymiseen somessa.

Keskustelun aktivoiminen on useimmiten luontevampaa ja helpompaa nimenomaan kasvollisilla yksityistileillä kuin logolla koristellun yritysprofiilin takaa. Tämä johtuu lähes poikkeuksetta siitä, että jostain syystä sosiaalisen median yritystileihin kohdistuu sosiaaliseen mediaan kuulumaton virallisuus, jäykkyys ja liian monet säännöt, tai vaihtoehtoisesti liika varovaisuus, kun kyseessä ei ole oma tilini.

Nämä käyttötavat tekevät yritystileistä kasvottomia, persoonattomia ja vetovoimattomia. Eli siis tylsiä. Pitää muistaa, että ihminen on sosiaalinen eläin. Hakeutuessaan sosiaaliseen tilanteeseen, hän keskustelee mielellään toisen ihmisen kanssa tiiliseinän sijaan.

Ihmiset tuppaavat keskustelemaan mielummin toisen ihmisen kanssa kuin tiiliseinän kanssa.

[Teema-artikkeli jatkuu alla.]

Kuuntele jakso

Kuuntele jakso tietokoneen desktopilla | Soundcloudissa | Stitcher Radiossa | iTunesissa | Spotifyssa

Jakson kesto: 30:18 min

Vaikuttava Työnantajabrändi strategiavalmennus

Jakson sisältö:

  • Minkälaiset asiat aktivoivat ihmisiä keskusteluun sosiaalisessa mediassa?
  • Mitä, jos joku kommentoi negatiivisesti?

Yleisön aktivointi tietoisesti keskusteluun on yrityksille hyödyllistä

Sekä yleisön aktivointi että myös yrityksen aktivoituminen keskusteluun sosiaalisessa mediassa on sosiaalisen median hyötyjen kannalta olennaisempaa kuin mitä saatamme tulla ajatelleeksi. Algoritmit suosivat sellaisia käyttäjiä, jotka kykenevät sitouttamaan muita käyttäjiä viettämään mahdollisimman paljon aikaa kyseisellä sosiaalisen median alustalla. Algoritmien suosiminen näkyy sillä, että saamme ensin julkaisuihin enemmän orgaanista, eli ilmaista näkyvyyttä. Mikäli julkaisumme saavat säännöllisesti aikaan yleisöä sitouttavaa keskustelua, algoritmit alkavat suosia tiliämme, ja “boostaavat” kaikkia julkaisujamme laajempaan näkyvyyteen maksutta. 

Sosiaalisten medioiden käyttämä termi “engagement”, eli suomeksi “sitouttaminen” tarkoittaa nimenomaan sitä että esimerkiksi sinä sosiaalisen median käyttäjänä sitoudut pysymään vaikkapa nyt Instagramissa kauemmin kuin olit ajatellut.

Annan esimerkin:

Olet perjantaina ruokakaupan ruuhkassa ja odottelet puolisoasi jonkin hyllyrivin välissä. Kaivat esille puhelimesi ja avaat Instagram-sovelluksen. Selailet uutisvirtaasi, katsot ehkä jotain videojulkaisuja (Stories). Jos et näe uutisvirrassasi mitään inspiroivaa, kiinnostavaa tai viihdyttävää, suljet sovelluksen ja avaat kenties jonkun toisen sovelluksen, vaikka iltapäivälehden tai Facebookin. Et sitoutunut pysymään Instagramissa, koska sinulle ei näytetty mitään niin kutkuttavaa sisältöä, että olisit pysynyt sovelluksessa kauemmin.

Sosiaaliset mediat taistelevat samalla tavalla meidän käyttäjien ajasta ja huomiosta kuin mekin taistelemme tavoittelemamme yleisön ajasta ja huomiosta. Jos Instagramin uutisvirrassasi toistuvasti on liian tylsää sisältöä, hakeudut nopeammin ja nopeammin sieltä pois, ja siirryt toiseen sovellukseen. Jos se toinen sovellus onnistuu inspiroimaan, viihdyttämään ja innostamaan sinua toistuvasti paremmin, yhtäkkiä huomaat ettet ole käynyt Instagramissa aikoihin.

Jokaisen sosiaalisen median kassavirta tulee mainostuloista. Eli siitä, mitä maksamme sponsoroidessamme sisältöä. Linkedin myy markkinoinnin ja mainostamisen lisäksi myös muita tuotteita yrityksille. Sofistikoitunut sosiaalisen median markkinoija ei osta mainontaa tai näitä muita tuotteita, jos hän ei ole vakuuttunut siitä, että hänen tavoittelemansa yleisö käyttää kyseistä sosiaalista mediaa ja on sitä kautta tavoitettavissa. Puhuin viime viikon jaksossa tästä teemasta ja algoritmeistä enemmän, kannattaa kuunnella, jos et vielä kuunnellut. Mikäli haluat oppia todella hyväksi employer branding -ammattilaiseksi, siis sellaiseksi, jonka työ todella tuottaa mitattavaa ja näkyvää hyötyä työnantajallesi, on tärkeää sisäistää nyanssit. 

Kuuntele, mitä puhuin mm. algoritmeistä viime viikon jaksossa >>

Aktiivinen keskustelu somessa palkitsee julkaisijan laajemmalla ilmaisella näkyvyydellä

Mitä paremmin kykenet aktivoimaan työnantajabrändi-yleisöäsi hyvällä sisällöllä keskusteluun, ja mitä paremmin pystyt ylläpitämään tuota keskustelua, sitä kauemmin yleisösi viettää aikaansa sinun ansiostasi tuossa kyseisessä sosiaalisessa mediassa.

Ruokaketju toimii tässä siten, että sinä tuot hyvällä sisällöllä yleisön, jota sinä aktiivisesti viihdytät ja sitoututat pysymään kaistalla. Sinun ansiostasi kyseinen sosiaalinen media voi näyttää sitouttamallesi yleisölle näkyvyydestä maksaneiden asiakkaiden sisältöä. Sinun palkkiosi aktiivisesta yleisösi sitouttamisesta on vielä parempi ilmainen näkyvyys (kattavuus).

Jos taas julkaiset jatkuvasti käyttäjien mielestä täysin tylsää ja epärelevanttia sisältöä, algoritmi toimii käänteisesti: se rajaa julkaisusi näkevän yleisön mahdollisimman pieneksi välttääksen potentiaalisen harmin itselleen. Mikäli uutisvirrassasi on aina tylsää sisältöä, vaihdat sovellusta ja suuntaan huomiosi ja aikasi jonnekin muualle. Mitä useammin tämä kertaantuu ja kertaantuu, lopputulemana on käyttäjäkato kyseisestä sosiaalisesta mediasta. Lienee selvä, että yksikään sosiaalinen media ei auta meitä tippaakaan huonon sisällön näyttämisessä kenellekään. Etkä muuten pysty kiertämään tätä edes maksamalla. Jos algoritmillä on kokemus siitä, että tililtäsi julkaistaan jatkuvasti huonoa sisältöä, mainostamisen hinta on sinulle kalliimpaa, ja yleisön koko edelleen rajatumpaa. Et siis pysty edes järkevillä summilla ostamaan näkyvyyttä, jos tililläsi on yleisön mielestä ponnetonta sisältöä.

Kolme yleisön keskusteluintoa optimoivaa asiaa somessa

Käytännössä sitouttaminen toteutuu, kun julkaisemme yleisömme mielestä riittävän vetovoimaista sisältöä heille sopivaan aikaan.

Vetovoimainen sisältö inspiroi ja aktivoi heitä kommentoimaan ja keskustelemaan. Sinun tai laajemman sometiiminne tehtävänä on näinollen aktiivisesti ylläpitää kyseistä keskustelua, jotta se kestää mahdollisimman pitkään. Näin maksimoitte ilmaisen yleisön kokoa tuolle keskustelulle.

Yksin kukaan ei kauan juttele, joten yritystilien on myös vastattava keskusteluun. Toisinaan jutun partta saattaa riittää useaksi päiväksi, toisinaan keskustelu ei ota alleen lainkaan.

Yleisön aktivoitumiseen vaikuttavat ainakin muun muassa asiat:

  1. Julkaisuaika ja ajankohta. Somekeskusteluilla on selvästi erilainen vire vuoden ja vuorokauden ajoista riippuen.
  2. Valittu aihe. On aiheita, jotka herättävät takuuvarman keskustelun. Myös sen sorttisen, johon et välttämättä halua joutua osalliseksi. Ylipäätään kannattaa pohtia, minkälaiset aiheet ovat relevantteja ja kiinnostavia tavoittelemallesi yleisölle. 
  3. Asian esittämistapa. Miten aloittaisit keskustelun ventovieraiden kanssa aiheesta sosiaalisen median ulkopuolella? Todennäköisesti sama tapa toimii myös sosiaalisessa mediassa.

Kuuntele tästä jaksosta loputkin vinkit.

Yleisesti ottaen keskustelua syntyy, kun on kiinnostunut toisesta, eli kysyy kysymyksiä. Keskustelua syntyy myös, kun esittää näkökulman ja pyytää yleisöltä näkemyksiä asiaan. Keskustelun ylläpitäminen edellyttää vähintään kahden osapuolen aktiivisuutta. Koska sosiaalisessa mediassa keskustelua voidaan käydä eriäivin kellonajoin, keskustelun ylläpitäminen tarkoittaa keskustelun seuraamista aktiivisesti. Poissaolevana on mahdoton aktivoida keskustelua.

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on suunnattu modernien kasvuyritysten johdolle, markkinoinnille ja HR:lle. Se ilmestyy joka maanantai. Susanna tarjoilee varsin liiketoimintalähtöistä ja luovaa ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi.

Vaikuttava Työnantajabrändi© on Eminen Susanna Rantasen kehittämä konsepti ja markkinoinnin metodi työnantajabrändin rakentamiseen digitaalisia ja sosiaalisia markkinoinnin keinoja hyödyntäen. Se on kehitetty erityisesti modernien kasvuyritysten skaalautumistarpeita ajatellen.

#113 Työnantajabrändin rakentaminen sosiaalisessa mediassa

#113 Työnantajabrändin rakentaminen sosiaalisessa mediassa

Työnantajabrändin rakentaminen sosiaalisessa mediassa on yhä tärkeämpää osaajapulasta kärsiville kasvuyrityksille.

Sosiaalinen media on muuttanut markkinointia radikaalisti. Jokainen meistä voi olla oma mediansa ja rakentaa omaa yleisöä sosiaalisessa mediassa. Tämä on valtava mahdollisuus erityisesti mikro- ja pk-yrityksille, joille kaikenlainen brändäys oli ennen sosiaalista mediaa usein taloudellisesti mahdotonta.

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa käsitellään työnantajabrändin rakentamista sosiaalisessa mediassa aikana, jona  yrityksen yleisöt suhtautuvat koko ajan nihkeämmin ja nihkeämmin mainontaan, suoramarkkinointiin ja suoramyyntiin omissa sosiaalisen median uutisvirroissaan.

Työnantajabrändin rakentaminen sosiaalisessa mediassa

Voidaksemme hyödyntää sosiaalisia medioita työnantajabrändin rakentamisessa (employer branding) tuloksekkaasti, pitää meidän tietysti pysyä kärryillä suosituimpien sosiaalisten medioiden muutoksista ja toimintalogiikasta. Sosiaaliset mediat, joista tunnetuimpia meille suomalaisille ovat Linkedin, Facebook, Instagram, Youtube ja Twitter, optimoivat omaa kassavirtaansa ja tulostaan alustansa toimintalogiikkaa ja algoritmejä kehittäessään. 

Sen lisäksi me käyttäjät muokkaamme sosiaalisten medioiden käyttötapoja omalla toiminnallamme. Liikumme parvina sosiaalisista medioista toisiin ensimmäiset erilaisten trendien ja uusien tuulien houkuttelemina, ja suuremmat massat perässä kulkien sinne, missä tapahtuu.

Myös työnantajabrändin rakentaminen tarkoittaa kaikessa yksinkertaisuudessaan kaksivaiheista prosessia:

(1) Ensin valitaan se laatikko, jonka sisällä halutaan asemoitua.

Mitä geneerisempi laatikko, sitä enemmän kilpailua ja haastetta erottua ja pärjätä. Mitä rohkeammin laatikkonsa rajaa, sitä vähemmän kilpailua, sitä enemmän voiton mahdollisuuksia, mutta toki myös riskiä.

Employer branding -näkökulmasta katsottuna, yrityksen ei kannata valita laatikokseen esimerkiksi koko Suomea. Silloin kilpailukenttä tarkoittaisi kaikkia Suomessa toimivia työnantajayrityksiä. Aina silloin tällöin näkee tavoitteissa olla Suomen paras työpaikka. Kannattaa valita nyt ainakin oma toimiala, jossa kilpailu rajoittuu vain saman toimialan yrityksiin.

Rohkeinta on rajata laatikkonsa vielä tarkemmin:

  • “Keskisuuret IT-yritykset, joissa on matala hierarkia.”
  • “Pohjanmaalla toimivat valmennusyhtiöt.”
  • “Tampereen talousalueen rekrytoijien työnantajat.”
  • “Pääkaupunkiseudun taloushallinnon palveluita tarjoavat yritykset.”

(2) Tämän jälkeen tapahtuu asemointi (positiointi) suhteessa kilpailukenttään. 

Myös employer branding, eli työnantajabrändääminen tarkoittaa sitä, että asemoidutaan valitsemassaan laatikossa muista laatikossa olevista työnantajista erottuvalla tavalla.  Onnistunut brändi on sellainen, jonka erottautumistekijät yleisö pystyy kuvailemaan oikein, omin sanoin ja joka herättää yleisössä suuria puolesta ja vastaan tunteita. Hajuton ja mauton ei ole brändi.

Hyvä työnantajabrändi on sellainen, joka kykenee kertomaan yksinkertaisesti ja selkeästi, minkä yhden ideaalin osaajansa työelämään liittyvän ongelman tai tarpeen se lupaa ratkaista. Kun lupaus on annettu, sitä todennetaan toistuvalla markkinointiviestinnällä siten, että kolme asiaa täyttyy yleisön silmissä ja mielessä:

  1. Työnantajabrändin sanoma kirkastuu ja painuu yleisön mieleen.
  2. Annettu brändilupaus muuntuu todeksi kokemus kokemukselta.
  3. Sanoma säilyy uskottavana ja läpinäkyvänä kaikessa brändin kohteen sekä brändiä edustavien tahojen toiminnassa. 

Aiottu brändi luhistuu nopeasti, jos väitämme jotain, joka ei alun perinkään kuulosta uskottavalta, tai josta yleisömme ei saa minkäänlaisia kokemuksia.

[teema-artikkeli jatkuu alla]

Kuuntele jakso

Kuuntele jakso tietokoneen desktopilla | Soundcloudissa | Stitcher Radiossa | iTunesissa | Spotifyssa

Jakson kesto: 48:34 min

Jakson sisältö

  • Miten sosiaaliset mediat nykyään toimivat
  • Miksi meidän tulee pysyä sosiaalisista medioista kartalla
  • Sosiaalisen median hyödyntäminen brändimarkkinoinnissa
  • Mistä brändäyksessä on kyse
  • Miten aloitan
  • Algoritmi, algoritmi ja algoritmi
  • Miksi yritystilit pärjäävät harvoin sosiaalisessa mediassa
  • Miksi sosiaalinen medias sopii brändin rakentamiseen niin hyvin

Kuuntele aikaisempi jakso, jossa käsiteltiin samaa aihetta, mutta hieman toisenlaisesta kulmasta >>

Työnantajabrändin rakentaminen on pitkän matkan juoksua ei pikavoittojen saalistamista

Employer branding, eli työnantajabrändin rakentaminen on maratooni. Oman markkina-aseman naulaaminen vie aikaa ja vaatii riittävän johdonmukaista muista erottuvien teemojen toistoa kohdeyleisölle. Informaatioähkyssä on ensin ylitettävä huomiokynnys. Se vasta hankalaa onkin. Joku viisas markkinoinnin ammattilainen maailmalla on sanonut, että kun muut huutavat, älä sinä huuda vielä kovempaa vaan kuiskaa. Yleisön huomio kiinnittyy parhaiten silloin, kun toimimme muista poikkeavalla tavalla.

On muuten yhtä lailla tärkeää tiedostaa, että työnantajabrändin rakentamisen ensisijaisena tavoitteena ei ole saada työhakemuksia tänään, huomenna, ensi viikolla tai edes tässä kuussa. Sen sijaan, employer branding on ennen kaikkea yleisön sisältöön liittyvien tarpeiden täyttämistä, dialogin käynnistämistä, hyvien tunnekokemusten synnyttämistä, sekä emotionaalisten kytkösten aikaan saamista, ihastumista, puolesta puhumista, samaistumista ja lopulta konvertoitumista.

Juuri näistä syystä sosiaalinen media on työnantajabrändin rakentamiseen varsin passeli alusta. 

Vaikuttava Työnantajabrändi strategiavalmennus

Sosiaalinen media ei ole suoramyyntikanava vaan tutustumisväylä

Sosiaalinen media sopii huonosti suoramyyntiin. Rekrytointi on myös myyntiä. Siinä yritys markkinoi omaa tai edustamansa yrityksen rekrytointitarvetta ja etsii sille pikavoittoja. Yritykset, jotka käyttävät sosiaalista mediaa vain tarpeidensa markkinointiin tulevat herkästi blokatuiksi. Tiesitkö muuten, että tällaisten mainostajien tekemä mainonta on kalliimpaa kuin sellaisten tahojen mainonta, josta yleisö pitää?

Empaattisuus on tärkeintä työnantajabrändin rakentamisessa sosiaalisessa mediassa

Empatia kasvattaa vastapuolen halua sitoutua. Sosiaalisissa medioissa yleisön sitoutuminen julkaisuihimme on ensi sijainen markkinoinnin tavoite, sillä vain silloin sosiaalisten medioiden algoritmit haluavat näyttää sisältöäsi maksutta yleisöille. Julkaisut, joista kukaan ei tykkää, joita kukaan ei tallenna, ei jaa eteenpäin tai ei kommentoi ja keskustele ovat algoritmien mielestä huonoa sisältöä.

Mikäli haluat aktivoida yleisöäsi sitoutumaan julkaisuusi, on sinun tultava heille tutuksi, käyttäydyttävä empaattisesti ja annettava heille enemmän kuin mitä itse pyydät. Hyvä nyrkkisääntö sosiaalisessa mediassa on se, että 4/5 julkaisustasi ei palvele sinua, mutta ilahduttaa, inspiroi, opettaa tai viihdyttää yleisöäsi. Tällöin joka viides julkaisu voi olla sellainen, jossa pyydät itse yleisöltäsi jotain. Mitä voit pyytää? No esimerkiksi: lataa tästä, klikkaa tätä, jätä hakemus, ilmoittaudu tästä ja mitä niitä nyt on.

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on suunnattu modernien kasvuyritysten johdolle, markkinoinnille ja HR:lle. Se ilmestyy joka maanantai. Susanna tarjoilee varsin liiketoimintalähtöistä ja luovaa ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi.

Vaikuttava Työnantajabrändi© on Eminen Susanna Rantasen kehittämä konsepti ja markkinoinnin metodi työnantajabrändin rakentamiseen digitaalisia ja sosiaalisia markkinoinnin keinoja hyödyntäen. Se on kehitetty erityisesti modernien kasvuyritysten skaalautumistarpeita ajatellen.

Someringit Instagramissa – Podcast jakso #103

Someringit Instagramissa – Podcast jakso #103

Oletko huomannut someringit Instagramissa?

Mikä ylipäätään on somerinki? Miten somerinki toimii?

Mitä hyötyä someringistä voisi olla HR-markkinoinnissa?

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa puhutaan someringeistä, (englanniksi social media pods), jotka näyttävät olevan erityisesti vallassa Instagramissa.

Mikä somerinki on?

Tammikuussa 2019 Iltalehti uutisoi suositun radio- ja tv-tähti, Jaajo Linnanmaan kuuluvan Instagramissa somerinkiin. Helsingin Sanomien Nyt-liite oli selvittänyt, ”että Jaajo kuuluu Instagram Podiin, joka koordinoidusti tykkäilee ja kommentoi toistensa julkaisuja. Tällä pyritään pelaamaan Instagram-algoritmin kanssa siten, että mukana olevien henkilöiden Instagram-tileistä tulee entistä suositumpia.”

Somerinki on siis piilossa toimiva, kutsuvieras-periaatteella toimiva porukka esimerkiksi juuri Instagram-käyttäjiä, jotka sopivat keskenään toistensa julkaisujen boostaamisesta välittömästi julkaisun jälkeen. Tällä tavoitellaan tuoreella julkaisulle nopeaa orgaanista kattavuutta sekä julkaisijan koko profiilin suosittuuden kasvattamissa Instagramin algoritmia vivuttamalla.

Someringille on tyypillistä se, että sillä on hyvin tiukat säännöt, joiden mukaan koko ryhmä toimii tai muuten käyttäjää poistetaan ryhmästä. Säännöillä kontrolloidaan käytännössä katsoen jokaisen ryhmän jäsenen osallistumista jokaisen ryhmäläisen jokaisen julkaisun boostaamiseen viipymättä julkaisun jälkeen. On tavanomaista, että ryhmästä erotaan esimerkiksi lomamatkojen ajaksi tai muun kiireen vuoksi, jos tietää, ettei voi päivystää ryhmän julkaisutoimintaa Instagramissa.

Tämä toimii erittäin hyvin, kun ryhmällä on yhteiset pelisäännöt, olivat ne sitten minkälaiset tahansa.

[Juttu jatkuu alla.] 

Kuuntele jakso

Kuuntele jakso tietokoneen desktopilla | Soundcloudissa | Stitcher Radiossa | iTunesissa | Spotifyssa

Jakson kesto: 34:46 min

Jakson sisältö:

  • Mikä somerinki on?
  • Miten someringit toimivat?
  • Miksi somerinkejä perustetaan ja kuka niistä hyötyy?
  • Lyhyesti Instagram-algoritmin logiikasta, jota someringi vivuttaa hyödykseen
  • Somerinkien oletetut hyödyt ja haitat
  • Susannan kokemus (yhteen) somerinkiin kuulumisesta
  • Voiko someringistä olla hyötyä HR-markkinoinnissa?

Lue Eminen blogista sosiaalisten medioiden algoritmimuutoksista >>

Mitä konkreettista hyötyä someringistä on somerinkiin kuuluvalle?

Oman lyhyeksi jääneen kokemuksen perusteella konkreettisia ja heti itselle näkyviä hyötyjä oli:

  • Nopea seuraajamäärän kasvu, joka muodostui pääasiassa muista somerinkiin kuuluvista. Lähdettyäni someringistä myös valtaosa näistä seuraajista lopetti profiilini seuraamisen.
  • Yksittäisen julkaisun saama huomio, kun muut somerinkiläiset tykkäsivät siitä ja kommentoivat sitä verrattain pitkällisesti. Tämän ansiosta julkaisuja näytettiin orgaanisesti myös näiden kommentoijien kaltaisille yleisöille.

On selvää, että jos somerinkiin kuulumista jatkaisi, se tuottaisi selkeää ja näkyvää arvoa Instagram-julkaisuilleni sekä profiililleni. Ja nimenomaan ilmaiseksi. Tutustuttuani aiheeseen ymmärsin tämän olevan ihan normaali käytäntö Instagramissa toimiville vaikuttajamarkkinoijille (influencereille). He saavat tällä nopeaa boostia ja näkyvyyttä julkaisuilleen, joiden tekemisestä ja tuottamasta arvosta heille brändit maksavat. 

Ilmaisen näkyvyyden onnistunut saaminen säännöllisesti on todella vaikeaa, ellei sitä jotenkin avita. Se yleisempi tapa on maksaa sisällön näyttämisestä, eli mainostaa sisältöä. Someringit ovat sosiaalisen median käyttäjien itse organisoima vastine, jossa he välttyvät mainostamisen kuluilta auttamalla toisiaan näkyvyyden synnyttämisessä.

Somerinkien keskinäistä toimintaa on mahdoton tunnistaa, ellei kuulu itse kyseiseen somerinkiin, pysty sen vuoksi tunnistamaan samojen käyttäjien jatkuva kommentointi joka ikisessä julkaisussa, jonka somerinkiin kuuluvat tekevät.

Mitä haittaa somerinkiin kuulumisesta voi olla?

Oman lyhyeksi jääneen kokemukseni perusteella yhdestä someringistä suoraan todettavissa olevia haittoja sekä todennäköisiä haittoja oli muun muassa:

  • Someringin jäsenten profiilit vääristivät omalle profiililleni haluamaani yleisöä, sillä someringin jäsenprofiilit eivät mielestäni edustaneet yksikään itselleni tai yritykselleni ideaalia kohdeyleisöä. Näin ollen, strategisesti vääränlaisen yleisön yhtäkkinen merkittävä “innostuminen” julkaisuistani viestitti algoritmille, että sisältöni näköjään kiinnostaa juuri tämän tyyppistä yleisö. Sitä kannattaa näyttää enemmänkin heidän kaltaisille muille käyttäjille.
  • Tässä ringissä oli kyse ehkä 15-20 hengen porukasta. Kun jokainen julkaisi useamman kerran päivässä, sain kirjaimellisesti olla koko ajan Instagramissa tykkäämässä, tallentamassa ja kommentoimassa heidän julkaisujaan. Se alkoi käydä ihan rasitteena.
  • Koska säännöt olivat tiukat, niin kuin tietysti kuuluukin, olin jatkuvasti ryhmän hampaissa. Se alkoi henkisellä tasolla suoraan sanottuna ahdistaa.
  • Pitkähkö pakkokommentointi silloinkin, kun julkaisussa ollut asia ei ollut itselle millään lailla relevantti oli teennäistä ja epäaitoa. Se soti vastaan omaa sosiaalisen median käyttö -logiikkaani, joka kuitenkin perustuu autenttisuuteen.
  • Minun on tosi vaikea uskoa, että ihminen olisi tässä tapauksessa tekoälyä fiksumpi, ja etteikö tällaisesta toiminnasta olisi vielä joitain negatiivisia seurauksia käyttäjilleen. Siis nimenomaan Instagramin toimesta. 

Opin kuitenkin parissa viikossa tosi paljon, ja kokemus auttoi ymmärtämään vielä paremmin Instagram-algoritmin toimintalogiikkaa. 

Mielestäni suunniteltuna ja strategisesti koottuna, somerinki voi toimia myös HR-markkinoinnissa. Varsinkin, kun säännöt sopii sellaisiksi, ettei jäsenten tarvitse pelkkä Instagram-sovelluksen kuvake nähdessään vaipua jo syvään tilapäiseen masennuskohtaukseen.

Lue: Facebook takes action against Instagram Pod Groups >>

Hyppää nyt muutama rivi ylöspäin ja kuuntele tämä jakso tietääksesi, mitä kaikkea aiheesta selvitin.

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on suunnattu modernien kasvuyritysten johdolle, markkinoinnille ja HR:lle. Se ilmestyy joka maanantai. Susanna tarjoilee varsin liiketoimintalähtöistä ja luovaa ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi.

Vaikuttava Työnantajabrändi© on Eminen Susanna Rantasen kehittämä konsepti ja markkinoinnin metodi työnantajabrändin rakentamiseen digitaalisia ja sosiaalisia markkinoinnin keinoja hyödyntäen. Se on kehitetty erityisesti modernien kasvuyritysten skaalautumistarpeita ajatellen.