Blog : brändi

Mitä Jare Tiihonen ja Cheek opettivat meille brändin rakentamisesta

Mitä Jare Tiihonen ja Cheek opettivat meille brändin rakentamisesta

Cheek, eli Jare Tiihonen rakensi hämmästyttävän taidokkaasti Cheek-brändin, jonka hän saatteli vaikuttavasti tuonelaan eilen Lahden mäkimontussa vetämässään Valot sammuu -konsertissa. Cheek oli brändinä älyttömän ”clever” kokonaisuus, jossa riitti draaman kaarta, antikliimaksia ja kliimaksia. 

Kuulun siihen kategoriaan, joka pääsi Cheekin sielunmaisemasta kiinni vasta Vain Elämää -ohjelman kautta vuonna 2012 (jes, tätikategoriaa siis). Sen jälkeen olen kuunnellut aktiivisesti hänen musiikkiaan, lukenut kirjan, käynyt parissa konsertissa, mutta ennen kaikkea ihastellut taitavaa tarinankerrontaa ja hänen suhdettaan faneihinsa, eli Team Cheekiin.

4 asiaa, jotka brändin rakentaja voi oppia Cheekiltä

(1) Brändin kuuluu herättää voimakkaita puolesta-vastaan -tunteita

Brändi syntyy vasta, kun yleisö on markkinointiviestinnällisten toimenpiteiden kautta kyennyt luomaan kontekstin, jota brändi edustaa. Brändi ei siis ole olemassa sinä päivänä, kun painamme enteriä uutta brändistrategiaamme ihastellen.

Brändi ei synny myöskään tiedottamisen seurauksena eikä tuotekuvauksista. Brändi syntyy luomalla mielikuvia ja tarinoita, jotka johtavat voimakkaisiin tunnetason reaktioihin. Joko rakastat tai vihaat, mutta pahinta on, jos et tunne mitään. Neutraaleiksi koetut yritykset eivät ole kovinkaan vetovoimaisia. Niistä puuttuu se magneetti, joka vetää ihmisiä puoleensa.

Brändin ei tarvitse olla chekkosmaisen ärhäkkä ja pröystäilevä. Brändi voi olla vahvasti vaikkapa luomu (Ruohonjuuri), turvallisuutta uhkuva (Securitas) tai rauhaa ratkova, kuten Martti Ahtisaaren CMI, jonka Google-hakutuloskin kertoo ”CMI – Peace broker”. 

Brändin sanoma on kuitenkin kristallin kirkas. Mielikuvat ihmisten päässä todentuvat aidoilla kokemuksilla brändin edustajia ja brändiä kohdatessamme. Tämä on erityisen tärkeää työnantajabrändin rakentamisessa. Jokainen yrityksen edustaja tehtävästä ja tasosta riippumatta, tietoisesti tai tiedostamattaan tuottaa näitä brändimielikuvaa tukevia tai sitä romuttavia kokemuksia omalla käyttäytymisellään, sanoillaan, toimillaan ja kehonkielellään. 

Myös Cheekin brändi herättää erittäin voimakkaita puolesta-vastaan -tunteita. Ihan samalla tavalla muuten kuin Jari Sarasvuo julkisina kulta-aikoinaan.

Olen tulkinnut, että Cheek-tuotteella on tavoiteltu suomalaista versiota ghetton ökyhopparista. Cheek on tuotteena tismalleen genrensä mukainen. Se, ettei suomalainen keski-ikäinen mies löydä itseään ghettosta grillit suussa ei tarkoita, etteikö Cheek olisi briljantti brändi.

Luulen, että keski-ikäinen suomalainen mies on väärässä kuvitellessaan, että Jare Tiihonen ja Cheek ovat yksi ja sama asia.

Menestyksekäs brändääjä hyväksyy sen, että osalla yleisöä on oikeus olla eri mieltä. Suomalainen keski-ikäinen mies ei ole väärässä, jos hän ei pidä Cheekistä. Hän on väärässä vasta silloin, jos hän ei hyväksy sitä, että jollain muulla on oikeus pitää Cheekistä ja samaistua hänen tarinaansa. Luulen, että hän on väärässä myös kuvitellessaan, että Jare Tiihonen ja Cheek ovat yksi ja sama asia.

(2) Brändit muodostuvat tarinankerronnan avulla

Jokainen Cheekin biisi on ote hänen elämästään – tai näin hän ainakin on halunnut meille kertoa. Biiseissä esiintyvät aihiot ja tarinat voi lukea hänen elämänkerrastaan. Yhteenpitävyys, konsistenssi vahvistaa tarinoita ja uskottavuutta entisestään. 

Cheekin kappaleet ovat minitarinoita, joissa eletään elämää, koetaan vastoinkäymisiä, mesotaan, satutetaan ja koetaan itsekin kipua. Jos Cheekin biisit olisivat kuin tyypillisen suomalaisen insinöörin yritys markkinoida firmaansa, avointa työpaikkaa tai tuotettaan, Cheek laulaisi kappaleidensa teknisistä ominaisuuksista. Vastoinkäymisten, voittojen, uhittelun ja rakkaudesta itkemisen sijaan Cheek olisi laulanut biiteistä, riimeistä, riimien määrästä, flowsta, rekisterivarianteista, lyriikoista ja ”laineista” – ja mahdollisimman monella bullet pointsilla varustettuna. 

Jos Cheekin biisit olisivat kuin tyypillisen suomalaisen insinöörin yritys markkinoida firmaansa, avointa työpaikkaa tai tuotettaan, vastoinkäymisten, voittojen, uhittelun ja rakkaudesta itkemisen sijaan Cheek olisi laulanut biiteistä, riimeistä, riimien määrästä, flowsta, rekisterivarianteista, lyriikoista ja ”laineista” – ja mahdollisimman monella bullet pointsilla varustettuna.

Tiede on voinut todistaa, että tarina vaikuttaa aivoihimme eri tavalla kuin informaation kuuleminen tai lukeminen. Tarinat ovat aivoille kuin ilma keuhkoille. Aivomme tarvitseva tarinoita saadakseen lepotauon kaikesta siitä datasta, jota universumi tykittää kohti aistejamme non stop. Aivomme hajoavat faktojemme ja bullet pointsiemme alle, mutta syttyvät uudelleen eloon tarinalle altistuessamme.

Vanhan ”kunnon ajan” mainosmiehet ja -naiset tietävät, miten tarinat ujutetaan brändimarkkinointiin. Jos seuraat esimerkiksi Coca Colan mainontaa, huomaat, ettei se keskity enää millään lailla informoimaan yleisöä siitä, mitä Coca Cola on. Sen sijaan, se hyödyntää tarinoita luoden mielikuvia siitä, minkälaiset ihmiset valitsevat Coca Colan. Kaikki tietävät, miten suurella intohimolla Coca Colan ja Pepsi Colan fanit suhtautuvat brändeihin vaikka loppujen lopuksi kyseessä on periaatteessa tismalleen sama tuote.

Brändin tarinat ovat kuin fiktiivinen kirja, jonka jokainen luku kuljettaa lukijaa kohti haluttua maalia. Cheekin saaga teki tismalleen saman: se valmisteli fanit uran päätökseen kuljettamalla heidät askel ja tarina (biisi) kerrallaan kohti finaalia, mäkimonttua, jonne kaikki eilen päättyi. 

Bränditarinat, eli esimerkiksi jokainen yksittäinen sisältö, mitä yritys markkinointiaan varten tuottaa on aina osa suurempaa kokonaisuutta, ja luo näin yhdessä ”kirjan” henkilöineen, rooleineen, draaman kaarineen ja vaiheineen.

(3) Tarinoissa on aina draaman kaari ja tietyt elementit

Mikä tahansa ”juttu” ei ole tarina. Jos oikeasti haluaa vaikuttaa yleisöönsä tarinankerronnan avulla, on opeteltava tunnistamaan kertomuksen ja tarinan erot. Se, että jotain kuvataan videolle ei ole synonyymi tarinallistamiselle. Tai juttu, joka nimetään tarinaksi ei tarkoita, että sisältö vaikuttaisi yleisöön tarinan tavoin. 

Se, että kuvataan videolle ei ole synonyymi tarinallistamiselle. Tai juttu, joka nimetään tarinaksi ei tarkoita, että sisältö vaikuttaisi yleisöön tarinan tavoin.

Tarinassa on draaman kaari, joka toteutuu alusta loppuun. Jos se ei toteudu, kyseessä ei ole tarina, vaan kertomus, juttu tai esimerkiksi artikkeli.

Draaman kaari muodostuu vaiheista:

  • Alkujakso, jossa esitellään tarinan henkilöhahmoja sekä heidän välisiä suhteitaan siinä ympäristössä, jossa tarina esitetään. Alkujaksoon kytkeytyy myös jokin aikaa osoittava merkintä: ”Olipa kerran..”
  • Tarinan syventämisvaiheessa keskitytään hahmoon; häntä ja hänen tilannettaan taustoitetaan ja esille nostetaan se konflikti, jota hahmo joutuu ratkomaan. Tämä on tärkeä vaihe, sillä tässä kohtaa täytyy tapahtua samaistuminen päähenkilöön. 
  • Seuraavaksi edetään käännekohtiin, itse draamaan, eli johonkin ristiriitatilanteeseen, jossa tilanne ikäänkuin kärjistyy päähahmon osalta.
  • Draamaa huipennetaan esimerkiksi jännitysmomenttien, tragedian tai muun yllätyksellisyyden avulla. Siinä vilautellaan usein myös kuvaa siitä, mitä jos tämä menee mönkään, mitä sitten tapahtuu.
  • Tarina päättyy loppuratkaisuun. Jatkotarina päättyy edelliseen kohtaan, juonen huipentumiseen, joka jättää katsojan odottamaan ”tuskissaan” seuraavaa osaa saadakseen tarinan päätökseen.

Tarina ei ole tarina, ellei se sisällä näitä elementtejä.

Äkkiseltään katsottuna voisi kuvitella, että Cheekin tarinassa Jare Tiihonen on päähenkilö. Mutta ei hän ole. Jare Tiihonen ohjaa hahmoa nimeltään Cheek, jolle sattuu ja tapahtuu, ja jonka tarinaan on voinut lohduttoman palavasti samaistua myös suomalainen, naispuolinen teinilapsi.

Välillä Jare Tiihonen on ollut Cheekin tarinaa kirjoittaessaan revittelevän tosissaan, välillä taas tarinaa on revitelty tosissaan pilke silmäkulmassa. Esimerkiksi ehdoton biisisuosikkini Jehu on briljantti esimerkki pilkkeestä silmäkulmassa. Se kappale saa minut aina hyvälle tuulelle juurikin vitsikyytensä vuoksi. En usko sekunttiakaan, että Jare olisi tosissaan itsestään tuota mieltä. Cheekin hahmolle tuollainen elvistely sen sijaan sopii. Se vastaa juuri niihin odotuksiin, joita kansalla Cheekistä on.

(4) Suhde omaan yleisöön vahvistaa brändin

Koko jutun kauneus ei liity lopulta Cheekiin vaan Jareen – tai siihen mielikuvaan, mikä minulle on Jaresta Cheekin takana syntynyt. Konflikti Cheekin ja Jaren välillä tulee eniten esille siinä, mitä Cheek räppää itsestään suhteessa muihin ihmisiin ja miten taas Jare toimii oman uskollisen fanikuntansa kanssa. 

Ihminen ei voi olla mulkku, jos hän kohtelee tuolla rakkaudella, kiitollisuudella, anteliaisuudella ja tinkimättömyydellä niitä ihmisiä, jotka hänen menestyksensä ovat mahdollistaneet. Ulospäin tämä näkyy niinä kohtaamisina, joita Team Cheekiksi nimetty faniporukka on jakanut julkisesti sosiaaliseen mediaan. Voin kuvitella, että hänen lähipiirinsä, hänen elämänsä tärkeimmät ihmiset saavat kokea samanlaista rakkautta ja välittämistä.

Vaikuttavuus syntyy siitä, että palvelee omaa yleisöön, että antaa enemmän kuin odottaa saavansa, eikä todellakaan pyydä ennen kuin on ensin antanut riittämin.

Vaikuttavuus brändin rakentamisessa syntyy siitä, että palvelee yleisöään, että antaa enemmän kuin odottaa saavansa, eikä todellakaan pyydä ennen kuin on ensin antanut riittämin. Brändiuskollisuus syntyy luottamuksesta. Luottamuksen syntyminen edellyttää puolestaan, että tulee toiminnallaan sen arvoiseksi. Työnantajabrändin rakentamisessa hakija- ja työntekijäkokemukset ovat niitä, joissa luottamus rakennetaan.

Miten moderni kasvuyrittäjä hyödyntää sosiaalista mediaa – Podcast jakso 14

Miten moderni kasvuyrittäjä hyödyntää sosiaalista mediaa – Podcast jakso 14

Tässä jaksossa jatketaan keskustelua siitä, miten moderni kasvuyrittäjä voi hyödyntää sosiaalista mediaa Eminen Susanna Rantasen esimerkin kautta.

Susanna kertoo tässä jaksossa omasta sosiaalisen median käytöstään yrittäjänä, HR-asiantuntijana, vaikuttajana sekä Eminen palveluiden myyjänä. 

Susannan ensi kosketus sosiaaliseen mediaan tapahtui jo 2005, jolloin hän bloggasi ja yllä piti pienimuotoista keskustelupalstaa omilla (sittemmin jo kuopatuilla) nettisivuillaan. Susannalle sosiaalinen media on keskeinen työväline, josta hänen täytyy tietää enemmän kuin asiakkaat tietävät voidakseen tarjota asiakkaille sellaista arvoa, josta asiakkaiden kannattaa maksaa. Sosiaalisen median ymmärrys ei kasva satunnaisella käytöllä, vaan edellyttää aktiivista läsnäoloa, eri medioihin tutustumista, monipuolista ja aktiivista käyttämisen analysointia ja muiden käyttötavoista oppimista.

Miten moderni kasvuyrittäjä hyödyntää sosiaalista mediaa?

Susanna on rakentanut sekä oman ”asiantuntijabrändinsä” että Eminen tunnettuuden puhtaasti sosiaalisen median avulla. Vasta viime vuosina ilmaiskäytön rinnalle on otettu ostettu näkyvyys, jota ilman sisältöjen tavoittavuus jää tänä päivänä hyvin pieneksi ja vaikuttavuus minimaaliseksi. Susannalle sosiaalinen media on jokapäiväisessä käytössä, mutta varsinainen puhdas viihteellinen käyttö on hyvin pientä.

Tässä podcast-jaksossa Susanna kertoo, miten hän yrittäjänä käyttää sosiaalista mediaa, mihin medioihin hän keskittyy ja miten hän hyödyntää sosiaalista mediaa brändin rakentamiseen, vaikuttamiseen ja sosiaaliseen myyntiin. Kuvaavaa on se, että Susannan ei tarvitse tehdä enää perinteistä ”kylmäsoittomyyntiä” lainkaan, sillä hän saa omat laskutettavat projektinsa inbound-myynnin kautta. Eminen ei myöskään tarvitse käyttää mitään perinteisiä rekrytointikanavia omia rekrytointejaan tehdessään, sillä Susanna ja Emine tavoittavat puhtaasti sosiaalisen median välityksellä Eminelle strategisesti ideaalin talent-yleisön.

Tässä jaksossa puhutaan mm.:

  • Mihin kaikkeen ja miten Susanna käyttää sosiaalista mediaa
  • Miten sosiaalinen media ja jatkuva informaatiotulva on muuttanut yritysten viestintää, informaation jakamista ja informaation vastaanottamista
  • Miten Susannan some-lupaus vaikuttaa siihen, mitä sisältöä hän jakaa omissa sosiaalisen median kanavissaan
  • Miten Susanna kuratoi sisältöä, ja mitä se tarkoittaa
  • Miten eri sosiaalisten medioiden yleisö ja luonne vaikuttaa sisällön jakamiseen
  • Mistä sosiaalisista medioista Susanna pitää ja mistä ei
  • Miten Susanna kehittää omaa sosiaalisen median osaamistaan sosiaalista mediaa hyödyntämällä
  • Miten jo tehtyä sisältöä voi uudelleen hyödyntää
  • Mikä Susannan lempi sosiaalinen media on ja miksi
  • Miltä Susannan tyypillinen ”some-päivä” näyttää

Susannan aktiivisen sosiaalisen median käytön ansiosta hänen oman suoran yleisönsä koko seuraajamäärissä ylittää 10 000 seuraajan määrän, mikä on erityisesti HR-alalla varsin suuri yleisön koko. Määrää tärkeämpää on kuitenkin minkä tyyppisiä seuraajia omaan yleisöön kuuluu, mitä arvoa siitä on yritykselle ja käyttäjälle itselleen, ja miten tätä arvoa kasvatetaan tuottamalla ensisijaisesti itse arvoa omille seuraajilleen.

(Huom: Tämän podcast-jakson nauhoittamisen jälkeen on tunnistettu tehokas tapa hyödyntää Linkediniä keskustelukanavana.)

Kuuntele jakso

 

Kuuntele jakso Soundcloudissa.

Jakson kesto: 43:25 min

 

Lue aiheesta lisää Susannan englanninkielisessä blogissa >>

Löydät sieltä myös infograafin Susannan tyypillisestä päivästä ja tyypillisistä toimista sosiaalisen median parissa.

Katso myös:

Susannan julkiset profiilit Twitterissä | Instagramissa | Linkedinnissä 

Lisäksi Susanna on parhaillaan rakentamassa englanninkielistä uutta some-kanavaa ”Building a modern employer brand”, johon on tulossa sekä oma podcastinsa että Youtube-kanavansa.

Emine Facebookissa | Instagramissa | Twitterissä | Linkedinnissä | Youtubessa

Vaikuttava työnantajabrändi -podcastista

Eminen Susanna Rantasen juontama Vaikuttava työnantajabrändi -podcast on tarkoitettu moderneille HR-ammattilaisille, jotka haluavat vaikuttaa omalla työllään edustamansa yrityksen liiketoimintastrategian toteuttamiseen ja bisneksen tavoitteiden saavuttamiseen. @rantanensusanna jakaa viikoittain käytännön vinkkejä, ideoita ja kokemuksia siitä, miten yritys voi vaikuttaa määrittämiinsä talent-yleisöihin modernin työnantajabrändin rakentamisen, eli tarinallistamisen ja HR-sisältömarkkinoinnin keinoin.

Level up – näin nostat tasoasi Instagramissa

Level up – näin nostat tasoasi Instagramissa

Sinulla on käytössäsi yrityksesi Instagram. Olet jo julkaissut useita kuukausia kuvia ja lyhyitä videopätkiä ja mietit, tässäkö se on. Onko tämä nyt sitä hypeä, mitä Instagramista puhutaan? Saatat olla jämähtänyt tasolle ”kuhan postailen”. Äläkä käsitä väärin, se ei ole huono alku. Olet oppinut median pääperiaatteet ja julkaisutavan, tarvitset vain hieman lisää tietoa ja neuvoja, miten nostaa tasoa. Juuri siitä seuraavaksi. Jos olet vasta aloittamassa yrityksen Instagram-tilin kanssa, lue ensin 5 ensiaskelta Instagramiin, ja palaa sitten tämän tekstin pariin.

 

Pikakelaus someen, mitä tehdä ja mitä ei?

Osallistuin hiljattain webinaariin, jossa käsiteltiin tarinankerrontaa sosiaalisessa mediassa. Session päähahmoksi nousi Sue B. Zimmerman (a.k.a theinstagramexpert), joka muistutti meitä sosiaalisen median luonteesta. Vaikka some tarjoaa yrityksille ikkunan lähettää viestiään, tehdä ”broadcastia” suurille määrille populaa, se ei tarkoita, että se on ns. ”sell my shit” -media. Se on mielikuvien luomista, dialogin ja suhteiden rakentamista, tunnettuuden lisäämistä sekä toki oman tarjooman haluttavuuden nostatusta. Mutta pääasiassa ei suoramyyntiä. Et kävele kahvilassakaan ihmisiä kohden ja myy heti jotain ilman että esittäydyt, tutustut ja kerrot asiasi tavalla, joka saattaa vastaantulijaa kiinnostaa. Tartu ennemmin siihen maailmaan, jossa yrityksesi liikkuu: mihin missioon se kytkeytyy, mihin elämäntilanteeseen tai hetkeen, mihin probleemaan se tarjoaa ratkaisuja. Samoin HR-viestinnässä, pelkkien ilmoitusten tuuttaaminen on kuin flyerin jakamista kadulla – ne ovat parhaimmassa tapauksessa pieni osa markkinointimixiä, mutta eivät yksinään saavuta minkäänlaista hyötyä. Jos ne eivät liity vastaanottajan mielestä johonkin häntä kiinnostavaan, ne päätyvät roskikseen tai unohtuvat taskun pohjalle.

 

Miten saan brändin näkyviin Instagramissa oikealla tavalla?

Olet nyt omaksunut avoimen asenteen, että some ei ole vain näyteikkuna tuotteillesi ja palveluillesi. Hyvä. Ajattele hetki  brändiäsi; millä tavoin se puhuu ja näyttäytyy ulospäin? Jos et tunnista selkeää linjaa, on syytä määrittää karkealla tasolla sävy (tone of voice) sekä ilme. Työ on yksinkertaisinta aloittaa kuvailevin termein:

  1. Muodosta karkea kolmen adjektiivin kokoelma, joka ilmentää sitä mitä yritys haluaa sanoa ja millainen se haluaa olla.
  2. Pohdi yleisöänne. Keitä yleisöönne kuuluu? Mikä heitä voisi kiinnostaa ja motivoida?

 

Puhutaan sitten brändiviestinnästä tai HR-viestinnästä, tunnistettavuus on tärkeää. Menestyvä brändi pysyy linjassa missä tahansa se viestii ja millä tahansa agendalla. Tavoitteiden mukaan liikkuva ja varioiva sisällöntuotanto nojaa tunnistettavaan ikonityyliin, kirjasintyyppeihin ja värimaailmaan. Lisäksi brändin missioon, visioon ja maailmaan sopiva teemoitus tukee sisällöntuotantoa ja antaa sille raamit, joiden sisällä on okei toimia. Instagramissa tämä voi tarkoittaa valikoitujen filttereiden käyttöä, tiettyjen värien suosimista tai muun omaleimaisen kerrontatyylin käyttämistä.

 

Toimi ja tee itse, älä odota täydellisyyttä!

Sinun ei tarvitse tuottaa täydellisiä näpsyjä ja upeimpia kuningasideoita. Yleisösi odottaa sinulta johdonmukaista, säännöllistä toimintaa, jossa jokin idea ja toteutus voi olla ylitse muiden ja onnistua, kun taas joku kokeilu epäonnistua. Tekeminen, ei täydelliseksi pyrkiminen on kaiken suola. Juuri näin opit, millainen sisältö lähtee lentoon, mikä taas jää junnaamaan ilman sitoutumista, vaikka kuinka luulit sen olevan aivan ässä juttu. Sue B. Zimmerman painotti myös sitä inhimillisyyden merkitystä, näytä se tuska mikä menestyksen (valmiin tuotteen tai esimerkiksi onnistuneen kampanjan) takana on. Ihmisiä kiinnostaa ennen kaikkea inhimillisyys ja aitous, kukaan ei halua jutella logon kanssa. Jokaisella yrityksellä on tarina. Mikä on teidän tarinanne?

 

Erityisesti B2B-puolen some-kentässä on paljon tilaa suunnannäyttäjille, tällä hetkellä feed ei varsinaisesti kuormitu loistokkaista esimerkeistä. What’s wrong with being there first? Instagramista puhuttaessa parhain skenaario on, jos profiilisi näyttää ja tuntuu aikakauslehdeltä – sen jokainen sivu linjassa kokonaisuuden kanssa ja täynnä kiinnostavia yksittäisiä juttuja täynnä, jotka puhuttelevat juuri kohderyhmäänsä. Instagram on loistava visuaalinen lisä markkinointiviestintäpalettiin, jolla tavoitellaan mielikuvien, kiinnostavuuden ja haluttavuuden luomisen lisäksi kävijöitä laskeutumissivulle, tilaajia sähköpostilistoille ja seuraajia muihin sosiaalisiin medioihin. Ovathan nämä kanavat myös kunnossa, jotta voit turvallisin mielin ohjata ihmiset näiden pariin?

o
*Ekstravinkki: muodosta blogitekstisi pääkohdista Instagram-kuva (vähän kuten tämä), julkaise ja vaihda profiilin bion aktiivinen linkki osoittamaan uusimpaan blogitekstiin.

 

Perehdy lisää Instagramiin, tässä hyvä kirjoitus (englanniksi): http://www.socialmediatoday.com/social-networks/instagram-marketing-how-grow-your-community
*Lue seuraavaksi: Onko Snapchatista työkaluksi työnantajabrändin rakentamiseen