Kolme hakijakokemusvinkkiä – Onnistunut työhaastattelu tukee hyvää hakijakokemusta

Kolme hakijakokemusvinkkiä – Onnistunut työhaastattelu tukee hyvää hakijakokemusta

Kolme hakijakokemusvinkkiä – Onnistunut työhaastattelu tukee hyvää hakijakokemusta

Työhaastattelu kokemuksena on tärkeässä osassa muodostamassa työnantajamielikuvaa yrityksestä työnhakijan silmissä.

Työhaastattelun aikaansaama kokemus vaikuttaa hakijakokemukseen, joka sinänsä muodostuu usein pidemmän ajanjakson aikana alkaen jo siitä, kun talent muuttuu passiivisesta työnhakijasta aktiiviseksi. Kuitenkin usein työhaastattelu on ensimmäinen tilanne, jossa hakija kohtaa potentiaalisen työnantajan kasvotusten ensimmäistä kertaa. Ei mikään ihan merkityksetön juttu siis.

Oma kokemukseni on, että silmiinpistävän hyvät kokemukset työhaastattelutilanteista ovat harvinaisia ja erinomaiset sitäkin harvinaisempia. Työnantajilla on siis erittäin hyvä sauma vaikuttaa tarjoamaansa hakijakokemukseen positiivisesti panostamalla työhaastatteluun kokemuksena.

 

Parempi työhaastattelu

 

Näin työhaastattelu yllättää hakijan positiivisesti

1. Kerro etukäteen hakijalle, mistä tullaan puhumaan ja auta tätä onnistumaan

Yksi tärkeimmistä mieleeni painuneista kokemuksista liittyen Emineen hakemiseen olivat juuri työhaastattelukokemukset. Kun olin saanut kutsun ensitapaamiseen; ensikohtaamisemme ei edes kulkenut nimellä työhaastattelu, vaan tapaaminen.

Onhan työhaastattelu kuitenkin myös työnhakijalle merkityksellinen tilanne, jossa hän voi muodostaa mielikuvaansa potentiaalisesta työnantajasta. Samalla tavalla, kun työnantaja haastattelun avulla ”kilpailuttaa” sopivinta osaajaa tehtävään, myös työnhakija tekee niin punnitessaan seuraavaa ura-askeltaan.

Sain tapaamiskutsun mukana etukäteen viiden kohdan listan asioista, joista tulisimme keskustelemaan tapaamisessamme. Minua pyydettiin miettimään valmiiksi muun muassa TOP 5 oppimistoivettani, TOP 5 osaamistani sekä odotuksiani johtamiselta.

Kun sain listan, muistan olleeni yllättynyt ja ilahtunut. Yhdessäkään aikaisemmassa työhaastattelussa ei ollut toimittu näin. Koin pystyväni valmistautumaan parhaiden puolieni esille tuomiseen ja potentiaalinen työnantajani Emine halusi minun onnistuvan tässä.

Usein aikaisemmissa työhaastattelutilanteissa olin kokenut, että ensinnäkään haastattelija ei ollut valmistautunut tapaamiseemme kovin hyvin, ja toiseksi löysin puun takaa tuleviin kysymyksiin oman näkemykseni vasta haastattelun päätyttyä, kun jännitys oli laantunut. Jäin usein pohtimaan, että olisi ollut rekrytoivan yrityksen etu, että he olisivat saaneet potentiaalistani tilanteessa enemmän irti. Hakijan auttamisessa onnistumaan ei yrityksellä ole kertakaikkiaan mitään menetettävää, vaan ainoastaan voitettavaa.

Itselleni jäi tunne yrityksen arvostuksesta ja kunnioituksesta minua kohtaan, ja sellaisia tunteita herättävää yritystä kohtaan on myös itse helppo tuntea kunnioitusta. Silti, vaikka paikka jäisikin saamatta.

2. Fiksaa tarvittaessa äänensävyä

Usein työhaastatteluissa olin kokenut haastattelijan äänensävyn juurikin ”yläpuolelta” tulevana kilpailuttamisena. Liekö tämä johtunut sitten puutteellisesta valmistautumisesta tapaamiseen uuden potentiaalisen työntekijän kanssa, mutta koin useissa työhaastattelutilanteissa tulevani hiillostetuksi. Muutamissa haastatteluissa haastattelijan äänensävy oli koppava, arvioiva ja mittaileva. Ikään kuin sillä ei olisi merkitystä, mitä minä ajattelen yrityksestä ja se olisi ihan itsestään selvää, että minä työnhakijana automaattisesti janoan tuota avointa tehtävää. Ei, se ei ole niin.

Kyse työhaastattelussa on molemminpuolisesta tutustumisesta.

Parhaat osaajat kyllä löytävät ne työpaikat, joista jää jo työhaastattelun jälkeen se tunne, että tuossa yrityksessä heitä, heidän aikaansa ja osaamistaan arvostetaan. Niissä yrityksissä, joista jää tunne arvostuksesta he ovat valmiita panostamaan osaamistaan yrityksen hyväksi sekä viettämään sen parissa leijonan osan hereilläoloajastaan.

3. Vaihtakaa osia

Saadessani kutsun Emineen toiseen tapaamiseen Eminen toimitusjohtajan ja toisen perustajan, Susanna Rantasen kanssa, koin taas jotakin poikkeuksellista, jota osasin arvostaa. Susanna oli nimittäin pyytänyt haastattelukutsussaan etukäteen minua haastattelemaan myös itseään. Minun oli määrä suunnitella muutama haastattelukysymys valmiiksi häntä varten. Kysyin häneltä monta kysymystä aidosta kiinnostuksesta ja hän vastasi niihin paneutuen.

Tästä tehtävästä on monenlaista hyötyä. Ensinnäkin myös hakijasta saadaan tietoa vähän uudella tavalla: millaisia asioita hän pitää tärkeänä, mitä hän arvostaa ja odottaa. Lisäksi hakijalle jää tästä sellainen tunne, että hänen mielipiteensä ja kokemuksensa ovat tärkeitä.

Se, että hakijaa pyydetään valmistelemaan kysymykset jo etukäteen, poikkeaa mielestäni olennaisesti siitä, miten usein haastattelun lopuksi kysytään: ”Olisiko jotakin kysyttävää?” Tässäkään ei varsinaisesti ole mitään vikaa, mutta mielestäni kysymysten valmistelemisen pyytäminen etukäteen nostaa saman asian ihan uudelle tasolle ja alleviivaa hakijan kokemusta tärkeänä elementtinä rekrytointiprosessissa ja yrityksen mahdollisena tulevana työntekijänä.

About the Author