Blog : vaikuttava työnantajabrändi

HR-markkinointi ja työnantajabrändin rakentaminen – mitä eroa niillä on?

HR-markkinointi ja työnantajabrändin rakentaminen – mitä eroa niillä on?

Mitä eroa on HR-markkinoinnilla ja työnantajabrändin rakentamisella?  Sitä meiltä usein kysytään.

Kun katsot yllä olevan kuvan kannettavaa tietokonetta, mitä näet? 

Näet tarroja, jotka selkeästi tarkoittavat jotain, mutta et tiedä mitä. Ne eivät merkitse sinulle mitään, koska et pysty mielessäsi kytkemään niihin mitään taustatietoja.

HR-markkinointi vai työnantajabrändi?

HR-markkinointi on oikeastaan viestin välittämistä. HR-markkinoinnin avulla kerrotaan minkälaista työtä meillä tehdään asiakaslupauksen lunastamiseksi, miten me työnantajana teemme työntekijöidemme elämästä parempaa ja miten meille voi päästä töihin.

HR-markkinointi tarkoittaa sitä, että yrityksen logon tai tuollaisen tarran nähtyäsi, tiedät mistä yrityksestä on kyse, missä bisneksessä yritys toimii ja mitä se lupaa työntekijöilleen. Mutta et välttämättä tunne yritystä kohtaan mitään erityisiä tunteita. 

HR-markkinointi tarkoittaa sitä, että yrityksen logon nähtyäsi, tiedät sekä mistä yrityksestä on kyse että missä bisneksessä yritys toimii ja mitä se lupaa työntekijöilleen.

Työnantajabrändin rakentaminen on sen sijaan tunteita herättävää tarinankerrontaa sekä yrityksen johdon että sen henkilöstön suulla. Brändin tehtävänä on vedota yleisön sydämiin ja saada heidät ihastumaan ja rakastumaan yritykseen työpaikkana ja työyhteisönä.

Työnantajabrändäys tarkoittaa sitä, että tuollaisen tutun yrityksen tarran pongaaminen herättää sinussa tunnereaktion. Se voi olla negatiivinen tai positiivinen, mutta se on varmuudella tunnereaktio.

Sen lisäksi, että tiedät hyvinkin tarkalleen, mistä yrityksestä on kyse, tiedät myös keitä siellä on töissä ja mitä mieltä he ovat yrityksestä. Yrityksen nimeen ja logoon kytkeytyy mielikuvia ja kokemuksia. Positiiviset mielikuvat tarkoittavat sitä, että haluaisit laittaa tuon saman tarran myös oman läppärisi kanteen ja näyttää muille, että sinulla on joku suhde tähän vetovoimaiseen yritykseen. 

Työnantajabrändäys tarkoittaa sitä, että yrityksen logon nähtyäsi sinussa herää vahva tunnereaktio. Se voi olla negatiivinen tai positiivinen, mutta jokin sinussa liikahtaa. Vahva työnantajabrändi voittaa järjen ja herättää tunteet.

Yritys voi ja sen saattaa jopa kannattaa tehdä sekä HR-markkinointia että työnantajabrändin rakentamista samaan aikaan. Tämä johtuu siitä, että kohdeyleisön edustajien tietoisuus yrityksestä työpaikkana ja työyhteisönä ei ole samaan aikaan samalla tasolla. Kun yksi törmää yritykseen vasta ensi kertaa, toinen tietää jo, mitä yritys tekee ja kolmas on täyttä päätä rakastumassa yrityksen tarinaan, persoonaan ja missioon!

Tietoisuus syntyy pala kerrallaan markkinointityön seurauksena

Mikäli rekrytointiemme kohdeyleisö ei ole koskaan meistä kuullutkaan yrityksenä saatikka työpaikkana, on meidän ensin tehtävä systemaattista HR-markkinointityötä tietoisuuden herättämiseksi ja kasvattamiseksi. Tämän seurauksena yleisölle syntyy käsityksiä, eli mielikuvia siitä, mitä yritys on työpaikkana. Näitä käsityksiä vahvistetaan muun muassa hakijakokemuksilla ja työntekijäkokemuksilla.

Tietoisuus tarkoittaa sitä, että yritys on ylipäätään olemassa kohdeyleisön mielessä. Moni yritys on olemassa tuotebrändinä, mutta se ei tietysti tarkoita vielä sitä, että yritys tunnetaan työpaikkana ja työyhteisönä. 

Kun yleisömme tietää tismalleen, mitä me heille työnantajana lupaamme,  voimme aloittaa työnantajabrändin rakennustalkoot. 

Rakkaus roihahtaa työnantajabrändille

Todellinen kisa osaajista käydään brändien välillä. Ostopäätökset, myös työpaikan suhteen, tehdään nimittäin kaikkein mieluiten tunteilla ei järjellä. Emme voi kuitenkaan aloittaa brändin rakentamisella, mikäli yleisö ei ole tietoinen meistä yrityksenä ja työpaikkana. Ainakin se tulee varsin kalliiksi, eikä välttämättä johda haluamaamme toimintaan.

Kuulin hyvän esimerkin:

Me kaikki tiedämme ”Coca Cola” –nimen kuultuamme tai pullon nähtyämme mistä on kyse. Siksi Coca Colan ei tarvitsekaan enää markkinoida tuotettaan, eli kertoa mikä tuote on, miltä se näyttää ja maistuu ja mistä sitä saa ostaa.

Sen sijaan, yhtiö on voinut jo pitkään keskittyä tunteisiin vetoavaan, tarinankerronnalliseen mainontaan, jonka tehtävänä on sitouttaa meidät juuri Coca Colaan, ei sen kilpailijoihin. Mikäli olemme samaistuneet Coca Colan mainoksiin, valitsemme todennäköisesti kaupasta juuri punaisen etiketin, emme sinistä. 

Vaikuttava Työnantajabrändi tarinallistaa yrityksen strategisen yrityskulttuurin (miten meillä on tapana lunastaa asiakaslupausta) sekä työntekijäkokemukset (mitä mieltä työntekijänne ovat siitä [miten meillä on tapana lunastaa asiakaslupausta]).

Aloitamme aina markkinointitoimenpiteillä ja siirrymme tunteiden herättämiseen, vasta kun yleisö on sille valmis.

Muista nämä:

(1) Vaikuttavuus syntyy ajan kanssa, ei yhdessä yössä.

(2) ️Vaikuttavuus syntyy rohkeudesta olla aidosti juuri sitä, mitä te olette. Ei kopioimalla muiden sanoja ja tekoja. 

(3) Vaikuttavuus syntyy antamalla talentin olla tarinan sankari ja ottamalla työnantajana hänen luotetun neuvonantajansa rooli.

Mistä tietää, kannattaako työnantajabrändi rakentaa?

Itse työ, on kyseessä sitten koodaaminen, rekrytointi, myyntityö tai asiakaspalvelu on teoriassa samanlaista kaikkialla. Todelliset erot työssä liittyvät yrityskulttuuriin, työyhteisöön, asiakkaisiin, toimialaan, sijaintiin, yrityksen resursseihin ja strategisiin painopisteisiin. 

Yhden tai kaksi tekijää satunnaisesti rekrytoimalla löytää lähes mihin tahansa tehtävään lähes mikä tahansa yritys. Vaikeuskertoimia rekrytointionnistumiseen nostattaa sekä rekrytointimäärät ja rekrytointien tiheys, samoista osaajista kilpailevat muut työnantajat sekä työnantajan vaatimukset osaamiseen, pätevyyteen ja sopivuuteen liittyen.

Mitä enemmän vaikeuskertoimia laitetaan peliin sitä tärkeämmäksi vaikuttava työnantajabrändi nousee. Todellinen sitoutuminen syntyy tunneperäisistä kokemuksista. Mitä enemmän on sydän pelissä, sitä enemmän kestää myös työn arkeen liittyviä vastoinkäymisiä ja haasteita. Silloin Vaikuttavan Työnantajabrändin rakentaminen on paikallaan.

Lue myös: Mitä työnantajabrändin kehittäminen maksaa? 

6 asiaa, joista työnantajakuvan kehittäminen alkaa – Podcast  jakso 34

6 asiaa, joista työnantajakuvan kehittäminen alkaa – Podcast jakso 34

Onko teillä tarkoitus käynnistää tänä vuonna työnantajakuvan kehittäminen?

Olet varmaan jo huomannut, että työnantajamielikuvaan ja työnantajabrändiin vaikuttava kokonaisuus onkin todella laaja. 

Mistä työnantajakuvan kehittäminen kannattaa aloittaa? Mikä pitää ainakin olla kunnossa?

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcastin jaksossa Susanna opastaa työnantajakuvan kehittämisen käynnistämiseen kertomalla, mitkä 6 asiaa ovat ne kriittisimmät, jotka kannattaa ihan ensin laittaa kuntoon.

Tämä jakso päättää työnantajabrändin ydintä ja alkuperäistä roolia tarkastelevan jakso-kokonaisuuden. Ensin käsittelimme aihetta ”Mitä employer branding oikeastaan on”.  Sen jälkeisissä jaksoissa on käsitelty kahta megatrendiä: työn murrosta (jakso 32) sekä digitalisoitumista (jakso 33) vaikuttavamman työnantajabrändin rakentamisessa. 

Tänä päivänä yritys on kuin lasitalo, jonka sisään voi kuka tahansa tirkistellä sosiaalisen median välityksellä. Jokaisesta yrityksestä on jonkinlainen mielikuva katsojan silmissä. Yritys, joka ei tietoisesti johda välittämiään mielikuvia vaikeuttaa turhaan rekrytoinneissa ja myynnissä onnistumista. – Susanna Rantanen, Emine Oy

Miksi työnantajakuvan kehittäminen on nykyään niin tärkeää

Työnantajabrändi ja sen kehittäminen on hyvin ajankohtainen aihe. Tänä päivänä yritys on kuin lasitalo, jonka sisään voi kuka tahansa tirkistellä sosiaalisen median välityksellä. Jokaisesta yrityksestä on jonkinlainen mielikuva katsojan silmissä, sillä mielikuvat syntyvät yksittäisistä kohtaamisista yrityksen eri edustajien kanssa.

Yritys, joka ei tietoisesti johda välittämiään mielikuvia vaikeuttaa syyttä suotta rekrytoinneissa ja myynnissä onnistumista.

Yrityksen vetovoimaa punnitaan myynnissä ja rekrytoinneissa

Yrityksen vetovoimaa punnitaan sekä myynnissä että rekrytoinneissa. Myynnissä onnistumista tuetaan markkinoinnilla. Yritykset ymmärtävät markkinoinnin merkityksen suhteellisen hyvin, ellei loistavasti myynnin avittajana. 

Miten rekrytoinneissa onnistumista tuetaan? Yrityksen kyky voittaa haluamiensa ja tarvitsemiensa osaajien huomio ja kiinnostus nousee kriittiseksi yleensä vasta sitten, kun avoin haku ei vedäkään. Yhtään hakemusta ei saada tai ei ainakaan saada riittävästi niitä hakemuksia, joista olisi yritykselle iloa.

Harva yritys tohtii pohtia proaktiivista myyntityötä vasta sitten, kun firman kassa on tyhjä. Aika moni yritys pohtii proaktiivista rekrytointia vasta sitten, kun ei ole tekijöitä. Ongelman ratkaisu tässä maksaa aina enemmän, jää useimmiten tilapäiseksi ja vaatii suurempaa riskinottoa kuin rekrytointionnistumisen ennakointi ja suunnitelmallinen varmistaminen.

Jos yrityksen pääasiallinen rekrytoinnin kohdeyleisö lukeutuu ammattikuntiin, joista on enemmän kysyntää kuin tarjontaa, on parasta sekä tietää että kuuluttaa ääneen omat myyntiargumenttinsa. Yllättävää kyllä, myös osaajat menevät sinne, josta he saavat parhaan ratkaisuesityksen tarpeeseensa.

Mistä työnantajakuva oikeastaan muodostuu?

  • Yrityksen yleisestä maineesta ja kiinnostavuudesta
  • Yrityskulttuurista
  • Yrityksessä työskentelevistä kiinnostavista henkilöbrändeistä ja alan ”guruista”
  • Henkilön kokemuksista esimerkiksi yrityksen asiakkaana tai sen tuotteiden tai palveluiden kuluttajana
  • Mitä media kirjoittaa ja kertoo yrityksestä ja sen ihmisistä
  • Hakijakokemuksista
  • Annettujen lupausten ja niiden lunastamisen yhteneväisyydestä
  • Ammatillisista mahdollisuuksista, joita voin yrityksessä nähdä
  • Työntekijöiden kokemukset ja suositukset
  • Asiakkaiden suositukset
  • Rekrykumppanien maine ja käyttäytyminen
  • Työsuhteiden kesto ja työsuhteiden päättymiseen reagointi
  • Yrityksen verkkosivujen ja urasivujen sisältö
  • Miten yritys vuorovaikuttaa sosiaalisissa medioissa
  • Mitä kokemuksia yrityksen yhteistyökumppaneilla, alihankkijoilla, vuokratyöntekijöillä ja käyttämillä freelancereilla on yrityksestä ja sen tavoista kohdella muita
  • Jne jne

Kaikilla palkkaavilla yrityksillä on työnantajakuva, mutta työnantajabrändi on tietoisen työn tulos, jossa visualisoidaan ainutlaatuiset työntekijäkokemukset kantavaksi ja relevantiksi työnantajabrändiksi.

Tämän jakson sisältö:

Tässä jaksossa Susanna käsittelee muun muassa seuraavia asioita:

  • Mistä kaikista tekijöistä työnantajabrändi ja työnantajakuva muodostuikaan?
  • Mikä on työnantajakuvan ja työnantajabrändin ero?
  • Rekrytointimarkkinointi vai työnantajakuvan rakentaminen?
  • Oppilaitosyhteistyö osana työnantajabrändin rakentamista
  • Mikä on työntekijöiden rooli tänä päivänä työnantajabrändin rakentamisessa
  • Ja ne 6 asiaa, jotka kasvuyrityksen tulisi minimissään pistää kuntoon työnantajakuvaa kehittäessään, eli urasivut, työpaikkailmoitukset, rekrytointimarkkinointi, hakemusten jättämistapa ja sitä seuraava workflow, hakijakokemukset ja tulokaskokemukset

Kuuntele jakso

 

Kuuntele jakso Soundcloud-sovelluksessa >>

Jakson kesto: 42:16 min

Ensi viikolla siirrytään tarkastelemaan modernin kasvuyrityksen HR:ää ihan uusin silmin. Susanna tulee kertomaan neljästä uudenlaisesta roolista, joita merkittävää kasvua hakeva, moderni yritys tarvitsee ”people operations” -toiminnoissaan.

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on moderneille kasvuyrityksille ja moderneille HR-ammattilaisille suunnattu podcast. Susanna tarjoilee liiketoimintalähtöistä ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi. Vaikuttava Työnantajabrändi© on Susanna Rantasen ja Eminen kehittämä konsepti moderniin työnantajabrändin rakentamiseen.

@rantanensusanna jakaa viikoittain käytännön vinkkejä, ideoita ja kokemuksia siitä, miten yritys voi vaikuttaa määrittämiinsä talent-yleisöihin modernin työnantajabrändin rakentamisen, eli tarinallistamisen ja HR-sisältömarkkinoinnin keinoin.

Löydä kaikki podcastin jaksot täältä >

Lataa ilmainen Modernin HR:n Opas 2018 >

Älä unohda valmennuksiamme! Tutustu kehittyvään ja päivittyvään valmennuskalenteriimme ja hae todella modernit opit kasvuyritysten HR:n kehittämiseksi.

 

Megatrendi digitalisaatio ja työnantajabrändi – Podcast jakso 33

Megatrendi digitalisaatio ja työnantajabrändi – Podcast jakso 33

Miten megatrendi digitalisaatio vaikuttaa rekrytointiin ja työnantajabrändi-työhön?

  • Miten digitalisaatio on muuttanut kuluttajakäyttäytymistä ja ostokäyttäytymistä?
  • Miten tämä näkyy tavoittelemiemme osaajien työnhakukäyttäytymisessä?
  • Minkälaisiin muutoksiin digitalisoituminen pakottaa nopeasti kasvavat yritykset puhuttaessa rekrytoinneista, työnantajabrändistä ja yrityskulttuurista?

Tämä Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcastin jakso jatkaa työnantajabrändin ydintä ja alkuperäistä roolia tarkastelevaa jakso-kokonaisuutta. Ensin käsittelimme aihetta ”Mitä employer branding oikeastaan on”.  Viime jaksossa puhuttiin megatrendistä työn murros ja miten se vaikuttaa employer branding -työhön.

Tässä jaksossa Susanna pureutuu digitalisaation megatrendiin ostokäyttäytymisen näkökulmasta. Sillä on nimittäin merkittävä vaikutus myös käyttäytymiseemme ja odotuksiimme työpaikan ”ostajina”. 

Digitalisaatio ja työnantajabrändi 

Digitalisaatio on muuttanut meidän ihmisten osto- ja kuluttajakäyttäytymistä merkittävällä tavalla. Tämä käyttäytymisen muutos vaikuttaa luonnollisesti toimintaamme kokonaisvaltaisesti, myös silloin kun olemme aikeissa vaihtaa työpaikkaa.

Ostokäyttäytymisen muutos tarkoittaa sitä, että käytämme internetiä ja sosiaalista verkostojamme ennen kuin teemme ostopäätöksen. ”Googlaamme” verkossa vaihtoehtoja, selvitämme puolesta vastaan kokemuksia ja kysymme sosiaalisten verkostojemme suosituksia ja mielipiteitä.

Digitalisoituminen on tuonut HR-ammattilaisten työhön uudenlaisen osaamisvaatimuksen: markkinointiosaamisen.

Sama käyttäytyminen koskee myös työnhakua. 

Digitalisoituminen on tuonut myös HR-ammattilaisten työhön uudenlaisen osaamisvaatimuksen: markkinointiosaamisen.

Kun yritys kehittää työnantajabrändiään, se yrittää parantaa tarjoamiensa työmahdollisuuksien myytävyyttä, eli vetovoimaa rekrytoinnin kohdeyleisöjensä silmissä.

Myynnin ja markkinoinnin kollegoillemme tämä on ihan tuttu ja arkinen ilmiö. Tavoitteena on varmistaa, että haluamamme asiakkaat / osaajat kiinnittävät huomiota juuri meidän tarjoomoomme ja valitsevat mieluiten juuri meidät silloin, kun he ovat tekemässä osto- tai työpaikanvaihtopäätöksiä.

Jakson sisältö

Tässä jaksossa Susanna käsittelee muun muassa seuraavia aiheita digitalisaatioon ja työnantajabrändiin liittyen:

  • Mitä digitalisaatio (tai digitalisoituminen) tarkoittaa
  • Mistä tunnistaa digitalisaation vaikutukset kuluttajien käyttäytymiseen
  • Miten digitalisaatio vaikuttaa rekrytoinneissa ja työnantajabrändin rakentamisessa onnistumiseen
  • Missä asioissa erityisesti kasvuhaluisten yritysten HR-toimintojen on muututtava, mikäli yritys meinaa työnantajana pärjätä digitalisoituneessa maailmassa
  • Työntekijäkokemukset ja hakijakokemukset digitalisaation syövereissä
  • Digitalisaation eteneminen työelämän vauhdissa (TTK:n Työolobarometri 2017)
  • Digimarkkinointi HR-työssä
  • Työnantajabrändiin kytkeytyvät palvelukokemusodotukset
  • Inbound-ajattelun tuominen HR-markkinointiin ja työnantajabrändin rakentamiseen

Kuuntele jakso

 

Kuuntele jakso Soundcloudissa >>

Jakson kesto: 51:13 min

 

Ensi viikolla Susanna kertoo, mitkä 6 teemaa modernin kasvuyrityksen on nostettava HR:n työpöydälle ja käsittelyyn tämän vuoden aikana, mikäli meinaa yritys meinaa selvitä kasvutavoitteistaan.

 

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on moderneille kasvuyrityksille ja moderneille HR-ammattilaisille suunnattu podcast. Susanna tarjoilee liiketoimintalähtöistä ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi. Vaikuttava Työnantajabrändi© on Susanna Rantasen ja Eminen kehittämä konsepti moderniin työnantajabrändin rakentamiseen.

@rantanensusanna jakaa viikoittain käytännön vinkkejä, ideoita ja kokemuksia siitä, miten yritys voi vaikuttaa määrittämiinsä talent-yleisöihin modernin työnantajabrändin rakentamisen, eli tarinallistamisen ja HR-sisältömarkkinoinnin keinoin.

Löydä kaikki podcastin jaksot täältä >>

 

Jaksossa mainitut linkit ja käytetyt lähteet:

Työturvallisuuskeskuksen Työolobarometri 2017 >>

Smart Insights: Digital marketing megatrends >>

Digimogulin blogi: Digimarkkinoinnin trendit 2018 >>

Eminen Hakijan polku (ilmainen PDF) >>

Susanna käsittelee aihetta rekrytoinnin näkökulmasta Salesforce Finlandin blogissa:

Digitalisaatio ja työnantajabrändi - inbound rekrytointi