Blog : some

Neljällä yksinkertaisella konstilla parempaan aloituskokemukseen: tulokkaan vinkit

Neljällä yksinkertaisella konstilla parempaan aloituskokemukseen: tulokkaan vinkit

Uuden työn aloittaminen on tosi jännittävää. Jos jokin seikka voi tehdä siitä vielä jännittävämpää, uskallan nimetä uuden työn aloittamisen untuvikkona. Miten minut otetaan vastaan? Millaisia uudet työkaverit ovat? Miten esimieheni kohtelee minua?  Ensimmäiset päivät, kenties jopa ensimmäiset viikot sanelevat uuden työntekijän aloituskokemuksen. Omien kokemusteni pohjalta ajattelin jakaa muutaman yksinkertaisen vinkin parempaan aloituskokemukseen. Näin uusi tekijä saadaan nopeammin mukaan kelkkaan!

1. Ilahduta vastaanotolla ja luo suhdetta

Tulin ensimmäisenä työpäivänäni toimistolle perhosia vatsassa: uuteen vakituiseen työhön siirtyminen kun olisi harppaus entisestä opiskelijaelämästä. Vastaanotto uudella työpaikalla on tosi konkreettinen asia ja se voi piirtyä mieleen joko positiivisena tai negatiivisena.

”There’s a new kid in town.”

Toimiston eteisessä minua odotti liitutaululla teksti: ”There’s a new kid in town. Tervetuloa Siiri!” Viesti oli pieni ja söpö teko, jolla on suuri merkitys. Olin ihan siitä vilpittömän liikuttunut ja hämillänikin: minäkö?

Somenatiivin tapaan julkaisin siitä tietenkin kuvan seuraajilleni Instagramiin, tunnisteella #eminaattorielämää, ja sain pian useita kymmeniä tykkäyksiä ja ihastuneita viestejä. Julkaisu oli todellakin huomattu: törmätessäni sattumalta vanhaan tuttuun ala-asteen ajoilta, jopa hän kertoi huomanneensa minun aloittaneen uudessa kiinnostavassa työssä ja kyseli siitä ja Eminestä innostuneena. Eikä hän ollut ainoa kiinnostunut. Näillä asioilla on suurempi merkitys, kuin voisi kuvitella! Somessa maine leviää kulovalkean tavoin.

2. Perehdytyksestä iloa aloituskokemukseen: perehdytysvastuun jakaminen tehostaa ajankäyttöä, opettaa jokaista ja vahvistaa vielä yhteishenkeäkin

Aloittamistani uudessa työssä tuettiin perehdytysohjelmalla. Ilokseni siinä ovat olleet mukana kaikki työkaverit, eli eminaattorit. Suunniteltu tekeminen ja selkeä oppimispolku ovat moninkertaistaneet aloittamisen ilon ja tehon.

Täällä Eminessä ei jätetty uutta työntekijää läppärin kanssa ”tekemään” jotain. On parempi, että ensin esitellään perusasiat ja toimintamallit, harjoitellaan ja sitten tehdään. On myös kiva, että minua rohkaistiin esittämään kysymyksiä. Perustuksista se talokin rakennetaan. Eminessä minun taloni perustuksista on tullut jo ensimmäisen viikon aikana timanttibetonia, mistä olen kiitollinen.

”Perustuksista se talokin rakennetaan.”

Perehdytyksen suunnittelu aloittajan lähtötasoon nähden sopivaksi vaatii varmasti jonkin verran aikaa, mutta se kannattaa, koska olisin muuten saattanut myös vain odotella tyhjänpanttina tietämättä mihin minun pitäisi aikaani käyttää.            

Toinen ajatukseni perehdytyksestä liittyy sen vaikutukseen tiimihenkeen. Jos eminaattorien hyödyntäminen perehdyttämisessä jakaa pienen yrityksen perehdyttämiseen menevää ajallista panostusta tasaisemmin useamman välille, on se vahvistanut myös yhteishenkeä ja nopeuttanut koko tiimiin tutustumista.

Kysellessäni kollegani Roosan ajatuksia perehdytykseeni osallistumisesta, hän kertoi myös kokeneensa tutustuvansa uuteen työkaveriin nopeammin tällä konstilla. Hän ajatteli osaamisensa siirtämisen myös vaikuttavan positiivisesti oman osaamisen tunnistamiseen: täytyykin yhtäkkiä ”keksiä nimiä” omalle tekemiselle ja prosesseille ja osata kertoa toiselle, miksi toimii tietyllä tavalla. Yhdessä tekeminen nostattaa koko tiimin yhteishenkeä.

 

Neljällä yksinkertaisella konstilla parempaan aloituskokemukseen: tulokkaan vinkit

 

3. Mitä kuuluukaan uuden työntekijän perusinfraan?

On tosi kiva aloittaa uuden oppiminen ja uusi tekeminen, kun kaikki työvälineet ovat kunnossa. Minua odotti työpiste tarvikkeineen. Laptop ja puhelin olivat valmiina käyttöönottoon. Kirjautumisohjeet tarvittaviin järjestelmiin löytyivät sähköpostista. En siis joutunut juurikaan käyttämään muiden aikaa kyselemällä mistä löydän mitäkin. Siitä sain itseluottamusta.

”Koin heti olevani porukan täysimittainen jäsen.”

Tarvittavia kuvia eri kanaviin ja nettisivuille otettiin heti. Ei ollut syytä piilotella uutta työntekijää. Yhteisistä systeemeistä, projektityöskentelyn mallista, palavereista ja mm. syvävenyttelytunnista puhuttiin oitis ja pääsin niihin heti mukaan. Sain heti alkaa kirjoittaa omaa blogisarjaa, jonka aloittamisesta oli puhuttu. Asioiden napakka järjestäminen heti alkutaipaleelta asti vaikutti positiivisesti aloituskokemukseen, loi jämerää kuvaa uudesta työnantajastani, ja samalla koin heti olevani porukan täysimittainen jäsen.

4. Aseta tulokkaalle selkeitä tavoitteita ja seuraa kehitystä 

Jo työsopimukseni liitteenä oli pääkohdat niistä tavoitteista, joihin minun tulisi tähdätä ensimmäisten kuukausieni aikana. Ensimmäisten päivien aikana sovittiin sellaisista ajankohdista ja tavoista, joiden puitteissa seuraisimme tavoitteisiin pääsemistä. Joka kuukausi pitäisimme esimieheni kanssa seurantatapaamisen, jossa keskustelisimme kehittymisestäni. Koin selkeiden tavoitteiden asettamisen omaa tuottavuuttani lisäävänä tekijänä. Se kasvatti itseluottamustani ja lisäsi luottamusta uutta työnantajaani kohtaan.

 

Esimerkiksi näillä pikkukonsteilla pystyt parantamaan merkittävästi uuden työntekijän aloituskokemusta. Ja arvatkaapa, kuinka monelle olen kokemuksistani kertonut?

Minkälaiset aloituskokemukset ovat muuten sinua ilahduttaneet? Kommentoi tätä kirjoitusta, jatketaan hyvien vinkkien jakamista!

 

Lue myös vastavalmistuneen vinkit parempaan hakijakokemukseen ja nuorten talenttien houkutteluun: http://emine.fi/5-vinkkia-nain-vedat-puoleesi-vastavalmistuneita/

Onko työnantajakuvasi rikki?

Onko työnantajakuvasi rikki?

Minulta kysytään usein ideoita siihen, miten työnantajakuvaa voisi parantaa. Kysymys on joka kerta kiperä, sillä vastaus vaatii vastuuntuntoiselta asiantuntijalta aina investigointia. Voisin toki vastata yleistasolla; työnantajakuvaa voi kehittää tarinallistamalla työntekijäkokemukset ja yrityskulttuuri HR-kohderyhmiin vetoavalla tavalla. Perehdyn kuitenkin ennemmin yksityiskohtaisesti kysyjän tilanteeseen.

Käyn yleensä läpi seuraavanlaisen brutaalin check-listin, jolla voi suomia nettipresenssin tason aika näppärästi:

 

#1 Mitä Google on sinusta mieltä, työnhakijan näkökulmasta?

Okei, Google räätälöi jokaisen oman nettikäyttäytymisen mukaan kaiken mitä se näyttää. Sherlock-lakki ja mustat lasit päähän, takinkaulukset pystyyn ja kohti incognito-tilaa. Mitä yrityksestä löytyy ensimmäisen sivun hakutuloksen joukossa, kun haetaan yrityksen nimellä sekä termeillä rekry / rekrytointi / ura / työpaikat?

#2 Miltä vaikutat some-toiminnan perusteella?

Yrityksellä voi olla vaikka kuinka megamahtavat urasivut, mutta ne jäävät yksinäisiksi, mikäli sinne ei ohjata liikennettä. Mitkä some-kanavat yrityksellä on käytössä ja miten siellä muistetaan käyttäjän ohjaaminen tärkeimpiin tiedon ja konversioiden (tavoitetapahtumien) pariin? Huuteleeko yritys yksisuuntaisesti yleisöille, vai kehittääkö ennemmin dialogia luontaisen ihmismäisesti? Lienee selvää, että suosittelen jälkimmäistä. Kiinnostavia tarkasteltavia asioita ovat toki seuraajamäärät ja julkaisujen tiheys, sekä millaista sitoutumista julkaisut saavat aikaan. Sisällöntuottajan vereni kiehahtaa innosta, jos näen innovatiivista, julkaisun muotoa varioivaa sisältöä, jossa ohjataan käyttäjää seuraavaan toimintoon luontevasti. Juuri kohderyhmiä ajatellen ja kuunnellen. Oih.

#3 Miten työnantajakuva vertautuu kilpailijayrityksiin?

Kaikilla yrityksillä on niitä tikkuja lihassa, naapureita jotka tuntuvat vetävän talentteja puoleensa kuin kalaa kesäsateella. Keitä he ovat, ja mitä he tekevät paremmin? Kysymys kuuluukin, mitä olette valmiita tekemään kihauttaaksenne rinnalle ja ohi? Yksittäiset rekrytointimarkkinoinnit eivät tuo pitkäaikaista hyötyä ilman suunnitelmallista työnantajakuvan kehittämistä. Ne toki auttavat yhtäkkisessä tempauksessa saavuttamaan merkittävän määrän huomiota. Pikavoitot tulevat vaan niin perhanan kalliiksi. Ja kaikkiahan se stressaa, jos joka kerta rekrytoitaessa pitää aloittaa alusta; tiedostamisen ja kiinnostuksen luomisesta.

 Kaikilla yrityksillä on niitä tikkuja lihassa, naapureita jotka tuntuvat vetävän talentteja puoleensa kuin kalaa kesäsateella.

Brändit ja mielikuvat syntyvät vaikutelmasta, jonka yritys antaa ja saa aikaan. Sitä ei voi tarjoilla lapaan syötettynä. Tai voi, mutta sitä ei niellä sellaisenaan. Siksi on hyvä tarkistuttaa oman työnantajakuvan tila ulkopuolisella, mielellään kohderyhmään kuuluvalla henkilöllä tai asiantuntijalla. Seuraa hyvä uutinen: tälle voi tehdä jotain! Työnantajakuvanne on pelastettavissa.

Pahoittelut otsikoinnista, en voinut vastustaa kiusausta viitata ajankohtaiseen poliittiseen termistöön. Tämä olisi varmaan pitänyt vaihtaa.

***

Lue seuraavaksi:

Työntekijäkokemuksiin vaikuttava johtamiskulttuuri: Töissä ei saa olla hauskaa
Yrityskulttuuri – työkalupakki: 5 vinkkiä yrityskulttuurin kehittämiseen

Poissa feedistä, poissa mielestä

Poissa feedistä, poissa mielestä

Olemme tilanteessa, jossa informaatiota, materiaalia ja sisältöjä tulee tuutin täydeltä. Sosiaalisen median presenssiä täytyy kynsin hampain ylläpitää, netissä tulee näkyvä ja asiantuntijana erottua, jotta hartaasti rakennettu näkyvyys ja tavoittavuus ei romahda. Mutta miten sen teet, kun kaikki muutkin ovat samalla hiekkalaatikolla?

Takana ei ole mitään maagista jujua. Tai mikäli sellaista suunnittelet, unohda, sillä #gate’t, meemit ja muut viraali-ilmiöt syntyvät usein sattumalta. Sitä ei kannata jäädä odottelemaan, vaan keskittyä laadukkaaseen tekemiseen. Ja sanon nimenomaan tekemiseen, sillä some on hetkeen tarttumista ja mahdollisuuksien hyödyntämistä, ei pitkäaikasta suunnittelua ja prosesseja.

 

5 TOP OF MIND -vinkkiä yritykselle

#1 It’s all about the feed

Harva enää visiteeraa yritysten profiileissa, koska niitä on niin paljon –

seuraamme oikeasti satoja profiileja ja sivuja, kuka muistaa sinut jos et näy feedissä?

Tässä vaiheessa näkyvyyden eteen tehty työ ja taito (sekä raha) astuvat kuvaan. Tarjoa relevanttia ja laadukasta sisältöä, käytä tarvittaessa mainosrahaa (sosiaalisen median mainostus on erittäin tehokasta kohdennettavuutensa ja mitattavuutensa ansiosta), ja ole kartalla mistä puhutaan. Älä jätä tilejä ja profiileja leijumaan, mikäli toiminta jossain mediassa ei ota tuulta alleen. Eli: Valitse vain muutama pääkanava, joissa toimit joka viikko.

#2 Tuota uutta sisältöä ja julkaise säännöllisesti

Blogi on erinomainen tapa kertoa mitä teille kuuluu, minkä teemojen parissa teette töitä ja mitä kulisseissa tapahtuu. Sisällöt toimivat erinomaisesti jaettuna sosiaaliseen mediaan sekä nostavat näkyvyyttä hakukoneissa. Niistä saa myös jutun juurta uutiskirjeeseen, minkä käyttämistä suosittelen lämpimästi. Parhaimmillaan hyvä uutiskirje tuo kuukausittain kahmalokaupalla sisältösi kuluttajia ja lämpimiä liidejä.

#3 Ole itse aktiivinen, jotta sinun luo osataan (ja halutaan) tulla

Verkko on sosiaalinen. Yhteisöt rakentuvat teemojen ja kiinnostuksen kohteiden ympärille. Tunnista siis, miten toimintasi linkittyy isompaan kokonaisuuteen, ja saatat löytää aktiivisen kohderyhmäsi. Olemalla itse aktiivinen tuot paitsi liikennettä omiin medioihisi, saat suoran yhteyden ihmisiin. Muista myös antaa: kiitosta, kunniaa ja jakoja muiden sisällöille. Vasta sitten voit ottaa: pyydä kommenttia, mielipidettä tai kutsu tutustumaan omaan sisältöösi.

#4 Osu oleelliseen ja luo konteksti

Miten viestisi osuu kohderyhmän tarpeisiin ja elämään? Oli agendasi sitten houkutella osaajia tai kertoa palveluistanne, mielenkiintoinen ja erottuva sisältö on ainoa tapa vaikuttaa. Tarvitset siis esimerkiksi rekryilmoituksesi tueksi yrityksen maailman avattuna, jolloin ilmoittelu ei jää irralliseksi. Tarinat ja ihmiset sytyttävät eloa yrityksiin. Tuo ne siis esille. #yrityskulttuuri #työntekijäkokemus

#5 Sisältö- ja jakelusuunnitelma

Okei, pieni prosessi voi olla hyväksi. Lähinnä siksi, että ajattelu ja toiminta tulee tutuksi. Ketju lähtee karkeasti tästä: Mikä on yrityksen tavoite? Millaisia kohderyhmään kuuluvat ihmiset ovat, ja missä ja minkä parissa he viettävät aikansa? Millaiseen sisältöön he reagoivat? Millaista sisältöä he tarvitsevat päätöstensä tueksi? Tästä lähtee polku sisällöntuotantoon.

Sisältöä ei kannata pantata yrityksen nettisivuilla, sinne ei kukaan eksy sitä etsimään, mikäli et kerro siitä oikeissa paikoissa ja tarpeeksi tehokkaasti.

Suunnittele käyttämiesi kanavien mukaan, missä ja miten jaat viestiäsi. Yrityksen kanavien lisäksi sitouta henkilöstö mukaan jakamaan ja tuottamaan sisältöä. Ihminen on aina kiinnostavampi kuin yritys.

 

Tämä tuntui ihan pintaraapaisulta aiheeseen, josta syvenee monia eri polkuja. Haluatko tarkempaa tietoa jostain näistä osa-alueista, tai apua top of mind -näkyvyyteen? Kommentoi tähän kirjoitukseen tai tule juttusille somessa, esimerkiksi Twitterissä @marikalindstrom, niin avaan näitä teemoja lisää.

>> Käy seuraavaksi lukemassa, mitkä some-kanavat säkenöivät vuonna 2016