Blog : blogi

Mitä HR-sisältömarkkinointi tarkoittaa ja miten se eroaa bloggaamisesta – Podcast jakso 5

Mitä HR-sisältömarkkinointi tarkoittaa ja miten se eroaa bloggaamisesta – Podcast jakso 5

Tämän jakson aiheena on HR-sisältömarkkinointi ja miten se eroaa bloggaamisesta. HR-sisältömarkkinointi on yksi HR-markkinoinnin ja työnantajakuvan rakentamisen keino. 

Markkinoinnissa on jo pidempään sekä puhuttu että tehty sisältömarkkinointia. Sisältömarkkinoinnin kohderyhmää ovat yrityksen asiakkaat sekä potentiaaliset asiakkaat. Sisältömarkkinointi kytkeytyy myös uudempaan termiin ”social selling” tai ”sosiaalinen myynti”.  Sekä sisältömarkkinoinnin että social sellingin tavoitteena on rakentaa luottamussuhde yrityksen ja kohdeyleisön välille, ja pyrkiä tällä tavalla vakuuttamaan potentiaalista asiakasta yrityksen ja asiaa esittelevän henkilön ammattitaidosta niin kauan, että potentiaalinen asiakas on valmis ostamaan.

Mitä HR-sisältömarkkinointi tarkoittaa?

HR-sisältömarkkinointi toimii samalla tavalla kuten potentiaaliselle asiakaskunnalle suunnattu sisältömarkkinointi. Asiakaskunnan sijaan HR-sisältömarkkinoinnin kohteena ovat yrityksen sisäinen ja ulkoinen talent-yleisö. Talent-yleisöä edustaa se ammattilaisyleisö, jota yritys tarvitsee asiakaslupauksensa lunastamisessa.

HR-sisältömarkkinointi on keskeinen vaikuttamisen keino Eminen Susannan kehittämässä modernin työnantajabrändäyksen paletissa. Sillä pyritään tarjoamaan ammattilaisyleisölle sellaista lisäarvoa, joka auttaa heitä ammatillisesti juuri nyt. Kyse ei siis ole urasuunnittelusta vaan konkreettisista työpöydällä olevista asioista, tehtävistä, vastattavista kysymyksistä sekä ratkaistavista haasteista, joihin yrityksellä on tarjottavana osaamista, laajempaa ymmärrystä, näkemystä, kokemuksia, lisätietoa, dataa tms. Lisäarvo näyttäytyy sellaisena tietona, ideoina, vinkkeinä, neuvoina, esimerkkeinä, opastuksena tai esimerkiksi työkaluehdotuksina, joista on todennäköisesti hyötyä talentille hänen sen hetkisen työhönsä liittyvän tehtävän ratkaisemisessa.

Mitä bloggaaminen tarkoittaa?

Bloggaaminen sen sijaan näyttäytyy yritysmaailmassa edelleen enemmän mielipide-tyyppisenä tekstin tuottamisena, jopa yleisön provosoimisena tai impulsiivisesti syntyneenä asiantuntijatekstinä. Yhteistä näille on se, ettei tekstejä ole yleensä suunniteltu strategisesti vaikuttamaan ennalta määritettyjen yleisötavoitteiden ja pääviestien mukaisella tavalla. 

Jakson sisältö:

  • Mitä HR-sisältömarkkinointi tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita
  • Mitä bloggaaminen tarkoittaa ja miltä se tyypillisesti näyttää
  • Mikä (HR-) sisältömarkkinoinnin tavoite on
  • Miten HR-sisältömarkkinointia toteutetaan käytännössä
  • Miksi yritysten kannattaa rakentaa työnantajabrändiään modernilla tavalla HR-sisältömarkkinoinnin keinoin ja mitä arvoa se tuottaa yritykselle itselleen
  • Lopuksi Susanna jakaa 4 pikavinkkiä HR-sisältömarkkinoinnin käynnistämiseen

Kuuntele jakso:

 

Kuuntele mobiilisti Soundcloudissa >> 

Ensi viikon jaksossa Susanna käy läpi 24 sisältömarkkinointi-ideaa HR-sisältömarkkinointiin.

Mitä mieltä olet Vaikuttava työnantajabrändi -podcastista? Kommentoi alle! Onko mielessäsi jotain aihetta tai kysymystä, johon kuulisit mielelläsi vastauksen podcastissamme? Kerro meille!

Kolme tapaa tuottaa kirjallista sisältöä sosiaaliseen mediaan

Kolme tapaa tuottaa kirjallista sisältöä sosiaaliseen mediaan

Elämme bloggaamisen ja sisällöntuotannon kulta-aikaa. Informaation valtaamassa maailmassa tuottamamme sisällön todellisella sisällöllä on suuri merkitys. Yleisön huomion saaminen on yhä vaikeampaa. 

Voimme tuottaa sisältöä erilaisissa formaateissa: tekstinä, kuvana, esityksinä, videona, ääniraitana ja graafisina julkaisuina. Myös tekstiä voi tuottaa monella tavalla. Tunnistatko sinä blogitekstin, sisältömarkkinoinnin ja tarinan erot? Erilaisten tekstimuotojen hyödyntäminen rikastuttaa yleisölle tarjottavaa materiaalia ja kehittää kirjallisia ilmaisutaitojamme.

 

Bloggaaminen, sisältömarkkinointi ja tarinallistaminen

3 erilaista tapaa tuottaa kirjallista sisältöä yrityksen alustoille

1. BLOGGAAMINEN

Blogi oli alunperin verkkopäiväkirja. Lienee historian peruja, että yleisin ilmaisumuoto blogeissa muistuttaa julkista päiväkirjaa. 

Yritysbloggaamisen kaksi valloillaan olevaa tyylisuuntaa:

  1. Omien ajatusten, mielipiteiden ja näkemysten julkaiseminen
  2. Yrityksen osaamisen, ammattitaidon tai erityistiedon esittely sekä tuotteiden hyödyntämismahdollisuuksiin opastaminen

Ensimmäisen tyylisuunnan edustajat tunnistaa siitä, että teksti ei oikeastaan liity yrityksen myymiin palveluihin tai tuotteisiin. Päiväkirjamainen kirjoitustyyli käsittää useimmiten kirjoittajan kannanottoja, mielipiteitä ja näkemyksiä, oivalluksia tai pohdintoja. Tällainen teksti syntyy tavallisesti inspiraation kipinästä. Sen tarkoituksena ei ole niinkään rakentaa kauppaan johtavaa polkua (potentiaaliseen) asiakkaaseen vaan julkaista kirjoittajan omia ajatuksia.

Kirjoittaja ei varsinaisesti odota tekstin synnyttävän keskustelua, eikä call to actionin puute kirjoituksessa kannusta tai kutsu keskusteluun. Toisaalta, kovin kärkevät mielipiteet ja negatiiviset kannanotot saattavat herättää valtavan aktiivista kommentointia ja eriävien mielipiteiden ja vasta-argumenttien esittämistä. Mitä arvoa niistä on yritykselle? Kovin vähän. Pahimmassa tapauksessa ne synnyttävät vain mainehaittaa. En välttämättä itse kannusta tämän tyyppiseen ilmaisuun yritysten blogeissa. 

Toisen tyylisuunnan edustajat tunnistaa teksteistä, jotka tarjoavat käytännönläheisistä vinkkejä, neuvoja, ideoita ja ”insightia”. Tämä on sitä sisältömarkkinointia. Sisältömarkkinointia voidaan tehdä monessa muodossa, ei pelkästään tekstin muodossa. Yleensä muista muodoista halutaan tehdä myös kirjallinen versio, koska hakukoneoptimoituna se tarttuu Googlen haaviin parhaiten.

Monen yrityksen blogissa ovat sulavassa sovussa keskenään tiedotteet, uutiset, sisältö ja mielipiteet. Onko se hyvä vai huono asia? Riippuu yleisöstä ja yleisön tarpeista. Vaikuttavin tapa hyödyntää blogia alustana on tuottaa harkittua, luottamusta rakentavaa sisältöä yrityksen ja sen kohdeyleisöiden välille.

2. SISÄLTÖMARKKINOINTI

Sisältömarkkinointi tehdään tarkoin ja harkiten valitulle kohdeyleisölle. Sen tarkoituksena on rakentaa luottamussuhde yrityksen ja potentiaalisen asiakkaan välille. Tämä tapahtuu tarjoilemalla maistiaisina välittömästi käytettävissä olevaa arvoa. Annettu arvo koskee tietoa ja osaamista, josta yritys voisi myös laskuttaa.

Veloituksettoman arvon vastineeksi halutaan lupa suoriin, mutta täsmällisiin yhteydenottoihin. Call to actionina on kaupan pyytäminen jossain vaiheessa putkea (funnel). Call to actioneita on monenlaisia. Ne tunnistaa kutsusta. Call to actioneita ovat esimerkiksi: ”liity mukaan”, ”lataa tästä”, ”rekisteröidy”, ”tilaa”, ”osta” jne. Call to actionin tarkoitus on saada lukija jättämään digitaalinen jalanjälki yritykselle. Näin tunnistetaan kuka on meidän osaamisestamme potentiaalisesti kiinnostunut ja mistä osaamisesta tarkalleen ottaen. 

Mitä tarkemmin voimme kohdentaa sisällön potentiaalisille asiakkaille ja asiakkaille, sitä paremmin palvelemme heitä. 

Tutustu sisältömarkkinointia koskeviin artikkeleihimme >>

3. TARINALLISTAMINEN

Lempisisältömuotoni on tarina. Tarinan yli 2000 vuoden valtaa ei voi väheksyä ja ohittaa. Tarinalla on selkeä kaava. Kaavan oppiminen vaatii harjoittelua. Kun kaavan oppii, yrityksen materiaaleja voi muuntaa tarinan muotoon. Tarina jää parhaiten mieleen ilman call to actioniakin. Siksi tarina on erittäin arvokas sisällön muoto.

Tarinan vaikuttavuus piilee sen kyvyssä aktivoida aivomme. Tarinan kerronta liike-elämässä ei tarkoita lainkaan kuvitteellisten tarinoiden kirjoittamista tai satujen kerrontaa. Sen sijaan hyödynnämme aivojen sisäänrakennettua taipumusta etsiä samaistumispintoja. Samaistuminen herättää tunnepohjaisia kokemuksia. Siksi tarinalla on voima.

Eräs Princeton yliopiston tutkija on todennut, että jos haluamme vaikuttaa toisen ihmisen mielipiteeseen tai saada heidät tekemään jotain, meidän täytyy esittää asia tarinan muodossa. Kuluu hetki, ja he esittelevät asian kuin oman ideansa.

Erityisesti HR-markkinoinnissa on monta paikkaa, jossa asian tarinallistaminen synnyttää huomattavasti suuremman vaikutuksen talent-yleisöön. Näitä paikkoja ovat esimerkiksi niinkin tavalliset asiat kuin työpaikkailmoitus, uratarinat ja esimerkiksi Instagram-tilin sisältö.

Tutustu tarinallistamista koskeviin artikkeleihimme >>

Miten Varmistan, että Blogiteksti Toimii Verkossa (infograafi)

Miten Varmistan, että Blogiteksti Toimii Verkossa (infograafi)

Sisältötulvan moninkertaistuessa meidän on varmistettava, että blogikirjoituksemme ovat yleisömme kannalta sekä kiinnostavia että helppolukuisia. Että ne avataan, niitä luetaan, niitä kommentoidaan, niistä tykätään ja niitä jaetaan eteenpäin. Jos yleisö ei koe blogitekstejämme kiinnostavaksi, kirjoitamme pöytälaatikkoon. Siinä ei ole mitään vikaa, mutta sellainen kirjoittaminen kannattaa jättää vapaa-ajalle.

”Miten varmistan, että blogitekstini toimii verkossa?” – kysymys, jota jokaisen bloggaajan tulee aktiivisesti miettiä.

Hakukoneoptimointiin perehtyminen blogatessa on helpottanut itselläni blogikirjoituksen anatomian sisäistämistä. Käytämme tässä omassa blogissamme WordPress Pluginia nimeltään Yoast SEO. Se on mielestäni erinomainen plugari ohjaamaan kirjoittajaa toimivaan tekstin tuottamiseen.

Minkälainen teksti on ”toimiva”?

Tekstin toimivuudella viittaan sen luettavuuteen ja kykyyn pitää tekstin yleisöksi tarkoitettu lukija kiinnostuneena loppuun saakka. Kun bloggaan täällä Eminen blogissa, minulla on mielessäni Eminen asiakaskohderyhmä. Mietin, mistä kulmasta kirjoitan, minkälaiset asiat ja aiheet voisivat olla teille kiinnostavia, mitä lisäarvoa tekstini voisi tarjota juuri sinulle joissain edustamistamme työsi osa-alueista, eli yrityskulttuurin ja työnantajakuvan kehittämisessä, työntekijäkokemusten tarinallistamisessa tai HR-sisältömarkkinoinnissa.

Toimiva teksti palvelee juuri sinun kohdeyleisöäsi. Ei se poissulje sitä, etteikö kuka tahansa voisi tai saisi tekstiäsi lukea. Tekstisi ei kuitenkaan tarvitse syleillä koko maailman tarpeita. Tämä toivottavasti poistaa paineita tekstin tuottamisesta.

Hyvän blogitekstin anatomia

Pongasin alla olevan infograafin Hubspotin blogista. Se on selkokielinen toimintaohjeistus sinulle HR-bloggaaja. Seuraamalla alla olevia suosituksia varmistat, että kirjoittamasi blogiteksti toimii verkossa. Ei muuta kuin kynä suhisemaan!

 

blogitekstin anatomia