Kirjoitin hiljattain hakuilmoituksia, ja haastattelin esimiehiä saadakseni hyvän käsityksen tehtävistä ja yrityksestä työnantajana. Kaikki kertoivat heillä olevan hauskaa töissä. Pureuduin asiaan syvemmin kysellen faktoja ja kokemuksia monelta eri kantilta, ja kaiken saamani tiedon perusteella uskon, että hauskaa todella on. Porukka on tuloshakuista, ja kumppanuussuhteet asiakkaisiin prioriteetti #1, mutta hommia ei paiskita otsa rutussa. Yhteistyö ja kaverin auttaminen korostuivat jokaisessa keskustelussa.
Lähetin valmiit hakuilmoitukset esimiehille kommentoitavaksi, ja odotin kommentteja lähinnä työtehtävien kuvauksiin liittyen. Kommentteja saatuani totesin, että olen onnistunut haastatteluissa perehtymään hyvin alan hommiin, koska harva puuttui työtehtävien sisältöihin. Sen sijaan moni pohti, karkottaako hiukan perinteisestä poikkeava, työkulttuuria korostava ilmoitus potentiaalisia hakijoita.
Ilmoitusta oli katsottu useammankin kollegan silmin, ja se oli kuulemma liian ”erilainen”. Minulle kerrottiin, että ministeriön linjan mukaan kaikkien mol.fi -sivustolla julkaistavien ilmoitusten tulisi olla mahdollisimman samankaltaisia ja kielenilmaisun konservatiivista.
Sain myös puhelun TE -toimistosta, jonne näpyttelin ilmoituksen julkaistavaksi. Ilmoitusta oli katsottu useammankin kollegan silmin, ja se oli kuulemma liian ”erilainen”. Minulle kerrottiin, että ministeriön linjan mukaan kaikkien mol.fi -sivustolla julkaistavien ilmoitusten tulisi olla mahdollisimman samankaltaisia ja kielenilmaisun konservatiivista. Huokaisin helpotuksesta kun tajusin, ettei Pirkko toisessa päässä uskonut selittämiinsä ohjenuoriin itsekään.
Samaistuminen työpaikan kulttuuriin saa ihmisen sitoutumaan, motivoitumaan ja tekemään parasta tulosta. Nämä ovat käsittääkseni asioita, joita kaikilla rekrytoinneilla tavoitellaan. Miksi siis kirjoittaa mitäänsanomaton ilmoitus, joka ei kerro mitään työpaikan kulttuurista?
Hakijan näkökulmasta tasapäinen hakuilmoittelu tarkoittaa sitä, että voit sulkea silmäsi ja liikutella kursoria ympäriinsä sivulla, jossa on listattuna eri organisaatioiden samankaltaiset työtehtävät. Samalla voi vaikka loruilla entten tentten, ja klikata auki jonkin ilmoituksen. Siinä se on, tätä paikkaa haet. Tai vaikka kaikkia paikkoja. Muistelet jonkun sanoneen, että hakemus pitäisi aina räätälöidä, ja pohdit ristiriitaa tämän ohjeen ja tarjottujen faktojen välillä. Kaikki ilmoitukset maistuvat ja haisevat samalta. Päädyt vastaamaan kaikkiin samalla hakemuksella, koska räätälöinti on mahdotonta ilman mittoja.
Hakijan näkökulmasta tasapäinen hakuilmoittelu tarkoittaa sitä, että voit sulkea silmäsi ja liikutella kursoria ympäriinsä sivulla, jossa on listattuna eri organisaatioiden samankaltaiset työtehtävät.
Työnantajan näkövinkkelistä tämä tarkoittaa kallista arpapeliä. Voi osua niin, että haastattelun jälkeen molemmat osapuolet kävelevät tyytyväisinä ulos saman pöydän äärestä, mutta todennäköisemmin käy näin: yritys saa hakemuksia, jotka ovat yhtä kuivia kuin hakuilmoitus. Koska suurin osa hakijoista on paperilla päteviä, päädytään haastattelemaan mahdollisimman montaa. Haastatteluissa todetaan, että 90 % haastatelluista ei sopisi yritykseen syystä tai toisesta. Mikäpä siinä, jos ei ole muuta tekemistä kun etsiä neulaa heinäsuovasta.
Vastaus esimiesten kysymyksiin siitä, karkottaako erilainen ilmoitus hakijoita: Ei karkota, ja jos karkottaa niin hyvä niin, koska se tarkoittaa ajan ja hermojen säästöä työnantajalle ja työnhakijalle.
Jos hakijalla ei ole mahdollisuutta vertailla työnantajia muun kun tehtävän sisällön perusteella, voi työpaikan etsimistä kutsua hakuammunnaksi. Haet monia paikkoja, ja haastattelun jälkeen ärsyttää, että hakeminen meni hukkaan, koska kemiat eivät saman pöydän ääressä kohdanneet. Olisi varmaan ollut ihan kiva tietää se jo ennen kun kulutit tunteja hakemuksen kirjoittamiseen. Tämänkin ajan olisi voinut käyttää siihen, että räätälöi hakemusta siihen paikkaan, joka kolahti oikein kunnolla. Jos joku olisi tajunnut kolauttaa.
Jos hakijalla ei ole mahdollisuutta vertailla työnantajia muun kun tehtävän sisällön perusteella, voi työpaikan etsimistä kutsua hakuammunnaksi.
Tasapäisen hakuilmoittelun tuloksena työnantaja taas käyttää aikaa sellaisten heille huonosti sopivien henkilöiden hakemusten käsittelyyn ja haastatteluihin, jotka voitaisiin jo lähtötilanteessa karsia pois. Omannäköisellä, rehellisellä hakuilmoituksella saadaan hakemaan ne, jotka sisällöstä syttyvät ja sammutetaan into niiltä, jotka eivät koe ilmoituksesta huokuvaa työkulttuuria omakseen.
Kirjoitan enemmän kuin mielelläni hakuilmoituksen, jossa kerrotaan, että ilmapiiri on nuiva, ja töitä tehdään lähinnä sen takia, että siitä saa leipää pöytään. Mutta sellaista ilmoitusta en suostu kirjoittamaan, josta ei millään tavalla käy hakijalle ilmi, millainen pulju on kyseessä, ja kuka sinne parhaimmin istuu. Koska en myy arpapeliä, vaan taatusti onnistuneita lopputuloksia.
//Iida
