Ovatko roviolaiset hulluja?

Ovatko roviolaiset hulluja?

Ovatko roviolaiset hulluja?

#hulluus #mielikuvituksellisuus #kapinallisuus #kaikkiruokaisuus [käyttäjien suhteen] Näin tietää Kauppalehti (printti 8.9.2014) kertoa Rovion arvot.

Wow, sanon minä! Kerrankin jotain ainutlaatuista, yhtiölle uniikkia, mieleenpainuvaa, ajatuksia herättävää, sykähdyttävää! Ainoa pieni epäilys minulla on..

Oikeasti nämä ovat Rovion brändin neljä osasta ja jutun perusteella on syytä olettaa, että ne ovat myös syntyneet brändijohtajan kynästä. Hän kyllä sanoo: ”Kaikki, mitä Roviossa tehdään, tehdään näiden arvojen kautta”. Mutta tehdäänkö oikeasti, siis koko organisaatiossa, kaikissa tilanteissa vai tarkoitettiinko nyt markkinoinnissa ja brändiin liittyvissä valinnoissa?

Ihmiset puhaltavat brändin henkiin arjen tasolla

Arvojen lausuminen ääneen synnyttää vastuun. Siksi varmasti useimmiten arvot ovatkin copypaste-arvoja, joihin kukaan ei tule kiinnittäneeksi huomiota. Eipähän tarvitse toimia niiden mukaan! Näin hienot arvot [Rovion] synnyttävät, ainakin minussa, voimakasta uteliaisuutta ja tarvetta päästä kokemaan niitä käytännössä.

Koska ihmiset puhaltavat hengen määritettyihin arvoihin elämällä ne todeksi, mietin, ovatko roviolaiset hyvällä vai huonolla tavalla hulluja, kenties mielenvikaisia ja mitä se kertoo yhtiöstä ja sen kulttuurista?

Mielikuvituksellisuuden ostan. Minusta Rovio on yhtiönä osoittanut suurta mielikuvitusta vihaisten lintujen syntymästä alkaen. Näkyykö mielikuvituksellisuus yhtiön sisäisissä käytännöissä? Odotetaanko työntekijöiden kiikuttavan idealappuja sosiaalitiloihin jätettyyn postilaatikkoon? Tai ehkäpä Roviolla crowd sourcing hoituu asianmukaisesti piuhoja pitkin? Mielikuvituksellisuus näkyy joissain titteleissä, mutta toisaalta ei läpi organisaation, koska minun pöydälläni on ainakin roviolaisten käyntikortteja ihan perinteisin tehtävänimikkein.

Kapinallisuus on arvona pelottava. Onko siellä ihmiset jatkuvasti barrikaadeilla äänestämässä vastaan, hajoittamassa totuttujen perinteiden ikkunat ja heittämässä kehityskeskustelua vesilinnulla? Miltä kapinallisuus näyttäytyisi rekrykriteerinä? Tai suoriutumisen arvioinnissa?

Kaikkiruokaisuus kuulostaa mielenkiintoiselta arvolta. Vatsani kurniessa ajatus heittää väkisinkin ruokapöytään. Brändijohtaja tarkentaa kyseessä olevan kaikkiruokaisuuden käyttäjien suhteen, mutta mitä se tarkoittaa? Roviolle maittaa kaikenlaiset käyttäjät? Tässä arvossa on lihansyöjäkukan kuvan mielestäni pois saatuani tiettyä sympaattisuutta, joka resonoi hienosti erilaisuuden hyväksymistä.

Summa summarum, ihmiset puhaltavat arvot henkiin ja minun on vaikea ymmärtää arvoja, jotka on tarkoitettu vain brändin arvoiksi itse organisaation mellestäessä tyystin muulla tavalla. Arvot ovat vahvasti yhtäkuin käyttäytyminen ja valinnat. Jotta julkilausutut arvot ovat yhtäänkin uskottavia, ne pitää olle todennettavissa hyvin arkisin keinoin koko poppoon toimesta.

Korostan, että Roviolla saattaa hyvin olla näin. En tiedä onko vai eikö. Innostuin uniikeista arvoista ja seuraavaksi haluasin nähdä tai kuulla, miten ne on puhallettu Rovion arjessa henkiin. Se olisi mielenkiintoinen case kuultavaksi.

About the Author