Deloitten johtamisen trendit TOP 6-10 vuonna 2018 (osa 2/2) – Podcast jakso 50

Deloitten johtamisen trendit TOP 6-10 vuonna 2018 (osa 2/2) – Podcast jakso 50

Deloitten johtamisen trendit TOP 6-10 vuonna 2018 (osa 2/2) – Podcast jakso 50

Thumbnail-Emine-infograafi-human-capital-trends-2018Mitkä johtamisen trendit ja teemat mietityttävät johtoa ja HR:ää eniten vuonna 2018 ja miksi?

Kuinka valmiita organisaatiot ympäri maailman ovat johtamista haastaville muutoksille?

Käsittelen tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa tärkeysjärjestyksessä raportin kokoamat loput 5 johtamisen tärkeintä trendiä ja teemaa. 

Johtamisen 10 ydintrendiä löytyy myös tekemänäni  infograafina täältä >>

Kuuntele jakso

Kuuntele jakso Soundcloudissa >>

Jakson kesto: 28:16 min

 

Johtamisen trendit TOP 6-10, vuonna 2018

(6) Yksilöllinen ja ketterä palkitseminen

Yksilöiden kasvava valta on johtanut yksilöllisten tarpeiden huomioimiseen ja niihin vastaamiseen. Organisaatiot ovat kautta maailman tottuneet tarjoamaan yhdenmukaisia kannustimia työntekijöilleen. Palkitseminen on kuitenkin voimakkaassa muutoksessa ja kuudenneksi tärkein johtamisen trendi Deloitten listalla. 

Erityisesti palkitsemisen muuttumista ohjaa huomion kiinnittyminen oikeudenmukaisuuteen. Vain 8% vastaajaorganisaatioista kokee oman organisaationsa palkitsemismallien olevan nykyisellään kyvykkäitä vastaamaan yksilöllisyyden, joustavuuden ja holistisuuden vaateisiin.

Tutustu tarkemmin yksilöllisemmän ja ketterämmän palkitsemisen teemaan täällä >>

(7) Yrityskansalaisuus ja sosiaalinen vaikuttaminen

Yrityskansalaisuuden trendi painottaa organisaatioiden roolia osana yhteiskuntaa, y-tunnuksellisena kansalaisena. Yrityskansalaisen missiossa yhtä tärkeinä ovat omistaja-arvon kasvattaminen sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Raportti korostaa sidosryhmien koko ajan kasvavia odotuksia organisaatioiden roolista osana yhteiskuntaa. Näihin vastaamatta jättäminen uhkaa organisaatioiden mainetta. Kansalaiset ympäri maailman ovat menettäneet luottamuksensa poliittisiin päätöksentekijöihin ja odottavat erityisesti suuryrityksiltä sekä kannanottoa että esimerkillisiä toimenpiteitä yhteiskunnallisten ongelmien korjaamisessa. Yhteiskunnallisia ongelmia, joiden ratkaisemiseen kansalaiset odottavat yritysten panosta ovat esimerkiksi:

  • diversiteettikysymykset ja tasa-arvo työelämässä
  • sukupuolten välinen palkkatasa-arvo
  • siirtolaisuuskysymykset
  • ilmastonmuutos

Yrityskansalaisuuden merkitystä raportti perustelee mm. seuraavilla tavoilla:

  • Organisaatiot toimivat läpinäkyvässä maailmassa, eivätkä voi enää peitellä tai olla välittämättä asiatonta toimintaa. Kaikki päätyy lehtien palstoille ja vaikuttaa jopa romahduttavalla tavalla osakkeiden arvoon ja maineeseen.
  • Milleniaalit edustavat monessa maassa jo yli puolta saatavilla olevasta työvoimasta ja he vaativat kärkijoukoissa yrityksiltä vastuullisuutta. Paljon palkkaavilla kasvuyrityksillä ei ole varaa toimia vastuuttomasti.
  • Vastuullisuus vaikuttaa tutkimusten mukaan suoraan asiakaskokemuksiin ja brändiin. Raportti nostaa esille Nielsenin tekemän tutkimuksen, jonka mukaan 67% työnhakijoista valitsee työnantajakseen vain sosiaalisesti vastuullisena pitämiään yrityksiä.

(8) AI, robotiikka ja automaatio

Automaatio on vallannut jo arkipäiväisemmätkin tehtävät asiakaspalvelusta markkinointiin. 41% vastanneista piti tätä trendiä erittäin tärkeänä ja 24%  kertoi heidän organisaatioidensa käyttävän jo tekoälyä ja robotiikkaa rutiinitehtävien suorittamiseen. 

Raportin mukaan robotit eivät kuitenkaan vie työpaikkojamme vaan työ organisoidaan niiden avulla uudelleen. Johtavat teknologiayhtiöt ovat jo huomanneet, että tekoäly ja robotit toimivat parhaiten ihmisten työpareina, ei ihmisten sijaan.

Esimerkiksi julkaistessasi sisältöä Linkediniin käynnistyy nelivaiheinen ”spämmifiltteri”, joista ensimmäiset kolme vaihetta hoitaa tietokone ja viimeisen, tärkeimmän vaiheen ihmiset. Tekoäly nopeuttaa työtä, mutta lopullisen päätöksen sisällön saamasta näkyvyydestä päättää ihminen.

Raportti korostaa, että automaatio luo samalla uusia työtehtäviä, joissa korostuvat ihmisten luovuus, empatia, viestintä ja ongelmanratkaisukyky. Emme vielä näe tätä kokonaisuudessaan, mutta työn koko arkkitehtuuri on muuttumassa. Työn rakenteet tullaan laittamaan atomeiksi ja kokoamaan uudelleen seuraavien vuosien aikana. Työ tullaan muotoilemaan uudelleen peruselementti kerrallaan. Tässä työssä tullaan arvioimaan, mihin peruselementtiin saadaan koneilla lisää tehoa ja mitkä on jätettävä ihmisten käsiin.

HR:ille tiedoksi: uudelleen muotoiltu työ muuttaa rekrytointikriteerit, arviointikriteerit, tavoitteet, oppimismallit, koulutukset ja johtamisen. Työstä pitää löytää edelleen myös merkitys, vaikka lähin työpari olisikin robotti.

(9) Työurien piteneminen – Työ aikakaudella, jossa ihmiset elävät 100-vuotiaiksi

Toiseksi viimeinen johtamisen trendi koskee työtä aikakaudella, jossa syntyvyys alenee, eläkeikä karkaa koko ajan kauemmas ja ihmiset ovat työelämässä pidempään kuin koskaan. 

Raportin mukaan 13 maata siirtyy parin vuoden päästä ”super aged population” -sarjaan, jossa joka viides asukas on jo yli 65 vuotias. Näitä maita ovat muun muassa seuraavat suurvallat: 

  • Yhdysvallat
  • Iso-Britannia
  • Japani
  • Saksa
  • Ranska
  • Etelä-Korea

Vanhemmista talenteista tulee kysyttyjä työntekijöitä ja yritykset alkavat profiloitumaan muista palkkaamalla selkeästi vanhempia osaajia. Henkilöstön vanheneminen tarkoittaa sitä, että yrityskulttuuri muuttuu. Ylin johto ja HR joutuvat pohtimaan työn muotoilua ja kannustimia myös tältä kantilta. Miten tarjota merkityksellisiä töitä kaiken ikäisille? Miten rakentaa ja ylläpitää yrityskulttuuria, joka on riittävän elastinen ja positiivisesti vaikuttava kaikenikäisten työntekijöiden elämänvaiheisiin?

(10) Työvoima-ekosysteemi

Henkilöstövuokraus ei ole meille mikään tuntematon työvoiman muoto. Moni yhtiö on tottunut ostamaan myös alihankintaa. Työvoima-ekosysteemi on kuitenkin trendi, joka tulee kasvamaan ja laajenemaan näistä totutuista malleista.

Muutos ei koske pelkästään uudenlaisia työsuhteen muotoja. Se koskee myös johtamista ja arvomaailmaa koskevaa muutosta. Ei ole lainkaan tavanomaista, että organisaatiot pitävät vuokratyöntekijöitä ja alihankkijoita kakkoskastissa suhteessa itseensä. Työvoima-ekosysteemi ei salli tämänlaista arvomaailmaa ja asennetta. 

Tutkimukseen vastanneet päättäjät uskovat, että vuoteen 2020 mennessä työvoima-ekosysteemi kattaa merkittävällä osuudella osaamisenvaihtosuhteet, joissa organisaatioille on tavanomaista ostaa esimerkiksi projektiosaamista ja freelancerien tuottamaa erikoisosaamista. Yrittäjänä tai yrittäjän kaltaisessa roolissa toimivat työnhakija on samalla kalkkiviivalla kuin työsopimusta hakevat osaajat.

Tämä trendi vaikuttaa suoraan johtamiskulttuuriin, viestinnällisiin vaateisiin sekä organisaatioiden sisäisiin asenteisiin. Se edellyttää, että koko työvoima-ekosysteemi tulee integroiduksi organisaatioon. Miten helposti kulttuurimme, henkilöstöpolitiikkaamme ja esimerkiksi tietojärjestelmämme ja tietoturvamme taipuu työvoima-ekosysteemiin kahden vuoden sisällä? 

Lähde:

Deloitten kaikki Human Capital Trends -raportit >>

Jakson lähteenä on käytetty Deloitten vuosittain julkaisemaa Human Capital Trends -raporttia.

Ensi viikon jaksossa jatketaan vielä Deloitten Human Capital Trends -raportin parissa ja vastataan kysymykseen: ”Mikä ihmeen sosiaalinen organisaatio?”

Vaikuttava Työnantajabrändi -podcast jää kesätauolle juhannusviikolta alkaen. Palaamme eetteriin taas elokuussa!

 

 

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on moderneille kasvuyrityksille ja moderneille HR-ammattilaisille suunnattu podcast. Susanna tarjoilee liiketoimintalähtöistä ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi. Vaikuttava Työnantajabrändi© on Susanna Rantasen ja Eminen kehittämä konsepti moderniin työnantajabrändin rakentamiseen.

@rantanensusanna jakaa viikoittain käytännön vinkkejä, ideoita ja kokemuksia siitä, miten yritys voi vaikuttaa määrittämiinsä talent-yleisöihin modernin työnantajabrändin rakentamisen, eli tarinallistamisen ja HR-sisältömarkkinoinnin keinoin.

About the Author