Blog : rekrytointi-ilmoitus

Rekryviestintä ja rekrymarkkinointi – mitä eroa? Podcast jakso 18

Rekryviestintä ja rekrymarkkinointi – mitä eroa? Podcast jakso 18

Rekrytointiviestintää on tietyn rekrytointiprosessin todennäköisille hakijoille kohdennettua viestintää. Rekrytointiviestinnän yleisin ja usein myös ainut viestintäväline on työpaikkailmoitus. 

Työpaikkailmoituksen lisäksi vaikuttavampi työnantaja sisällyttää rekryviestintään myös hyvän hakijaviestinnän ja prosessiviestinnän.

Rekrytointimarkkinointia ovat kaikki ne toimenpiteet, joilla pyritään laajentamaan yrityksen jo olemassa olevaa talent-yleisöä rekrytoinnin kannalta ideaaleilla, potentiaalisilla hakijoilla.

Rekrytointimarkkinoinnin ei tarvitse koskea vain työpaikkailmoitukselle ostettua lisänäkyvyyttä. Jos tiedetään, että tavoiteltavassa yleisössä on todennäköisesti enemmän passiivisia hakijoita, on rekrytointimarkkinointiin syytä kytkeä myös sellaista sisältöä, joka herättää passiivisen hakijayleisön huomion.

Rekrytointimarkkinoinnin ja työnantajakuvamarkkinoinnin erottaa siitä, että vaikka molemmissa voidaan käyttää tismalleen samaa sisältöä, rekrytointimarkkinoinnissa käytettävästä sisällöstä on aina suora linkki ilmoitukseen ja hakemuksen jättämisen call to actioniin.

Kaikki rekryviestintä ei ole vaikuttavaa

Kaikista teksteistä ei synny runoja, eikä kaikista kappaleista synny listahittejä. Kaikki rekryviestintä ei myöskään ole vaikuttavaa.

Vaikuttavaksi rekryviestit muuttuvat silloin, kun ne onnistuvat puhuttelemaan rekrytoinnin kannalta juuri oikeaa kohdeyleisöä. Ne eivät retostele yrityksen ihmeellisyydellä vaan keskittyvät kertomaan, miten yritys työnantajana voi tukea tavoittelemaansa osaajaa hänen työelämänsä tarpeissa  juuri tämän roolin, työyhteisön, yrityskulttuurin ja asiakaslupauksen lunastamisen keinoin. 

Kaikki rekrymarkkinointi ei ole vaikuttavaa

Rekrymarkkinointi ei ole vaikuttavaa vain siksi, että ostimme kalliin mainoksen. Eniten tällainen päätös vaikuttaa kukkaroon. Vaikuttavaa rekrymarkkinointia voidaan tehdä pienelläkin budjetilla. Pitää tosin tietää, ketä haluaa tavoittaa, mikä on tehtävän kannalta ideaalin ammattilaisen työpaikan vaihtoon vaikuttava tarve, ja selvitettävä, missä voin tarjota ratkaisua tähän tarpeeseen.

Mitä aktiivisemmin rakentaa hyvää vuorovaikutussuhdetta omiin rekrytoinnin kohdeyleisöihin, sitä vähemmän on paniikkinappulalle tarvetta rekrytointitarpeen iskiessä.

Väärästä kanavasta hyvällekin viestille ostettu näkyvyys ei ole tarpeen ratkaisun kannalta vaikuttavinta.

Oikeasta kanavasta huonolle viestille ostettu näkyvyys ei ole tarpeen ratkaisun kannalta vaikuttavinta.

Yhden kerran toimenpiteet isollakin panostuksella eivät välttämättä ole tarpeen ratkaisun kannalta vaikuttavimpia.

Jakson sisältö

Tässä Vaikuttava työnantajabrändi -podcastin jaksossa käsittelen muun muassa seuraavaa:

  • Minkälainen on vaikuttavampi rekryviesti
  • Hyvän rekryviestin erottavuustekijät
  • Call to actionit rekryviestissä
  • Mitä on vaikuttavampi rekrymarkkinointi
  • Mitä tarkoitetaan ensiluokkaisella prosessiviestinnällä
  • Mikä on hakijaviestinnän ja prosessiviestinnän ero

Kuuntele jakso

Kuuntele jakso Soundcloudissa

Jakson kesto: 34:24

Haluatko oppia vaikuttavampaa rekryviestintää Susannan valmentamana?

Vaikuttavampi rekryviestintä - valmennusmainos

 

Katso, mitä muita aiheita Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastissa on käsitelty >>

Vaikuttava työnantajabrändi -podcastista

Eminen Susanna Rantasen juontama Vaikuttava työnantajabrändi -podcast on tarkoitettu moderneille HR-ammattilaisille, jotka haluavat vaikuttaa omalla työllään edustamansa yrityksen liiketoimintastrategian toteuttamiseen ja bisneksen tavoitteiden saavuttamiseen. @rantanensusanna jakaa viikoittain käytännön vinkkejä, ideoita ja kokemuksia siitä, miten yritys voi vaikuttaa määrittämiinsä talent-yleisöihin modernin työnantajabrändin rakentamisen, eli tarinallistamisen ja HR-sisältömarkkinoinnin keinoin.

Työpaikkailmoitus, josta tuli roskaposti – Podcast jakso 4

Työpaikkailmoitus, josta tuli roskaposti – Podcast jakso 4

Työpaikkailmoitus, josta tulikin roskaposti! 

Printtimainonnan aikana yhteen mainokseen kannatti niputtaa säästösyistä mahdollisimman monta avointa työpaikkaa. Kohdennetun digimarkkinoinnin aikana useamman avoimen tehtävän niputtaminen samaan viestiin (työpaikkailmoitus) palvelee vain rekrytoijaa, ei ilmoituksen kohdeyleisöä. Mitä geneerisempi viesti, sen vähemmän se onnistuu vaikuttamaan positiivisesti ja tavoitteellisesti yleisöön ja sitä todennäköisemmin siitä tulee yleisön silmissä roskapostia.

Eminen Vaikuttava työnantajabrändi -podcastin 4. jaksossa @RantanenSusanna kertoo, miten työpaikkailmoituksesta tulee helposti roskapostia, ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota sen välttämiseksi.

Jakson sisältö:

  • 3 syytä, miksi avoimia tehtäviä vielä niputetaan
  • Miksi avoimia tehtäviä ei kannata enää niputtaa yhteen ilmoitukseen
  • Ilmoituksen kohdentamisen perusteita
  • Sosiaalisen median ja digitaalisen markkinoinnin aikakauden vaikutus rekrytointiviestintään ja talent-kohdeyleisöön vaikuttamiseen

Kuuntele jakso:

 

Kuuntele jakso mobiilisti Soundcloudissa >>

Lue aiheeseen liittyvä artikkeli Eminen blogista >>

Ensi viikolla puhutaan HR-sisältömarkkinoinnista ja miten se eroaa bloggaamisesta!

Vaikuttavampi työpaikkailmoitus: sisältö, rakenne ja call to actionit – Podcast jakso 2

Vaikuttavampi työpaikkailmoitus: sisältö, rakenne ja call to actionit – Podcast jakso 2

Vaikuttavampi rekrytointi-ilmoitus: sisältö, rakenne ja call to actionit

Minkälainen rakenne, sisältö ja järjestys puree parhaiten kohderyhmään

Tässä jaksossa Susanna kertoo miten rekrytointi-ilmoitus kirjoitetaan tavalla, jolla vaikutetaan paremmin lukijaan, eli rekrytoinnin kohdeyleisöön. 

Susanna käy läpi kehittämänsä työpaikkailmoitus-formaatin rakenteen kohta kohdalta kohderyhmän määrittelystä ilmoituksen call to actioneihin saakka. Susanna Rantasen kehittämä työpaikkailmoituksen formaatti on testattu ja toimivaksi osoitettu sadoissa ja sadoissa vaativissa asiantuntijarekrytoinneissa.

Jakson sisältö

Tässä jaksossa puhutaan muun muassa seuraavista asioista:

  • Kohderyhmän määritys: junior vai senior, aktiivinen vai passiivinen hakija
  • Kohdeyleisön tarpeiden selvittäminen ja puhutteleminen
  • Ilmoitustekstin rakenne, sisällön järjestys sekä kutsuvan otsikoinnin merkitys
  • Tiiseri-ilmoituksen käyttö
  • Avoimen tehtävän, odotusten sekä yrityksen talentille tarjoaman ratkaisun kuvaaminen
  • Yrityskulttuurin ja työympäristön kuvaaminen
  • Ilmoituksen call to actionit

Kuuntele jakso

 

 

Kuuntele jakso mobiilisti Soundcloudissa >>

 

Katso myös Eminen blogista: ”Miten hyvä työpaikkailmoitus kirjoitetaan”