Blog : rekrytointi-ilmoitus

Työpaikkailmoitus, joka vakuuttaa kokeneen tekijän

Työpaikkailmoitus, joka vakuuttaa kokeneen tekijän

Kun se oikea työpaikkailmoitus tulee kohdalle, se iskee kuin sata salamaa.

Vaikuttava työpaikkailmoitus on myyntipuhe, joka vakuuttaa minut siitä, että nyt on avoinna sellainen pesti, johon todella kannattaa hakea. Konkaritason tekijälle suunnattuja, vaikuttavia työpaikkailmoituksia näkee kylläkin harmillisen vähän. Tosin se saa ilmoitusten ”tryffelit” erottumaan joukosta enemmän kuin hyvin.

Kuinka vaikuttavia teidän työpaikkanne ilmoitukset ovat?

Kohtasin puuduttavan todellisuuden viime keväänä, kun aktivoiduin työnhakijana. Kahlasin läpi yhtään liioittelematta arviolta toistasataa työpaikkailmoitusta, joista vain kourallinen nousi edukseen.

Jaan tässä blogitekstissä kanssasi kokemukseni siitä, mitä kaltaiseni kokenut tekijä arvostaa ja suorastaan odottaa potentiaalisen tulevan työnantajan työpaikkailmoitukselta. Saat tekstistä inspiraatiota siihen, millainen on vaikuttava ja mieleenpainuva työpaikkailmoitus, jolla puhutellaan kokeneen työntekijän uratarpeita.

Työpaikkailmoitus

Konkarin ”odotamme sinulta” -lista työnantajalle

Fakta 1. Työpaikkailmoitukset eivät mene konkretiaan

Kuten varmasti tiedätkin, iso osa vaativamman tason työpaikkailmoituksista pitää sisällään pitkiä listauksia siitä, mitä tehtävään valittavalta henkilöltä odotetaan ja millaisten asioiden parissa hän työskentelee. Ironista kyllä, kyseiset listaukset eivät kerro siitä, mitä valittava henkilö tulee oikeasti tekemään työssään.

Tunnistaakseen itsensä ylipaisuneesta ”odotamme sinulta” -kuvauksesta, pitää olla likimain huvittavan itsevarma.

Kolme-neljäkymppinen, työhönsä intohimolla suhtautuva ja uutta työpaikkaa etsivä uraihminen haluaa konkretiaa. Jos tavoittelet kyseistä, kokeneiksi tekijöiksi luokiteltavaa osaajaryhmää, suosittelen kuljettamaan työpaikkailmoituksen oheisen sapluunan läpi.

Konkari odottaa työpaikkailmoitukselta vastauksia näihin kysymyksiin:

  • Mitä tulen tekemään työkseni viikoittain ja millaisista asioista työni koostuu?
  • Miten työni näkyy yrityksessä ja kehen ja/tai mihin se vaikuttaa?
  • Mitkä ovat työn tavoitteet, eli miten onnistun?
  • Paljonko tehtävästä maksetaan palkkaa tai vähintään hyvät suuntaa-antavat raamit
  • Missä päivittäinen työpaikkani sijaitsee?
  • Millaisten ihmisten kanssa tulen jakamaan valtaosan arjen hereilläoloajasta?
  • Miten yrityksessä toimitaan?
    • Työajat
    • Työkulttuuri
  • Mitkä ovat yrityksen arvot?
  • Mikä tekee tästä työtehtävästä ja -paikasta erityisen?

Fakta 2. Vaatimuslistat kääntyvät itseään vastaan

Jätin erityisesti nuorempana hakematta tehtävään, jos luin ”odotamme sinulta” -listaa läpi ja minulla jäi parikin ruutua ilman raksia. En varmasti ole ollut ainoa, mutta nykyään suhtaudun asioihin huomattavasti kriittisemmin.

Monet työpaikkailmoitukset rajaavat kohtuuttomilla vaatimuksilla kyvykkäitä hakijoita ulos. Tästä yksi pahimmista esimerkeistä on odotettu kokemus vastaavista tehtävistä, joka on usein 3–7 vuoden väliltä. Mielestäni enemmän kuin palkattavaan toimenkuvaan kerrytetyn kokemuksen pohjalta, kannattaisi arvioida henkilön potentiaalista kyvykkyyttä. Tietysti vaativaan asiantuntija- tai esimiestehtävään rekrytoitavalta henkilöltä odotetaan vahvaa ammatillista kompetenssia, mutta kerrytetty työkokemus vastaavassa toimenkuvassa ei ole suoraan verrannollinen henkilön pätevyyteen.

Tämä kannattaa pitää mielessä erityisesti ns. milleniaali-ikäluokkaa (johon itsekin kuulun) rekrytoidessa, sillä harva kulkee enää tarunhohtoista etenemispolkua yhdessä työpaikassa – kokemusta kerrytetään erinäisissä toimenkuvissa. Yhden yrityksen toimintatapoihin ja kulttuuriin juurtuminen ja sitä kautta tapahtuva urakehitys on omassa ikäluokassani hyvin harvinainen ilmiö.

Vaikuttava työpaikkailmoitus puhuu suoraan ja antaa esimerkkejä

Ryhdyin viime keväänä etsimään työpaikkaa, joka mahdollistaisi:

  • Ammatillisen ydinosaamiseni hyödyntämisen
  • Aktiivisen kasvun ja jatkuvan oppimisen
  • Mahdollisuuden urakehitykseen

Osittain tiedostaen ja osittain tiedostamatta hain työpaikkaa, jossa tällainen olisi mahdollista. Juuri siksi geneeriset rekryilmoitukset eivät onnistuneet puhuttelemaan minua tässä vaiheessa uraani. Sen sijaan Eminen työpaikkailmoitus vastasi uratarpeisiini parhaiten, koska siinä mentiin konkretiaan. Se oli ainoa kohtaamani ilmoitus, jossa kerrottiin selvästi:

  • Viikkotason listaus siitä, millaisista tehtävistä työni koostuu
  • Puolen vuoden tavoitteet
  • Kuvaus siitä, millainen roolini on yrityksessä ensimmäisen vuoden päättyessä

Nämä konkreettiset esimerkit maalasivat minulle selkeän mielikuvan siitä, millaista työ on, mitä minulta odotetaan ja millaiseen rooliin tulen kasvamaan.

Päätös hakea juuri tähän tehtävään ja panostaa hakemiseen 110-prosenttisesti oli helppo tehdä.

Työpaikkailmoitus

Työpaikkailmoitus, jolla sinä voitat

”Odotamme- ja tarjoamme” -listaukset ovat varsin kuluneita työpaikkailmoituksissa. Oivaltavammin kirjoitetut ja sekä toimenkuvasta että yrityksestä kertovat rekryt herättävät kaltaiseni kokeneen työntekijän mielenkiinnon.

Korulauseet kliseineen ja yleinen epäkonkretia ovat yksi suurimmista työpaikkailmoitusten riesoista. Kiinnostuisitko minusta, jos kertoisin saatekirjeessä seuraavaa: ”Tarjoan teille erinomaisen osaamiseni, jota olen kerryttänyt ketterästi näköalapaikoilla muiden huipputyyppien kanssa. Toimenkuvan palkkatoiveeni on kilpailukykyinen.”

Jätetään sanahelinä pois ja isketään faktoja tiskiin.

Siinä on työpaikkailmoitus, joka vakuuttaa konkarin.

***

Toivottavasti pidit lukemastasi! Allekirjoittaneen ajatuksia voi kuulla lähitulevaisuudessa myös Eminen hakijakokemuspajassa 21. marraskuuta, johon toivotan sinut lämpimästi tervetulleeksi! Kyseisestä workshopista saat runsaasti ideoita, keinoja ja näkemystä vaikuttavan hakijakokemuksen muotoiluun. Lue lisää ja varaa paikkasi ennen kuin ne loppuvat!

Rekryviestintä ja rekrymarkkinointi – mitä eroa? Podcast jakso 18

Rekryviestintä ja rekrymarkkinointi – mitä eroa? Podcast jakso 18

Rekrytointiviestintää on tietyn rekrytointiprosessin todennäköisille hakijoille kohdennettua viestintää. Rekrytointiviestinnän yleisin ja usein myös ainut viestintäväline on työpaikkailmoitus. 

Työpaikkailmoituksen lisäksi vaikuttavampi työnantaja sisällyttää rekryviestintään myös hyvän hakijaviestinnän ja prosessiviestinnän.

Rekrytointimarkkinointia ovat kaikki ne toimenpiteet, joilla pyritään laajentamaan yrityksen jo olemassa olevaa talent-yleisöä rekrytoinnin kannalta ideaaleilla, potentiaalisilla hakijoilla.

Rekrytointimarkkinoinnin ei tarvitse koskea vain työpaikkailmoitukselle ostettua lisänäkyvyyttä. Jos tiedetään, että tavoiteltavassa yleisössä on todennäköisesti enemmän passiivisia hakijoita, on rekrytointimarkkinointiin syytä kytkeä myös sellaista sisältöä, joka herättää passiivisen hakijayleisön huomion.

Rekrytointimarkkinoinnin ja työnantajakuvamarkkinoinnin erottaa siitä, että vaikka molemmissa voidaan käyttää tismalleen samaa sisältöä, rekrytointimarkkinoinnissa käytettävästä sisällöstä on aina suora linkki ilmoitukseen ja hakemuksen jättämisen call to actioniin.

Kaikki rekryviestintä ei ole vaikuttavaa

Kaikista teksteistä ei synny runoja, eikä kaikista kappaleista synny listahittejä. Kaikki rekryviestintä ei myöskään ole vaikuttavaa.

Vaikuttavaksi rekryviestit muuttuvat silloin, kun ne onnistuvat puhuttelemaan rekrytoinnin kannalta juuri oikeaa kohdeyleisöä. Ne eivät retostele yrityksen ihmeellisyydellä vaan keskittyvät kertomaan, miten yritys työnantajana voi tukea tavoittelemaansa osaajaa hänen työelämänsä tarpeissa  juuri tämän roolin, työyhteisön, yrityskulttuurin ja asiakaslupauksen lunastamisen keinoin. 

Kaikki rekrymarkkinointi ei ole vaikuttavaa

Rekrymarkkinointi ei ole vaikuttavaa vain siksi, että ostimme kalliin mainoksen. Eniten tällainen päätös vaikuttaa kukkaroon. Vaikuttavaa rekrymarkkinointia voidaan tehdä pienelläkin budjetilla. Pitää tosin tietää, ketä haluaa tavoittaa, mikä on tehtävän kannalta ideaalin ammattilaisen työpaikan vaihtoon vaikuttava tarve, ja selvitettävä, missä voin tarjota ratkaisua tähän tarpeeseen.

Mitä aktiivisemmin rakentaa hyvää vuorovaikutussuhdetta omiin rekrytoinnin kohdeyleisöihin, sitä vähemmän on paniikkinappulalle tarvetta rekrytointitarpeen iskiessä.

Väärästä kanavasta hyvällekin viestille ostettu näkyvyys ei ole tarpeen ratkaisun kannalta vaikuttavinta.

Oikeasta kanavasta huonolle viestille ostettu näkyvyys ei ole tarpeen ratkaisun kannalta vaikuttavinta.

Yhden kerran toimenpiteet isollakin panostuksella eivät välttämättä ole tarpeen ratkaisun kannalta vaikuttavimpia.

Jakson sisältö

Tässä Vaikuttava työnantajabrändi -podcastin jaksossa käsittelen muun muassa seuraavaa:

  • Minkälainen on vaikuttavampi rekryviesti
  • Hyvän rekryviestin erottavuustekijät
  • Call to actionit rekryviestissä
  • Mitä on vaikuttavampi rekrymarkkinointi
  • Mitä tarkoitetaan ensiluokkaisella prosessiviestinnällä
  • Mikä on hakijaviestinnän ja prosessiviestinnän ero

Kuuntele jakso

Kuuntele jakso Soundcloudissa

Jakson kesto: 34:24

Haluatko oppia vaikuttavampaa rekryviestintää Susannan valmentamana?

Vaikuttavampi rekryviestintä - valmennusmainos

 

Katso, mitä muita aiheita Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastissa on käsitelty >>

Vaikuttava työnantajabrändi -podcastista

Eminen Susanna Rantasen juontama Vaikuttava työnantajabrändi -podcast on tarkoitettu moderneille HR-ammattilaisille, jotka haluavat vaikuttaa omalla työllään edustamansa yrityksen liiketoimintastrategian toteuttamiseen ja bisneksen tavoitteiden saavuttamiseen. @rantanensusanna jakaa viikoittain käytännön vinkkejä, ideoita ja kokemuksia siitä, miten yritys voi vaikuttaa määrittämiinsä talent-yleisöihin modernin työnantajabrändin rakentamisen, eli tarinallistamisen ja HR-sisältömarkkinoinnin keinoin.

Työpaikkailmoitus, josta tuli roskaposti – Podcast jakso 4

Työpaikkailmoitus, josta tuli roskaposti – Podcast jakso 4

Työpaikkailmoitus, josta tulikin roskaposti! 

Printtimainonnan aikana yhteen mainokseen kannatti niputtaa säästösyistä mahdollisimman monta avointa työpaikkaa. Kohdennetun digimarkkinoinnin aikana useamman avoimen tehtävän niputtaminen samaan viestiin (työpaikkailmoitus) palvelee vain rekrytoijaa, ei ilmoituksen kohdeyleisöä. Mitä geneerisempi viesti, sen vähemmän se onnistuu vaikuttamaan positiivisesti ja tavoitteellisesti yleisöön ja sitä todennäköisemmin siitä tulee yleisön silmissä roskapostia.

Eminen Vaikuttava työnantajabrändi -podcastin 4. jaksossa @RantanenSusanna kertoo, miten työpaikkailmoituksesta tulee helposti roskapostia, ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota sen välttämiseksi.

Jakson sisältö:

  • 3 syytä, miksi avoimia tehtäviä vielä niputetaan
  • Miksi avoimia tehtäviä ei kannata enää niputtaa yhteen ilmoitukseen
  • Ilmoituksen kohdentamisen perusteita
  • Sosiaalisen median ja digitaalisen markkinoinnin aikakauden vaikutus rekrytointiviestintään ja talent-kohdeyleisöön vaikuttamiseen

Kuuntele jakso:

 

Kuuntele jakso mobiilisti Soundcloudissa >>

Lue aiheeseen liittyvä artikkeli Eminen blogista >>

Ensi viikolla puhutaan HR-sisältömarkkinoinnista ja miten se eroaa bloggaamisesta!