Blog : työnantajakuva

Mitä työnantajabrändi ja sen kehittäminen maksaa? Usein esitetyt kysymykset

Mitä työnantajabrändi ja sen kehittäminen maksaa? Usein esitetyt kysymykset

Meiltä kysytään usein, mitä työnantajabrändi ja sen kehittäminen maksaa. Tässä artikkelissa on 5 työnantajabrändin kehittämiseen liittyvää yleistä kysymystä ja vastausta.

Yksinkertaista vastausta työnantajabrändäyksen hintaan ei ikävä kyllä ole antaa. Kustannuksiin vaikuttaa niin monen monta seikkaa. Selvää liene se, että pienellä panostuksella saadaan aikaan pieniä asioita, suuremmalla suurempia. Vähiten hyötyä suuresta panoksesta on kampanjarykäisyyn käytettynä. Todelliseen vaikuttavuuteen tarvitaan säännönmukaista toimintaa ja jatkuvuutta. Silloin pienemmälläkin kuukausitason panoksella voidaan saadaan pidemmällä aikavälillä merkittävää hyötyä. 

Huomiota voidaan herättää jo muutamassa kuukaudessa, mutta mieltymyksestä toimintaan tarvitaan vähintään vuosi. Jos siinä kohtaa laittaa hanskat tiskiin useammaksi kuukaudeksi tai pidemmäksi aikaa, saadaan suurella todennäköisyydellä aloittaa huomion herättelystä uudestaan.

Mitä työnantajabrändi maksaa- Emine Vaikuttava Työnantajabrändi v2

1. Mitkä asiat vaikuttavat työnantajabrändi-työn kustannuksiin?

Kustannuksiin vaikuttavat ainakin seuraavat asiat, kenties jokin muukin: 

1. Yrityksen strategiset tarpeet

  • Mitä tavoitteita työnantajakuvalle on annettu? Kuinka nopealla aikataululla tavoitteisiin tulisi päästä?
  • Mitä HR-strategian ja liiketoimintastrategian tarpeita ja tavoitteita työnantajakuvan / -brändin tulisi tukea?

2. Työntekijöiden ja työnhakijoiden kokemukset sekä työntekijöiden verkostot

  • Onko yrityksen maine tällä hetkellä neutraali, positiivinen vai negatiivinen? Minkälainen työnantajabrändipositio yrityksellä on tällä hetkellä?
  • Mitä mieltä työntekijät ovat yrityksestä työpaikkana? Saako heidät ja heidän verkostonsa ainakin suurimmaksi osaksi mukaan rakennushommiin?

3. Kilpailukenttä ja markkinatilanne

  • Mitä kilpailijat tekevät? Miten kilpailijat puhuttelevat samaa yleisöä? 
  • Mitä pääviestejä kilpailijoilla on? Minkälaiseen sisältöön he keskittyvät?

4. Kohdeyleisöjen määrä ja luonne

  • Kuinka moneen kohdeyleisöön työnantajabrändillä tulee vaikuttaa? Mitä vaikuttamisen tarpeita yrityksellä on erityisesti eri kohderyhmissä?
  • Mistä kohdeyleisöt tavoittaa parhaiten? Pystytäänkö hyödyntämään digitaalisen markkinoinnin kustannustehokkuutta, vai onko vaikuttamisen piirissä yleisöjä, joita ei verkkoviestinnällä ja -markkinoinnilla tavoiteta?

5. Yrityksen omat sisällöntuotantokyvyt

  • Kuinka omavarainen yritys on sisällöntuotannon suhteen? Toimiiko ”tuotantokoneisto” ja millä teholla, vai pitääkö sisältöä ostaa ulkopuolelta?
  • Minkälaisen työryhmän yritys pystyy sitomaan ja sitouttamaan ajallisesti työnantajabrändin rakentamiseen?

6. Mihin yrityksellä on varaa

Usein on myös tyydyttävä tiettyyn tasoon, koska enempää budjettia ei ole saatavilla. Silloin tavoitteita joudutaan hilaamaan alaspäin tai vaikutusaikaa pidentämään. Saattaa olla, että myös kohdeyleisöjen määrää täytyy leikata, jotta vaikutusta saataisiin aikaiseksi esimerkiksi edes kriittisimpään yleisöön.

Huomio on voitettava, kiinnostus synnytettävä ja sitoutuminen ansaittava

Työnantajabrändin rakentaminen ei ole enää määräaikaista kampanjointia vaan jatkuvaa HR-markkinointia.  Digitalisoitumisen ja sosiaalisen median myötä maailma on muuttunut tyystin siitä, mitä työnantajabrändin rakentaminen on ollut. Jos ennen pärjäsi satunnaisilla iskuilla, nykyään on pidettävä keskustelua yllä kaiken aikaa pysyäkseen yleisönsä mielessä. Sisältöön kohdentuvat tarpeet ovat myös muuttuneet.  Kun ennen pärjättiin kehumalla itseään ”niin pal kauhjaste”, nykyään on keskityttävä tuottamaan välitöntä arvoa vaikuttamisen kohteena olevalle yleisölle.

Vaikuttavaa brändiä rakennetaan joka päivä. Toivottavasti ei vain yhden ihmisen hartioilla, vaan porukalla – päivittäin.

Mitä työnantajabrändi maksaa- Emine Vaikuttava Työnantajabrändi v3 (1)

2. Mitä työnantajabrändi maksaa?

Vetovoimainen työnantajabrändi maksaa paljon vähemmän kuin suorahaku ja yksittäiset rekrytoinnit yhteensä. Tämä johtuu siitä, että vahva työnantajabrändi tekee rekrytointityötä kaiken aikaa. Itse rekrytointiprosessista tulee vain jäävuoren huippu, jossa jyvät erotellaan akanoista.

Vetovoimainen työnantajabrändi vaikuttaa moneen muuhunkin asiaan kuin rekrytointionnistumisen todennäköisyyteen. Laskevien rekrytointikustannusten lisäksi vaikuttava työnantajabrändi vahvistaa talent-yleisön mielikuvien lisäksi myös työntekijäkokemuksia ja asiakaskokemuksia. 

Kun työnantajabrändin rakentamisesta tulee kiinteä osa yrityksen ja sen yleisöjen välistä vuoropuhelua, työnantajabrändi maksaa enää investoinnin ja tuottavuuden välisen erotuksen. Ja sitä väliä kurotaan kiinni optimoimalla ja kohdentamalla.

Vaikuttavin työnantajabrändi syntyy tänä päivänä mielestäni jatkuvan sisältöpohjaisen tekemisen seurauksena. Työ vaatii alkupääomaa, koska onnistumisen edellytys on tavoitteellinen suunnitelma seurattavine mittareineen sekä riittävästi valmista sisältöä vauhtiin pääsemiseksi.

10 kuukaudessa on mahdollista saavuttaa tila, jossa työnantajabrändin kehittämisestä on muodostunut tulosta tuottava rutiini. Tämän jälkeen tuotantokustannukset laskevat työhön käytettävän ajan tehostuessa ja osaamisen karttuessa.

3. Mitä jatkuvaan HR-sisältömarkkinointiin perustuva työnantajabrändin rakentaminen maksaa?

Ensimmäisenä vuonna kustannukset ovat seuraavaa 1-2 vuotta korkeammat. Kokonaiskustannuksen määrä riippuu tuotettavasta sisällöstä sekä sisällöntuottamiseen ja jatkuvien toimenpiteiden toteuttamiseen käytettävistä ulkopuolisista palveluista ja käsipareista. Ensimmäisenä vuonna hintaa kasvattava myös strategiatyö, kantasisällön tuottaminen sekä jatkuvan HR-sisältömarkkinointirutiinin oppiminen.

Käytännössä työnantajabrändiin investointi alkaa kuitenkin ennen pitkää laskea rekrytoinnin ja suorahaun kustannuksia. Mielestäni ennen pitkää sen voidaan odottaa vaikuttavan laskevasti myös myynnin kustannuksiin. 

Jatkuvan työnantajabrändin rakentamisen hinta muodostuu: 

  • Aktiivisesta, tähän työhön kohdennetuista resursseista (omat ja ulkoiset)
    • Sisällön ideointi, suunnittelu ja toteuttaminen valmiiksi suunnitelmassa pysymiseksi
    • Sisältöjen julkaisu ja jakelu useampana päivänä viikossa
    • Vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa (esimerkiksi keskusteluihin osallistuminen)
    • Analytiikan seuranta ja tulkinta
    • Toimenpiteiden kehittäminen tehokkuuden optimoimiseksi
  • Mediakuluista (orgaanisen näkyvyyden rinnalla on hyvin usein pakko myös ostaa näkyvyyttä)
  • Käytettävissä olevista työkaluista (kuten maksulliset social media management -työkalut)
  • Mahdollisista sisäisistä some-valmennuksista ja mielipidevaikuttajien ”valmentamisesta”

Jo 1000 euron mediabudjetilla per kuukausi voi täysin omavarainen yritys tehdä tulosta, kun se keskittää budjettinsa korkeintaan kahteen sosiaaliseen mediaan. Satunnaisesti budjettia voidaan nostaa esimerkiksi inbound rekrytoinnin -toimenpiteiden tukemiseksi. Palkkakulut kattavat muut toimenpiteet.

Minkälaista panosta työhön tarvitaan?

Kokemukseni mukaan tavoitteisiin pääseminen edellyttää minimissään 2-3 henkilön lähes päivittäistä panosta jatkuvan HR-sisältömarkkinoinnin toimenpiteisiin. Yksi vastaisi sisällön tuotannon ja suunniteltujen materiaalien saatavuudesta julkaisusuunnitelman mukaisessa aikataulussa, toinen vastaisi julkaisutoiminnasta ja jakelusta ja seuraisi sosiaalisessa mediassa tapahtuvia keskusteluja. Kolmas ottaisi vastuulleen analytiikan ja mainonnan. Tällä mallilla koko organisaation pitäisi tuottaa sisältöä aktiivisesti tätä työtä varten.

Työnantajabränditavoitteisiin pääseminen edellyttää minimissään 2-3 henkilön lähes päivittäistä panosta jatkuvan HR-sisältömarkkinoinnin erilaisiin toimenpiteisiin.

Usein näkee sisällöntuottamiseen valikoituneen, työntekijöistä ja esimiehistä muodostuvan ”ringin”. He ovat niitä tyyppejä, jotka muutenkin harrastavat kirjoittamista tai kuvaamista ja ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Tällaisesta porukasta on erittäin suuri apu jatkuvaan markkinointiin. Mitä suurempi ja sitoutuneempi rinki, sitä vähemmän työtä kaatuu yhden henkilön niskaan. Tärkeää tässä on se, että joku johtaa sisällöntuotantoa ja varmistaa, että sisältöä tuotetaan strategian mukaisista teemoista. Tavoiteltu mielikuva ja brändipositio ei synny antamalla sisällöntuottajille vapaat kädet.

Mitä enemmän joudutaan käyttämään ulkoista apua, sitä suuremmaksi kustannus muodostuu. Meidän tarinallistamisen ohjelmassa*) keskiverto kk-tason alviton kustannus on strategiatason alkuinvestoinnin jälkeen noin 2500-3000 € huitteilla. Tähän sisältyy viikoittainen työnohjaaminen, analytiikan seuraaminen ja havaintojen tekeminen sekä kuukausittaiset työryhmänvalmennukset osaamisen kehittymiseksi. Tässä ohjelmassa sisällöntuotannosta tulee lisäkustannuksia, samoin mediakuluista.

*)Tosin tämän ohjelman tavoitteena on rakentaa toimiva jatkuvan työnantajakuvamarkkinoinnin toimintamalli ja riittävä osaamispohja asiakasyritykseen. Siksi investointi kohdistuu sisällöntuottamisen sijaan oppimiseen ja työnohjaamiseen. Tarjoamme myös sisällöntuottamiseen keskittyviä yhteistyömalleja.

Aloituskustannuksiin sisältyy yleensä:

  • Strategiatason suunnittelu
  • Toimenpidetason suunnitelu ensimmäiseksi 3 kuukaudeksi
  • Urasivujen päivittäminen (suunnitelma ja copytekstit)
  • HR-sisältömarkkinoinnin kuvapankin kokoaminen 
  • Kantasisällön suunnittelu ja tuottaminen
    • mm. urasivuille tuleva, myös sosiaalisessa mediassa jaettava, trafiikkia kasvattava sisältö
      • sankariuratarinat, videot, infograafit, ladattavat eBookit jne

Aloituskustannuksiin kannattaa varata useampi kymmenen tuhatta riippuen täysin toki mitä tehdään ja kuka tekee. Olemassa olevaa, tavoitteiden ja pääviestien mukaista materiaalia kannattaa tietysti sekä käyttää sellaisenaan että uusiokäyttää (repurposing), mutta vain siinä tapauksessa, että ne sopivat työnantajabrändistrategian määrittämiin raameihin.

4. Miksi kampanjointi tulee kalliiksi?

Työnantajabrändiä tai työnantajakuvaa ei siis kannata taloudellisessa mielessä rakentaa yhden tai kahden kampanjan varaan.

  • Yksittäisenä, näyttävänä ja tuottavana kampanjana työnantajabrändin rakentaminen maksaa vähintään useita kymmeniä tuhansia euroja.
    • Kampanjoiden ongelma on siinä, että ne ovat väliaikaisia. Kun kampanja päättyy, lämmitellyn yleisön huomion vie seuraava näyttävästi kampanjoiva taho. 
  • Rekrytointikeskeinen työnantajabrändin rakentaminen maksaa tuhansista euroista useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin.
    • Riippuu siitä, kuinka monta henkilöä tulisi saada rekrytoiduksi ja missä ajassa.
    • Rekrytointikeskeisen työnantajabrändin rakentamisen haaste on se, että se kiinnostaa riittävästi vain kampanjan aikana aktiivisia työnhakijoita. Suuri osa yrityksellesi tärkeää yleisöä jää viestin ulkopuolelle.
  • Kampanjoiden kustannuksia kasvattavat myös ulkopuolisen avun tarve.
    • Lyhytaikaista tekemistä varten ei kannata kasvattaa omia kiinteitä kuluja.
    • Rekrytointikeskeinen kampanjointi tarkoittaa myös sitä, että yrityksellä itsellään on kädet täynnä varsinaisen rekrytointiprosessin kanssa hakemusten käsittelystä haastatteluiden toteuttamiseen ja päätösten tekemiseen.
    • Siinä ei ihan hirveästi ehdi mietiskellä markkinointiviestintää.

5. Miksi kustannukset jopa kasvavat, kun työnantajabrändin rakentamista tehdään vain rekrytointien yhteydessä?

Tähän vaikuttaa muutama asia:

(1) Jos toimenpiteet kohdennetaan vain kyseisen rekrytoinnin kohdeyleisölle, niitä ei voi käyttää toisenlaisille rekry-yleisölle, eli seuraavaan rekryyn pitää tehdä omat toimenpiteet.

(2) Jos toimenpiteinä tehdään yleisluontoisia, kaikille yleisöille sopiviksi ajateltuja toimenpiteitä, ne kuluvat tosi nopeasti käytössä, eivätkö ole niin tehokkaita. Lisäksi kuluma johtaa siihen, että kohta pian täytyy tehdä uutta materiaalia. 

(3) Rekrytointikeskeinen työnantajabrändin rakentaminen herättää tyypillisesti vain rekrytointiprosessin tapahtumisen aikana aktiivisten työnhakijoiden huomion. Muuta yleisöä on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta tavoittaa rekrytointiviesteillä. Jos työpaikan vaihtoon ei ole sillä hetkellä minkään valtakunnan kiinnostusta, rekrytointikeskeisellä sisällöllä ei ole kohteelle välitöntä arvoa.

(4) Yksittäisten rekrytointien budjetit ovat usein niin pieniä, ettei niiden tukemiseksi voida tehdä riittävän tehokkaita toimenpiteitä. 

(5) Kun sinä teet jotain extraa, samasta yleisöstä kilpailevat työnantajat todennäköisesti huomaavat tämän. Yleensä siitä seuraa tuplaustilanne. Hekin ryhtyvät tekemään, ja tietysti enemmän tai suureellisemmin kuin te. Kun teillä on seuraavaksi rekry, olette itse tuplaustilanteessa. 

Tutustu myös sattumanvaraisen markkinoinnin sudenkuoppaan >>

Älä sekoita työnantajabrändin rakentamista rekrytointimarkkinointiin

Työnantajabrändin rakentaminen sekoitetaan turhan usein rekrytointimarkkinointiin. Nämä ovat eri asioita: ne vastaavat kohderyhmässä eri tarpeisiin ja niiden sisältämät viestit ja call to actionit eroavat myös toisistaan.

Rekrytointiputkessa oleva työnhakija on jo pidemmällä ”Awareness-Interest-Desire-Action -polulla”, kun taas passiivinen työnhakija pitää ensin herättää ylipäätään loksauttamaan korvansa meidän suuntaamme. Sen onnistuminen ei ole enää lainkaan taattua pelkästään rekrytointimarkkinoinnin toimenpitein, tai ei ainakaan niillä samoilla toimenpiteillä, millä muutkin huomiota kalastelevat.

Systemaattinen ja säännöllinen työnantajabrändin rakentaminen on kustannustehokkaampaa kuin rekrytointitarvepohjainen kampanjointi. Jos rekrytointiaktiivisuus on merkittävä ja se tulee kestämään seuraavat pari-kolme vuotta, on erittäin viisasta siirtää painotusta rekrytointiputkesta työnantajakuvan rakentamiseen.

Kaikki yritykset eivät tarvitse työnantajabrändiä. Mutta kaikki kasvua hakevat yritykset tuppaavat hyötymään vetovoimaisesta brändistä. Työnantajabrändi ja yritysbrändi voidaan rakentaa myös yhdessä, ja erityisesti harvemmin rekrytoivien pk-yritysten kannattaa nimenomaan tehdä juuri niin. 

Systemaattinen ja säännöllinen työnantajabrändin rakentaminen on kustannustehokkaampaa kuin pelkkä rekrytointimarkkinointi ja rekrytointitarvepohjainen kampanjointi. Jos rekrytointiaktiivisuus on merkittävä ja se tulee kestämään seuraavat pari-kolme vuotta, on erittäin viisasta siirtää painotusta rekrytointiputkesta työnantajakuvan rakentamiseen.

 

Rekrytoijan muistilista – Mitä hyvä hakijakokemus tarkoittaa?

Rekrytoijan muistilista – Mitä hyvä hakijakokemus tarkoittaa?

Mitä hyvä hakijakokemus tarkoittaa? Itsessään hakijakokemus tarkoittaa sitä kokemusta, joka syntyy työnhakijalle hakijapolun aikana. Hakijapolku tarkoittaa sitä matkaa, jonka osaaja kulkee rekrytointiprosessissa. Tämä polku alkaa siitä, kun osaaja muuttuu työnhakijaksi ja päättyy siihen, kun hakija palkataan yrityksen tyytyväiseksi uudeksi työntekijäksi.

Hakijapolku voi päättyä myös kahteen muuhun lopputulokseen. Siitä voi syntyä pettynyt ei-valituksi tullut hakija, tai yhtä hyvin tyytyväinen ei-valituksi tullut hakija. Tähän lopputulokseen vaikuttaa se, onko hakijakokemus ollut hyvä. Hyvään hakijakokemukseen vaikuttavat mm. prosessin eteneminen, viestintä ja yleinen mielikuva, joka hakijalle prosessista jää.

Paula Narkiniemi kirjoitti osuvasti itse kokemastaan hakijakokemuksesta blogitekstissään Se täydellinen työnhakijakokemus. Tekstissään Narkiniemi kuvaa niitä kokemansa rekrytointiprosessin ominaisuuksia, jotka tekivät siitä hyvän ja mieleenpainuvan. Poimin tähän muutaman erinomaisen pointin Narkiniemen tekstistä ja avaan niitä muistilistan muodossa sinulle, rekrytointia tekevä!

Mitä hyvä hakijakokemus tarkoittaa? Muistilista

Rekrytoijan muistilista – Mitä hyvä hakijakokemus tarkoittaa?

1. Rekrytoinnin kohdennettu ja lisäarvoa tuottava markkinointi

”Rekrytoiva yritys onnistui kiinnittämään huomioni somessa, vaikka en ollut aktiivisessa työnhaussa”, kertoo Paula Narkiniemi hakijakokemuksensa ensivaikutelmasta. Hakijan huomion ansaitseminen on hakijapolun ensimmäinen askel, eli se taitekohta, jossa passiivinen hakija kiinnostuu yrityksestä ja astuu hakijapolulle. Hänen somessa näkemänsä julkaisu on onnistunut kiinnittämään huomion, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että julkaisu on tuottanut hänelle jotakin välitöntä arvoa. Yleensä tällainen lisäarvoa tuottava julkaisu ei ole yrityksen erinomaisuudesta kertova itseylistys, vaan sellaista sisältöä, joka saa hakijan samastumaan ja kokemaan tarvetta saada asiasta lisätietoa.

2. Avoimen tehtävän tavoitteiden kuvaaminen hakijaa kiinnostavalla tavalla

”Työ oli kuvattu ilmoituksessa kiinnostavasti ja houkuttelevasti ja mukaan oli tuotu yrityksen työkulttuuria ja persoonaa”, Narkiniemi kuvailee häneen vaikuttaneen työpaikkailmoituksen sisältöä. Näköalapaikka ja tehtävää vastaava palkka eivät ole tällaista Narkiniemen mainitsemaa kiinnostavaa ja houkuttelevaa tietoa, senhän me jo tiedämme. Työpaikkailmoituksessa hakijalle relevanttia tietoa ovat näet sellaiset seikat, jotka kertovat, mitä yritys tarjoaa hänelle enemmän tai paremmin kuin muut yritykset. Juuri tällaiset asiat kuvaavat myös tuota Narkiniemen mainitsemaa yrityksen persoonaa.

3. Rekrytointiprosessin eteneminen dynaamisesti, muttei kiireellä

”Prosessi eteni sutjakkaasti muttei kiirehtien: mukaan oli tuotu niin videohaastattelu kuin rekrytoijan esihaastattelukin sekä haastattelu, jossa pääsin tutustumaan niin mahdolliseen tulevaan esimieheen kuin lähimpiin kollegoihini”, jatkaa Narkiniemi. Dynaamisuus sekä säännöllinen ja henkilökohtainen viestintä ovat rekryprosessin ominaisuuksista niitä, jotka pitävät kokeneet osaajat sitoutuneina. Kun hakija on jatkuvasti tietoinen siitä, missä prosessin seuraava askel on odotettavissa, hänen on helpompaa pysytellä mukana. Hyvä toimintatapa on se, että kun rekryprosessi käynnistetään, suunnitellaan sille aikataulu kuten muillekin projekteille. On helppoa viestiä hakijalle haastatteluiden aikataulut valmistautumista varten, jos ne ovat rekrytoijan omassakin kalenterissa jo etukäteen valmiina. Tällöin rekryprosessi ei veny ja pauku turhan takia.

4. Hakijan osaamisen ja ajan arvostaminen

”Tunsin, että osaamistani ja minua ylipäätään kunnioitettiin ja kysymyksille annettiin tarvittavaa tilaa.” Tämä on koko hyvän hakijakokemuksen peruspilari. Nykypäivänä jo pelkästään se, että olemme saaneet potentiaalisen hakijan klikkaamaan somessa jakamaamme sisältöä, on todella arvokasta. Tähän päälle vielä se, että olemme saaneet hänet jättämään hakemuksen ja jopa tulemaan yritystä tapaamaan ja kaiken kukkuraksi käyttämään tähän kaikkeen olennaisesti omaa aikaansa vailla takeita valituksi tulemisesta, on järisyttävän arvokasta. Täyttämällä avoimen tehtävän hän olisi lisäksi valmis käyttämään suuren osan hereillä oloajastaan yrityksen asiakaslupauksen lunastamiseen. Arvostetaan tätä. ”Oikeastaan kyse ei ollut haastatteluista, vaan keskusteluista, joissa yhdessä lähdimme selvittämään, olisimmeko toisillemme se täydellinen match”, Narkiniemi kuvailee hyvää hakijakokemustaan.

5. Perustelut valinnalle

”Siinä kohtaa kun prosessi lopulta osaltani päättyi siihen, ettei työpaikkaa irronnut, sain kattavat perustelut, miksi emme olleet se täydellinen match.” Nyt ovat maailmankirjat sekaisin: Narkiniemi kirjoitti hakijakokemuksestaan blogitekstin, vaikkei hän edes saanut hakemaansa paikkaa. Hakijapolun viimeisen askeleen viimeisteli perustelu, mistä syistä valinta tehtiin. Tämä on nykytiedon valossa erinomainen tapa erottua edukseen muista työnantajista, sillä moni ei tätä tee. Kohtelias ja hakijaa arvostava tapa tuoda esille valintaperustelu on esimerkiksi kertoa asia siltä kantilta, miksi juuri tehtävään valittu henkilö tuli valituksi. Ei siis tarvitse pakosti osoittaa hylätyssä hakijassa niitä syitä, miksi juuri tämä ei tullut valituksi.

 

Mitä hyvä hakijakokemus tarkoittaa?

 

”Kyse ei ollut viihdyttävästä rekrytointikampanjasta, vaan siihen tärkeimpään, eli työnhakijaan panostamisesta.” Juuri näin. Hyvä hakijakokemus tarkoittaa siis ajan ja resurssien panostamista hakijaan. Tällöin viestintään on kiinnitetty huomiota, tieto on ajantasaista ja säännöllistä sekä prosessin eteneminen suunnitelmallista. Mitä paremmin rekrytointiprosessi on suunniteltu, sitä helpompaa on myös sen toteutus. Ilman hakijaa rekrytoinnin kanssa oltaisiin pulassa. Työnantajan kannattaa siis arvostaa hakijan aikaa, kiinnostusta ja vaivannäköä tarjoamalla tälle vastavuoroisesti näitä samoja.

 

Toivottavasti pidit lukemastasi! Lisää eminaattoreiden ajatuksia hakijakokemuksesta on tiedossa lähitulevaisuudessa Eminen Hakijakokemuspajassa 21. marraskuuta, johon sinä olet lämpimästi tervetullut! Kyseisestä workshopista saat koriisi runsaasti ideoita, keinoja ja näkemystä vaikuttavan hakijakokemuksen muotoiluun. Lue lisää ja varaa paikkasi ennen kuin ne loppuvat!

Hakijakokemuspaja

Kolme hakijakokemusvinkkiä HR:lle nuoren osaajan näkökulmasta – Onnistunut työhaastattelu tukee hyvää hakijakokemusta

Kolme hakijakokemusvinkkiä HR:lle nuoren osaajan näkökulmasta – Onnistunut työhaastattelu tukee hyvää hakijakokemusta

Työhaastattelu kokemuksena on tärkeässä osassa muodostamassa työnantajamielikuvaa yrityksestä työnhakijan silmissä. Työhaastattelun aikaansaama kokemus vaikuttaa hakijakokemukseen, joka sinänsä muodostuu usein pidemmän ajanjakson aikana alkaen jo siitä, kun talent muuttuu passiivisesta työnhakijasta aktiiviseksi. Kuitenkin usein työhaastattelu on ensimmäinen tilanne, jossa hakija kohtaa potentiaalisen työnantajan kasvotusten ensimmäistä kertaa. Ei mikään ihan merkityksetön juttu siis.

Oma kokemukseni on, että silmiinpistävän hyvät kokemukset työhaastattelutilanteista ovat harvinaisia ja erinomaiset sitäkin harvinaisempia. Työnantajilla on siis, sanoisinko, erittäin hyvät paikat vaikuttaa tarjoamaansa hakijakokemukseen positiivisesti panostamalla hiukan tavallista enemmän työhaastatteluun. Nyt kerron nuoren osaajan näkökulmasta kolme vinkkiä onnistuneempaan työhaastattelukokemukseen.

 

Parempi työhaastattelu

 

Näin työhaastattelu yllättää hakijan positiivisesti

1. Kerro etukäteen hakijalle, mistä tullaan puhumaan ja auta tätä onnistumaan

Yksi tärkeimmistä mieleeni painuneista kokemuksista liittyen Emineen hakemiseen olivat juuri työhaastattelukokemukset. Kun olin saanut kutsun ensitapaamiseen; ensikohtaamisemme ei edes kulkenut nimellä työhaastattelu, vaan tapaaminen. Onhan työhaastattelu kuitenkin myös työnhakijalle merkityksellinen tilanne, jossa hän voi muodostaa mielikuvaansa potentiaalisesta työnantajasta. Samalla tavalla, kun työnantaja haastattelun avulla ”kilpailuttaa” sopivinta osaajaa tehtävään, myös työnhakija tekee niin punnitessaan seuraavaa ura-askeltaan.

Sain tapaamiskutsun mukana etukäteen viiden kohdan listan asioista, joista tulisimme keskustelemaan tapaamisessamme. Minua pyydettiin miettimään valmiiksi muun muassa TOP 5 oppimistoivettani, TOP 5 osaamistani sekä odotuksiani johtamiselta.

Kun sain listan, muistan olleeni yllättynyt ja ilahtunut. Yhdessäkään aikaisemmassa työhaastattelussa ei ollut toimittu näin. Koin pystyväni valmistautumaan parhaiden puolieni esille tuomiseen ja potentiaalinen työnantajani Emine halusi minun onnistuvan tässä.

Usein aikaisemmissa työhaastattelutilanteissa olin kokenut, että ensinnäkään haastattelija ei ollut valmistautunut tapaamiseemme kovin hyvin, ja toiseksi löysin puun takaa tuleviin kysymyksiin oman näkemykseni vasta haastattelun päätyttyä, kun jännitys oli laantunut. Jäin usein pohtimaan, että olisi ollut rekrytoivan yrityksen etu, että he olisivat saaneet potentiaalistani tilanteessa enemmän irti. Mielestäni hakijan auttamisessa onnistumaan ei yrityksellä ole kertakaikkiaan mitään menetettävää, vaan ainoastaan voitettavaa.

Ajattelin Eminen kanssa ensimmäisen tapaamisemme jälkeen, että arvostan yritystä entisestään. Itselleni jäi tunne yrityksen arvostuksesta ja kunnioituksesta minua kohtaan, ja sellaisia tunteita herättävää yritystä kohtaan on myös itse helppo tuntea kunnioitusta. Silti, vaikka paikka jäisikin saamatta.

2. Fiksaa tarvittaessa äänensävyä

Usein työhaastatteluissa olin kokenut haastattelijan äänensävyn juurikin ”yläpuolelta” tulevana kilpailuttamisena. Liekö tämä johtunut sitten puutteellisesta valmistautumisesta tapaamiseen uuden potentiaalisen työntekijän kanssa, mutta koin useissa työhaastattelutilanteissa tulevani hiillostetuksi. Muutamissa haastatteluissa haastattelijan äänensävy oli koppava, arvioiva ja mittaileva. Ikään kuin sillä ei olisi mitään merkitystä, mitä minä ajattelen yrityksestä ja se olisi ihan itsestään selvää, että minä työnhakijana automaattisesti janoan tuota avointa tehtävää. Ei, se ei ole niin.

Kyse työhaastattelussa on molemminpuolisesta tutustumisesta.

Parhaat osaajat kyllä löytävät ne työpaikat, joista jää jo työhaastattelun jälkeen se tunne, että tuossa yrityksessä heitä, heidän aikaansa ja osaamistaan arvostetaan. He kyllä löytävät ne yritykset, joista jää tunne arvostuksesta sitä kohtaan, että he ovat valmiita panostamaan osaamistaan yrityksen hyväksi sekä viettämään sen parissa leijonan osan hereilläoloajastaan.

3. Vaihtakaa osia

Saadessani kutsun Emineen toiseen tapaamiseen Eminen toimitusjohtajan ja toisen perustajan, Susanna Rantasen kanssa, koin taas jotakin poikkeuksellista, jota osasin arvostaa. Susanna oli nimittäin pyytänyt haastattelukutsussaan etukäteen minua haastattelemaan myös itseään. Minun oli määrä suunnitella muutama haastattelukysymys valmiiksi häntä varten. Mikä mahtava tehtävä! Kysyin häneltä monta kysymystä aidosta kiinnostuksesta ja hän vastasi niihin kiinnostavalla tavalla ja paneutuen.

Tästä tehtävästä on monenlaista hyötyä. Ensinnäkin hakijasta saadaan tietoa vähän uudella tavalla: millaisia asioita hän pitää tärkeänä, mitä hän arvostaa ja odottaa. Lisäksi hakijalle jää tästä sellainen tunne, että hänen mielipiteensä ja kokemuksensa ovat myös tosi tärkeitä. Se, että hakijaa pyydetään valmistelemaan kysymykset jo etukäteen, poikkeaa mielestäni olennaisesti siitä, miten usein haastattelun lopuksi kysytään: ”Olisiko jotakin kysyttävää?” Tässäkään ei varsinaisesti ole mitään vikaa, mutta mielestäni kysymysten valmistelemisen pyytäminen etukäteen nostaa saman asian ihan uudelle tasolle ja alleviivaa hakijan kokemusta tärkeänä elementtinä rekrytointiprosessissa ja yrityksen mahdollisena tulevana työntekijänä.

Haluaisitko viilata yrityksesi tarjoamia hakijakokemuksia vaikuttavampaan suuntaan? Se on mahdollista ja me voimme Eminessä auttaa! Osallistu 21.11. järjestettävään hakijakokemuspajaamme, jossa minä ja muut eminaattorit ideoimme kanssasi uusia ideoita mieleenpainuvampien hakijakokemusten tuottamiseen. Lisätiedot ja ilmoittautuminen pienryhmävalmennukseen>>