Blog : Sisältö

Kolme tapaa tuottaa kirjallista sisältöä sosiaaliseen mediaan

Kolme tapaa tuottaa kirjallista sisältöä sosiaaliseen mediaan

Elämme bloggaamisen ja sisällöntuotannon kulta-aikaa. Informaation valtaamassa maailmassa tuottamamme sisällön todellisella sisällöllä on suuri merkitys. Yleisön huomion saaminen on yhä vaikeampaa. 

Voimme tuottaa sisältöä erilaisissa formaateissa: tekstinä, kuvana, esityksinä, videona, ääniraitana ja graafisina julkaisuina. Myös tekstiä voi tuottaa monella tavalla. Tunnistatko sinä blogitekstin, sisältömarkkinoinnin ja tarinan erot? Erilaisten tekstimuotojen hyödyntäminen rikastuttaa yleisölle tarjottavaa materiaalia ja kehittää kirjallisia ilmaisutaitojamme.

 

Bloggaaminen, sisältömarkkinointi ja tarinallistaminen

3 erilaista tapaa tuottaa kirjallista sisältöä yrityksen alustoille

1. BLOGGAAMINEN

Blogi oli alunperin verkkopäiväkirja. Lienee historian peruja, että yleisin ilmaisumuoto blogeissa muistuttaa julkista päiväkirjaa. 

Yritysbloggaamisen kaksi valloillaan olevaa tyylisuuntaa:

  1. Omien ajatusten, mielipiteiden ja näkemysten julkaiseminen
  2. Yrityksen osaamisen, ammattitaidon tai erityistiedon esittely sekä tuotteiden hyödyntämismahdollisuuksiin opastaminen

Ensimmäisen tyylisuunnan edustajat tunnistaa siitä, että teksti ei oikeastaan liity yrityksen myymiin palveluihin tai tuotteisiin. Päiväkirjamainen kirjoitustyyli käsittää useimmiten kirjoittajan kannanottoja, mielipiteitä ja näkemyksiä, oivalluksia tai pohdintoja. Tällainen teksti syntyy tavallisesti inspiraation kipinästä. Sen tarkoituksena ei ole niinkään rakentaa kauppaan johtavaa polkua (potentiaaliseen) asiakkaaseen vaan julkaista kirjoittajan omia ajatuksia.

Kirjoittaja ei varsinaisesti odota tekstin synnyttävän keskustelua, eikä call to actionin puute kirjoituksessa kannusta tai kutsu keskusteluun. Toisaalta, kovin kärkevät mielipiteet ja negatiiviset kannanotot saattavat herättää valtavan aktiivista kommentointia ja eriävien mielipiteiden ja vasta-argumenttien esittämistä. Mitä arvoa niistä on yritykselle? Kovin vähän. Pahimmassa tapauksessa ne synnyttävät vain mainehaittaa. En välttämättä itse kannusta tämän tyyppiseen ilmaisuun yritysten blogeissa. 

Toisen tyylisuunnan edustajat tunnistaa teksteistä, jotka tarjoavat käytännönläheisistä vinkkejä, neuvoja, ideoita ja ”insightia”. Tämä on sitä sisältömarkkinointia. Sisältömarkkinointia voidaan tehdä monessa muodossa, ei pelkästään tekstin muodossa. Yleensä muista muodoista halutaan tehdä myös kirjallinen versio, koska hakukoneoptimoituna se tarttuu Googlen haaviin parhaiten.

Monen yrityksen blogissa ovat sulavassa sovussa keskenään tiedotteet, uutiset, sisältö ja mielipiteet. Onko se hyvä vai huono asia? Riippuu yleisöstä ja yleisön tarpeista. Vaikuttavin tapa hyödyntää blogia alustana on tuottaa harkittua, luottamusta rakentavaa sisältöä yrityksen ja sen kohdeyleisöiden välille.

2. SISÄLTÖMARKKINOINTI

Sisältömarkkinointi tehdään tarkoin ja harkiten valitulle kohdeyleisölle. Sen tarkoituksena on rakentaa luottamussuhde yrityksen ja potentiaalisen asiakkaan välille. Tämä tapahtuu tarjoilemalla maistiaisina välittömästi käytettävissä olevaa arvoa. Annettu arvo koskee tietoa ja osaamista, josta yritys voisi myös laskuttaa.

Veloituksettoman arvon vastineeksi halutaan lupa suoriin, mutta täsmällisiin yhteydenottoihin. Call to actionina on kaupan pyytäminen jossain vaiheessa putkea (funnel). Call to actioneita on monenlaisia. Ne tunnistaa kutsusta. Call to actioneita ovat esimerkiksi: ”liity mukaan”, ”lataa tästä”, ”rekisteröidy”, ”tilaa”, ”osta” jne. Call to actionin tarkoitus on saada lukija jättämään digitaalinen jalanjälki yritykselle. Näin tunnistetaan kuka on meidän osaamisestamme potentiaalisesti kiinnostunut ja mistä osaamisesta tarkalleen ottaen. 

Mitä tarkemmin voimme kohdentaa sisällön potentiaalisille asiakkaille ja asiakkaille, sitä paremmin palvelemme heitä. 

Tutustu sisältömarkkinointia koskeviin artikkeleihimme >>

3. TARINALLISTAMINEN

Lempisisältömuotoni on tarina. Tarinan yli 2000 vuoden valtaa ei voi väheksyä ja ohittaa. Tarinalla on selkeä kaava. Kaavan oppiminen vaatii harjoittelua. Kun kaavan oppii, yrityksen materiaaleja voi muuntaa tarinan muotoon. Tarina jää parhaiten mieleen ilman call to actioniakin. Siksi tarina on erittäin arvokas sisällön muoto.

Tarinan vaikuttavuus piilee sen kyvyssä aktivoida aivomme. Tarinan kerronta liike-elämässä ei tarkoita lainkaan kuvitteellisten tarinoiden kirjoittamista tai satujen kerrontaa. Sen sijaan hyödynnämme aivojen sisäänrakennettua taipumusta etsiä samaistumispintoja. Samaistuminen herättää tunnepohjaisia kokemuksia. Siksi tarinalla on voima.

Eräs Princeton yliopiston tutkija on todennut, että jos haluamme vaikuttaa toisen ihmisen mielipiteeseen tai saada heidät tekemään jotain, meidän täytyy esittää asia tarinan muodossa. Kuluu hetki, ja he esittelevät asian kuin oman ideansa.

Erityisesti HR-markkinoinnissa on monta paikkaa, jossa asian tarinallistaminen synnyttää huomattavasti suuremman vaikutuksen talent-yleisöön. Näitä paikkoja ovat esimerkiksi niinkin tavalliset asiat kuin työpaikkailmoitus, uratarinat ja esimerkiksi Instagram-tilin sisältö.

Tutustu tarinallistamista koskeviin artikkeleihimme >>

24 sisältöideaa HR-sisältömarkkinointiin työnantajabrändin rakennusaineksiksi

24 sisältöideaa HR-sisältömarkkinointiin työnantajabrändin rakennusaineksiksi

Poimi tästä 24 sisältöideaa HR-sisältömarkkinointiin.

HR-sisältömarkkinointi on moderni tapa rakentaa työnantajabrändiä. HR-sisältömarkkinoinnin tavoitteena on vedota ja vaikuttaa haluamaanne talent-yleisöön tarjoamalla inspiraatiota, informaatiota ja virikkeitä heitä ammatillisesti kiinnostavista aihealueista. Talent-yleisö, jota haluatte tavoitella on kiinnostunut ammatillisesti juurikin liiketoimintaanne liittyvistä aiheista, erityisosaamisestanne ja markkinaa koskevasta uudesta tiedosta, näkemyksistä sekä kokemuksista. Työnantajabrändin rakentamisen ei tarvitse jäädä pelkästään työnantajalupauksen markkinointiin.

24 sisältöideaa HR-sisältömarkkinointiin

Kokosin oheiseen kuvaan 24 sisältöideaa HR-sisältömarkkinointiin. Pyrin sisällyttämään mahdollisimman monipuolisen listan ideoita asiasisällöstä työyhteisöön, johtamiseen ja yrityskulttuuriin saakka. 

 

Hyödynnä myös erilaisia sisältömuotoja

Oheisen listan sisältöideoita voidaan tuottaa erilaisissa formaateissa. Blogiteksti ei ole aina välttämättömyys tai se ainoa oikea vaihtoehto. Jos kynä ei oikein pysy kädessä, tekstintuottamisen vaatimus voi tuntua ahdistavalta.

Onneksi muitakin mahdollisuuksia on. Tässä muutamia formaattivaihtoehtoja blogitekstin rinnalle:

Tekstitiedostot:

  • ebook
  • white paper
  • slideshow 
  • asialista

Tiesitkö, että PowerPoint on erittäin monikäyttöinen työkalu myös visuaalisesti nätin tekstisisällön tuottamiseen? Vaihda sivukoko ja sivun suunta, asettele tekstit, hyödynnä kuvituksia ja tallenna PDF-muotoon. 

Kuvatiedostot:

  • valokuva (luonnollinen tai kuvasuodattimella (filter) käsitelty)
  • infograafi
  • sitaattikuva pelkällä tekstillä
  • sitaattikuva valokuvataustalla
  • pienjuliste

Me olemme tykästyneet Canvaan ja voimme lämpimästi suositella sitä sen monipuolisuuden ja helppokäyttöisyyden vuoksi. Ilmaisversiolla pääseekin todella pitkälle. Ja jos ainoa kuva löytyy maksullisista kuvista, ei yhden dollarin kappalehinta varmastikaan kaada kenenkään markkinointibudjettia. Valokuvaaminenkaan ei liene enää este, sillä nykyajan kännyköissä on erinomaiset kamerat ja sovelluskaupoista löytyy rutkasti sovelluksia kuvien käsittelyyn.

Henna bloggasi aiemmin myös muista vaihtoehdoista. Lue juttu tästä >>

Videovaihtoehdot:

Video voi olla vaativan ja pelottavan tuntuinen vaihtoehto. Jos nyt ei ihan videotuotantoon halua ryhtyä, muun muassa Facebookista ja Instagramista löytyy ”live”-vaihtoehto tarinankerrontaan. Asiantuntijavinkit voidaan jakaa ”mikrovideoina”, eli lyhyinä informaatiopätkinä suoraan sosiaalisessa mediassa. Omaa naamaa ei tarvitse videolla edes näyttää, sillä esimerkiksi uuden blogijulkaisun voi lyhyesti tiivistää Instastoryssä vain tekstiä kuvassa näyttämällä ja itse taustalla puhuen.

  • Video ”uutisointi”
  • Videohaastattelu
  • Videositaatit (ns. puhuva pää -videot)
  • Videomuotoon tallennetut kuvatiedostot
  • Facebook Live -lähetys
  • Instastories tai Snapchat -lähetys

Podcast, eli ”kuunteluohjelma”:

Jos videolla esiintyminen tai videon toteuttaminen ylipäätään tuntuu haastavalta, podcast voi olla toimiva vaihtoehto. Podcastit ovat yleensä säännöllisesti ilmestyviä radio-ohjelmien tapaisia ääniraitoja. Miksei niitä voisi tehdä kuitenkin tehdä muutaman ikivihreän verran HR-sisältömarkkinointitarpeisiin?

Tässä Social Media Examinerin jutussa on kattavat vinkit podcastaamiseen >>

Joko muuten luit aiemman kirjoitukseni HR-sisältömarkkinoinnin ja bloggaamisen eroista? Lue se tästä >>

4 avainta onnistuneeseen sisällöntuotantoon

4 avainta onnistuneeseen sisällöntuotantoon

Rekry alkamassa, mutta yrityksen blogi ja some-kanavat humisevat tyhjyyttään. Jostain pitäisi tempaista muutakin sisältöä jaettavaksi kuin pelkkä työpaikkailmoitus, mutta mistä? Jos mietit käsi paniikkinappulalla, riittääkö yhden blogitekstin kasaan pusertaminen luomaan vetovoimaista työnantajakuvaa ja kertomaan teistä kaiken tarvittavan tiedonnälkäisille potentiaalisille työnhakijoille, vastaus on valitettavasti ei.

 

Entrepreneur-lehden artikkelissakin muistutetaan, että sisällöntuotannon onnistumisesta voi elätellä haaveita vain silloin, kun materiaalin tukena on kunnollinen sisältöstrategia. Lukaise siis alta muutamat sisällöntuotannon perusteet, jotka kannattaa laittaa korvan taakse mieluiten jo ennen pikaista rekrytarvetta tai kaivaa takataskusta ihan viimeistään ennen kuin aloitat rekrytointimarkkinoinnin!

 

Sisällöllä vetovoimaa työnantajakuvaan

 

Laadukkaasta sisällöntuotannosta voi löytyä lääkkeitä niin hakijapulaan, työnantajakuvan kiillottamiseen kuin yleisen tunnettuuden kasvattamiseenkin, mutta paraskaan sisältö ei ole mikään pikaliimamainen ”quick fix”, vaan sen taika piilee sen sijaan pitkän tähtäimen pelissä. Suhtautuminen sisällöntuotantoon kertarykäyksenä pikavoittoja tavoitellen on ammottavan suuri sudenkuoppa, jota on syytä vältellä viimeiseen asti. Varsinkin jos resurssit sisällöntuotantoon ovat vähissä, ”köyhän ei kannata ostaa halpaa” -tokaisu pitää tässäkin kutinsa: panosta mieluummin jatkuvuuteen, johdonmukaisuuteen ja erottuvuuteen kuin äkkinäisiin korjausliikkeisiin. Yhtään brändiä kun ei rakennettu päivässä, ja sama pätee myös houkuttelevaan työnantajabrändiin.

 

Yhtään brändiä kun ei rakennettu päivässä, ja sama pätee myös houkuttelevaan työnantajabrändiin.

 

Jos oman talon aika ei riitä laajamittaiseen sisällöntuotantoon, voi siihen hakea apua ja ideoita ulkoistamalla, mutta kun aitoa ja elämänmakuista työnantajakuvaa halutaan rakentaa ihan tosissaan, on samassa bandwagonissa oltava HR-osaston lisäksi koko henkilöstö. Siellä se persoonallisuus nimittäin piilee – ihmisissä, asiantuntijuudessa ja työntekijäkokemuksissa.

 

Onnistunut sisältö on…

 

1. KOHDENNETTUA

Kaikki sisällöntuotanto lähtee siitä, että kohderyhmä on tarkasti profiloitu ja kirkkaana mielessä. Tiedätkö, kuka on se potentiaalinen työnhakija, jota rekrytointiviestinnällä ja sisällöllä yritetään tavoitella? Ihan kengännumeroa myöten tätä Taina Työnhakijaa ei tarvitse tuntea, mutta summittaisista arvioista tai epämääräisistä ”hyvä tyyppi” -luonnehdinnoista ei ole mitään iloa, kun täytyisi tietää, mitkä aihepiirit Tainaa kiinnostavat, miten häntä kannattaa puhutella tai mistä some-kanavista hänet vapaa-aikana tavoittaa.

 

2. SÄÄNNÖLLISTÄ

Sisältöä on paha nyhjäistä tyhjästä, jos rekrytointitarve pääsee yllättämään. ”Nyt”, ”heti” tai ”eilen” eivät ole hyviä lähtökohtia sisältöstrategialle, jonka punainen lanka pitäisi ulottua vähän pidemmälle. Ethän anna Facebook- tai Twitter-tilien siis uinahtaa kesä- tai joululomien ajaksi? Sisällöntuotannosta parhaat tehot saa irti säännöllisellä julkaisutahdilla, eikä sisällöntuotantoa kannata keskittää ainoastaan rekrytointiajankohtiin, jos työnantajakuvaa ja tunnettuutta halutaan boostata pitkäjänteisesti. Kilpikonna peittoaa tässäkin jäniksen.

 

3. RELEVANTTIA

Sisältöjen ei parane eksyä kovin kauas omalta asiantuntija-alueelta tai kohderyhmän kiinnostuksenkohteista, sillä ”sitä saa, mitä tilaa” on kaikkien seuraajien oletusarvo. Sosiaalisessa mediassa unfollow-nappi on aina käden ulottuvilla, eikä kerran karanneita faneja ole helppoa houkutella takaisin. Ajankohtaisuus sisällöissä on plussaa, ja ne voivatkin tarttua päivän polttaviin asioihin tai pinnalle nousseisiin ilmiöihin. Toki vanhoja sisältöjä on mahdollista modifioida ja uusiokäyttää tiettyyn rajaan asti tarpeen tullen, mutta niidenkin on oltava kohderyhmälle merkityksellisiä.

 

4. KIINNOSTAVAA

Peruspullaa tulee uunista ulos nykyään niin paljon, että jotain repäisevää pitäisi keksiä. Jos ei juuri nyt tunnu siltä, että luovuus kukkii ja innovaatioita pursuaa valtoimenaan, usein apu erottumiseen löytyy ihan perusnikseistä: some-seuraajiin vetoaa aito ja helposti lähestyttävä sisältö sekä rehelliset työntekijäkokemukset. Uskalla olla oma itsesi ja tuo esiin yrityksen näköistä menoa ja näkökulmaa, niin olet jo voiton puolella. Millenniaaleihin vetoavat autenttiset, pesunkestävät tarinat ja yritykset, joilla ei puntti tutise, kun on aika laittaa persoonaa peliin.

 

 

Jos teet nopean vilkaisun viimeaikaisiin sisältöihinne, osuvatko nämä maaliin? Jos eivät tai kaipaat muuten vaan uusia ideoita siihen, miten sisällöntuotannon voisi polkaista uuteen lentoon sisäisesti tai ulkoisesti, tule ihmeessä juttusille!

 

Lue myös:

Testaa vetovoimasi työnantajana 

Onko työnantajakuvasi rikki