Blog : tarinallistaminen

Kirjoita vaikuttavampia uratarinoita – Podcast jakso 3

Kirjoita vaikuttavampia uratarinoita – Podcast jakso 3

Kirjoita parempia uratarinoita!

Uratarina on rekrytointi-ilmoituksen ohella kenties pitkäikäisimpiä HR-markkinoinnin keinoja. Erityisesti isojen organisaatioiden urasivujen pääasiallinen sisältö koostuu työntekijöiden uratarinoista.

Nykymuodossaan uratarinat ovat työntekijöiden henkilökuvauksia ammatillisesta kulmasta kirjoitettuna. Uratarinaa pitäisikin oikeastaan kutsua korkeintaan kertomukseksi, sillä niistä puuttuu tarinalle ominainen tarinan kaari. 

Vaikka perinteiset uratarinat ovatkin hyvin sympaattisia, ne puhuttelevat pääasiassa vain tarinan päähenkilöä, eli työntekijää, josta tarina on kirjoitettu. Lukija jää niistä turhan usein täysin ulkopuoliseksi.

Moderni HR-markkinoinnin tekijä muistaa, että sisällön tuottamisen tavoitteena on vaikuttaa tavoiteltuun kohdeyleisöön. Sisältö, joka ei tempaa mukaansa, innosta, inspiroi tai onnistu vastaamaan kohdeyleisölle tärkeisiin kysymyksiin ei ole kovinkaan vaikuttava sisältö.

Jakson sisältö:

Tässä jaksossa Susanna antaa pienimuotoisia vinkkejä ja ensiaskeleita uratarinoiden uudistamiseen. Puhumme siitä, kenelle uratarinoita kirjoitetaan ja miten niistä tehdään vaikuttavampia. Lisäksi Susanna kertoo esimerkin valossa, miten uratarina suunnitellaan.

Kuuntele jakso:

 

 

Kuuntele jakso Soundcloudissa >>

 

Haluatko lisää vinkkejä ja inspiraatiota uratarinoiden kirjoittamiseen?

Lataa ilmainen opas: ”Kirjoita parempia uratarinoita” >> 

Lue lisää aiheesta Eminen blogissa >>

 

 

Työnantaja tee itsestäsi media ja rakenna moderni työnantajabrändi

Työnantaja tee itsestäsi media ja rakenna moderni työnantajabrändi

Tiedätkö, mikä on kasvuhakuisen työnantajan unelma? Se, että kasvumme tekijät, eli tarvitsemamme osaajat ovat meihin oma-aloitteisesti yhteydessä ja me otamme heitä sisään meille optimaalisina hetkinä ilman sen suurempaa rekrytointivaivaa. Kuulostaako se utopistiselta unelmalta sinun korvaasi? Sen ei tarvitse olla. Rakenna moderni työnantajabrändi tekemällä yrityksestänne media ja vaikuta positiivisesti talent-kohdeyleisönne ammatti-identiteettiin.

Työnantaja tee itsestäsi media ja rakenna moderni työnantajabrändi

Sosiaalinen media on “the paikka”, jossa talent-yleisö meidät kohtaa ollessaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa heitä kiinnostavien ihmisten kanssa. Toisin kuin moni ajattelee, verkkosivuille tullaan (jos tullaan) muista lähteistä inspiroineen tiedon tai uteliaisuutta herättäneen viestin perässä. Yritykset eivät ole itsessään enää kiinnostavia. Ihmiset ovat. Mitä useampi yrityksen työntekijä antautuu mielenkiintoiseen ja asiantuntevaan vuoropuheluun sitä vetovoimaisempi työnantajabrändi.

Moderni työnantaja sallii, tukee ja rohkaisee työntekijöitä jakamaan yrityksen ilosanomaa omille verkostoilleen. 

Sisältömarkkinointi työnantajabrändin rakennusaineena 

Moderni työnantajabrändi hyödyntää aktiivisesti sisältömarkkinointia vetovoimaisuuden rakennusaineena. Yrityksen työntekijöiden tuottamat ja jakamat sisällöt vetoavat vastaavista aiheista kiinnostuneisiin toisiin ammattilaisiin. Aktiivinen sisällöntuotanto ja sisällön jakaminen, keskustelu ja verkostoituminen edesauttavat vahvan muistijäljen syntymistä. Kun kohdeyleisöön kuuluvalle talentille tulee työpaikan vaihtaminen ajankohtaiseksi, on todennäköistä, että hän ovat yhteydessä juuri niihin yrityksiin, jotka toimivat häntä kiinnostavien aiheiden parissa.

 

Työnantaja tee itsestäsi media ja rakenna moderni työnantajabrändi

 

Moderni työnantajabrändi ja laulava ovipumppu

Moderni työnantajabrändi ei ole pelkästään sisällöntuottamista ja jakamista. Moderni työnantajabrändi on rakennettu yrityskulttuurista ja työntekijäkokemuksista. Moderni työnantaja kehittää positiivisia työntekijäkokemuksia ja huolehtii myös hakijakokemuksista.

Yrityksen ulkopuolinen talent-yleisö, eli työnhakijat ja entiset työntekijät seuraavat myös aktiivisesti yrityksen viestejä ja jakavat niitä eteenpäin omille verkostoilleen. Suositteluja ansaitseva työnantaja tulee kokemaan laulavan ovipumpun magian rekrytointiensa tukena.

Laulavan ovipumpun ansiosta rekrytoinnin pipeline (talentien liidilista) on riittävän runsas ja ajantasalla. Ulos valuvat vain ne, jotka eivät enää vie yritystä omalla panoksellaan kohti tavoitteita.

Miten tähän päästään?

Lähdetään siitä, että ensin luodaan ja ylläpidetään työn tekemiselle hedelmällisiä olosuhteita. Ne vaikuttavat työntekijäkokemuksiin. Jos perusta ei ole kunnossa, henkilöstö ei anna omaa nimeään ja verkostojaan työnantajan käyttöön. 

Työntekijäkokemusten rinnalla on myös kerrottava yrityskulttuurin tarinaa ulospäin. Me suosittelemme strategisen yrityskulttuurin tarinaa kivakulttuurin sijaan. Strategisen yrityskulttuurin tehtävänä on innostaa henkilöstö strategian mukaiseen toimintaan. Mitä selkeämmin pystymme kertomaan strategiastamme osana yrityskulttuuria, sitä todennäköisemmin viestimme puhuttelevat rekrytoinnin kannalta juuri oikeanlaisia osaajia.

Työnantajamediasi rakentaminen on hyvällä mallilla, kun se muistuttaa sisältömarkkinointia. HR-sisältömarkkinoinnissa tuotetaan omalle talent-yleisölle ammatillisesti arvokasta sisältöä. Kun sisältösi on timanttista, se herättää tunteita, tykkäyksiä ja jakoja. Säännöllinen talent-yleisön altistaminen sisällölle muuttuu ennen pitkää lämpimiksi talent-liideiksi. Kun ensin annat, annat ja annat ammatillisesti arvokasta tietoa, ja vasta sitten pyydät takaisin, ei pyyntöösi suhtauduta kylmästi.

#1 Opettele tuntemaan talent-yleisösi

Työnantajan täytyy tuntea oma kohdeyleisönsä. Miten muuten voimme tuottaa sellaista sisältöä, joka puhuttelee haluamiamme osaajia ja saa heidät kiinnostumaan juuri meistä? Talent-yleisön tarpeet tulee tunnistaa ja heille tyypillinen käyttäytyminen tunnistaa. Kun tiedämme, mistä he välittävät, missä he liikkuvat, mitä he tarvitsevat ja miten heidän huomionsa saadaan parannamme tavoitteissamme onnistumista merkittävästi.

Lue kohdeyleisön profiloinnista lisää >> 

 

Työnantaja tee itsestäsi media ja rakenna moderni työnantajabrändi 

#2 Tuota talent-yleisöllesi arvokasta sisältöä

Talent-yleisölle aidosti arvokas sisältö on yleensä jotain ihan muuta kuin ne tyypilliset ”kakku-kahvi-kiva” -kuvat. Ammatillisesti arvokasta sisältöä saa ja voi toki maustaa kivakulttuurin tunnelmia esittelemällä, mutta sisäpiirikuvina ne vetoavat yleensä parhaiten vain omaan henkilöstöön. 

Minkä aiheiden tai ongelmien ympärillä osaajasi pyörivät? Voisiko sinulla olla jotain talent-yleisölle arvokasta sanottavaa aiheesta? Jotain, jonka avulla hän voi ratkaista omaan työhönsä liittyvän ongelman tai jotain, josta hän voisi oppia uutta? Unohda minä-vinkkeli ja mieti, mikä kohderyhmääsi kiinnostaa. Paras yhdistelmä on sekä ammatillisesti kiinnostava että seuraavan uraliikkeen ajankohtaiseksi tullessa kiinnostava sisältö. Vie sisältö ja dialogi niihin kanaviin ja tapahtumiin, joissa yleisösi viettää aikaansa.

Katso tästä  24 ideaa HR-sisältömarkkinointiin >>

#3 Unohda kampanja-ajattelu. Media on aina ”päällä”

Mikään brändi ei rakennu hetkessä, eikä jää ihmisten mieliin yhden kampanjan tuloksena. HR-sisältömarkkinointiin pätee samat säännöt kuin muuhunkin sisältömarkkinointiin. Työnantaja, joka toimii kuten media tekee suunnitelmallista julkaisutyötä. Tavoitteena on työnantajabrändi, jonka ansiosta yrityksestänne kiinnostuvat ne talentit, jotka innostuvat strategiastanne, samaistuvat yrityksenne missioon ja istuvat luontaisesti omalla toiminnallaan strategiseen yrityskulttuuriinne. 

Moderni työnantajabrändi on ammatillinen media, joka pyrkii toiminnallaan vaikuttamaan yrityksen liiketoiminnan kannalta tärkeisiin talent-kohdeyleisöihin siten, että nämä talent-yleisöt kiinnostuvat ja sitoutuvat yritykseen joko suosittelijan tai työntekijän roolissa. Anna, anna, anna arvoa, jotta voit pyytää vastineeksi palvelua.

 

Kolme tapaa tuottaa kirjallista sisältöä sosiaaliseen mediaan

Kolme tapaa tuottaa kirjallista sisältöä sosiaaliseen mediaan

Elämme bloggaamisen ja sisällöntuotannon kulta-aikaa. Informaation valtaamassa maailmassa tuottamamme sisällön todellisella sisällöllä on suuri merkitys. Yleisön huomion saaminen on yhä vaikeampaa. 

Voimme tuottaa sisältöä erilaisissa formaateissa: tekstinä, kuvana, esityksinä, videona, ääniraitana ja graafisina julkaisuina. Myös tekstiä voi tuottaa monella tavalla. Tunnistatko sinä blogitekstin, sisältömarkkinoinnin ja tarinan erot? Erilaisten tekstimuotojen hyödyntäminen rikastuttaa yleisölle tarjottavaa materiaalia ja kehittää kirjallisia ilmaisutaitojamme.

 

Bloggaaminen, sisältömarkkinointi ja tarinallistaminen

3 erilaista tapaa tuottaa kirjallista sisältöä yrityksen alustoille

1. BLOGGAAMINEN

Blogi oli alunperin verkkopäiväkirja. Lienee historian peruja, että yleisin ilmaisumuoto blogeissa muistuttaa julkista päiväkirjaa. 

Yritysbloggaamisen kaksi valloillaan olevaa tyylisuuntaa:

  1. Omien ajatusten, mielipiteiden ja näkemysten julkaiseminen
  2. Yrityksen osaamisen, ammattitaidon tai erityistiedon esittely sekä tuotteiden hyödyntämismahdollisuuksiin opastaminen

Ensimmäisen tyylisuunnan edustajat tunnistaa siitä, että teksti ei oikeastaan liity yrityksen myymiin palveluihin tai tuotteisiin. Päiväkirjamainen kirjoitustyyli käsittää useimmiten kirjoittajan kannanottoja, mielipiteitä ja näkemyksiä, oivalluksia tai pohdintoja. Tällainen teksti syntyy tavallisesti inspiraation kipinästä. Sen tarkoituksena ei ole niinkään rakentaa kauppaan johtavaa polkua (potentiaaliseen) asiakkaaseen vaan julkaista kirjoittajan omia ajatuksia.

Kirjoittaja ei varsinaisesti odota tekstin synnyttävän keskustelua, eikä call to actionin puute kirjoituksessa kannusta tai kutsu keskusteluun. Toisaalta, kovin kärkevät mielipiteet ja negatiiviset kannanotot saattavat herättää valtavan aktiivista kommentointia ja eriävien mielipiteiden ja vasta-argumenttien esittämistä. Mitä arvoa niistä on yritykselle? Kovin vähän. Pahimmassa tapauksessa ne synnyttävät vain mainehaittaa. En välttämättä itse kannusta tämän tyyppiseen ilmaisuun yritysten blogeissa. 

Toisen tyylisuunnan edustajat tunnistaa teksteistä, jotka tarjoavat käytännönläheisistä vinkkejä, neuvoja, ideoita ja ”insightia”. Tämä on sitä sisältömarkkinointia. Sisältömarkkinointia voidaan tehdä monessa muodossa, ei pelkästään tekstin muodossa. Yleensä muista muodoista halutaan tehdä myös kirjallinen versio, koska hakukoneoptimoituna se tarttuu Googlen haaviin parhaiten.

Monen yrityksen blogissa ovat sulavassa sovussa keskenään tiedotteet, uutiset, sisältö ja mielipiteet. Onko se hyvä vai huono asia? Riippuu yleisöstä ja yleisön tarpeista. Vaikuttavin tapa hyödyntää blogia alustana on tuottaa harkittua, luottamusta rakentavaa sisältöä yrityksen ja sen kohdeyleisöiden välille.

2. SISÄLTÖMARKKINOINTI

Sisältömarkkinointi tehdään tarkoin ja harkiten valitulle kohdeyleisölle. Sen tarkoituksena on rakentaa luottamussuhde yrityksen ja potentiaalisen asiakkaan välille. Tämä tapahtuu tarjoilemalla maistiaisina välittömästi käytettävissä olevaa arvoa. Annettu arvo koskee tietoa ja osaamista, josta yritys voisi myös laskuttaa.

Veloituksettoman arvon vastineeksi halutaan lupa suoriin, mutta täsmällisiin yhteydenottoihin. Call to actionina on kaupan pyytäminen jossain vaiheessa putkea (funnel). Call to actioneita on monenlaisia. Ne tunnistaa kutsusta. Call to actioneita ovat esimerkiksi: ”liity mukaan”, ”lataa tästä”, ”rekisteröidy”, ”tilaa”, ”osta” jne. Call to actionin tarkoitus on saada lukija jättämään digitaalinen jalanjälki yritykselle. Näin tunnistetaan kuka on meidän osaamisestamme potentiaalisesti kiinnostunut ja mistä osaamisesta tarkalleen ottaen. 

Mitä tarkemmin voimme kohdentaa sisällön potentiaalisille asiakkaille ja asiakkaille, sitä paremmin palvelemme heitä. 

Tutustu sisältömarkkinointia koskeviin artikkeleihimme >>

3. TARINALLISTAMINEN

Lempisisältömuotoni on tarina. Tarinan yli 2000 vuoden valtaa ei voi väheksyä ja ohittaa. Tarinalla on selkeä kaava. Kaavan oppiminen vaatii harjoittelua. Kun kaavan oppii, yrityksen materiaaleja voi muuntaa tarinan muotoon. Tarina jää parhaiten mieleen ilman call to actioniakin. Siksi tarina on erittäin arvokas sisällön muoto.

Tarinan vaikuttavuus piilee sen kyvyssä aktivoida aivomme. Tarinan kerronta liike-elämässä ei tarkoita lainkaan kuvitteellisten tarinoiden kirjoittamista tai satujen kerrontaa. Sen sijaan hyödynnämme aivojen sisäänrakennettua taipumusta etsiä samaistumispintoja. Samaistuminen herättää tunnepohjaisia kokemuksia. Siksi tarinalla on voima.

Eräs Princeton yliopiston tutkija on todennut, että jos haluamme vaikuttaa toisen ihmisen mielipiteeseen tai saada heidät tekemään jotain, meidän täytyy esittää asia tarinan muodossa. Kuluu hetki, ja he esittelevät asian kuin oman ideansa.

Erityisesti HR-markkinoinnissa on monta paikkaa, jossa asian tarinallistaminen synnyttää huomattavasti suuremman vaikutuksen talent-yleisöön. Näitä paikkoja ovat esimerkiksi niinkin tavalliset asiat kuin työpaikkailmoitus, uratarinat ja esimerkiksi Instagram-tilin sisältö.

Tutustu tarinallistamista koskeviin artikkeleihimme >>