Olipa kerran päivittäistavarakauppa, joka mainosti paikallislehdessä tarjousjauhelihaa. Asiakkaat tulivat kaupoille, tietysti aikeenaan ostaa tarjouksessa olevaa jauhelihaa. Osa tuli läheltä, olisi tullut muutenkin, joten kaupassa käynnistä ei varsinaisesti syntynyt suurempaa vaivaa. Mutta osa näki vaivaa. Päättikin poikkeuksellisesti tulla vähän kauempaa, juuri tähän kauppaan sen tarjouksessa olevan jauhelihan vuoksi. Kuinka ollakaan, lihatiskiltä ei kuitenkaan löytynyt merkintää alennusjauhelihasta. Asiakkaat pyörivät hyllyjen luona ihmeissään. Onko tarjousjauheliha loppunut? Saako sitä lisää? Onko jotain korvaavaa loppuneen tilalle? Henkilökuntaa ei ollut lähimaillakaan. Lihamestari näki kyllä asiakkaiden ihmettelevät katseet lihahuoneen lasin takaa, mutta hän ei reagoinut asiakkaiden yrityksiin saada häneen yhteyttä.
Aikansa lihaosastolla pyörineet asiakkaat päätyivät lähtemään pettyneinä pois. Seuraavana päivänä sama ilmoitus koristi taas paikallislehden sivua. Uusi asiakasvirta seurasi oletetun tarjousjauhelihan perässä. Sama kuvio toistui, ja toistui. Kunnes riittävän suuri yleisömäärä oli käynyt kokemassa tarjouskampanjan, jota ei oikeasti ollutkaan. Sattuipa kerran sitten niin, että päivittäistavarakaupassa oli oikeasti jauheliha tarjouksessa. Jonoa ei ollut ovella.
Tämä esimerkki on totta. Tällainen tilanne tapahtui eräässä päivittäistavarakaupassa, jossa minä olin lukioikäisenä töissä. Tällaista tapahtuu myös rekrytoinnin saralla. Kutsutaan sitä haamurekrytoinniksi.
Haamurekrytoinnin tunnusmerkit
Haamurekrytointi näyttää oikealta avoimelta työtehtävältä. Sillä on ihan oikean kuuloinen titteli, ja tittelille on kirjoitettu jonkinlainen tuotekuvaus, eli ilmoitusteksti. Haamurekrytointi on julkaistu yrityksen omilla nettisivuilla. Pääasiassa vain siellä, sillä kukapa nyt viitsii haamurekrytoinnista ilmoitushintoja maksella. Haamurekrytoinnissa kun ei ole kyse käynnissä olevasta rekrytointiprosessista.
Haamurekrytointeja tehdään siltä varalta, että ”joku helmi sattuisi laittamaan työhakemuksen”. Haamurekrytoinnin ongelma on siinä, että kukaan ei ole oikeasti varannut aikaa haamurekrytointiprosessista huolehtimiseen. Hakemukset jäävät herkästi käsittelemättä, kuittauksia saapuneisiin hakemuksiin ei laiteta viiveettä, tai kenties lainkaan. Haamurekrytointi tyssää hakemuksen postilaatikkoon kolahtamiseen. Puhtaasti siksi, että meillä rekrytoivilla esimiehillä on aina kiire. Aina. Meillä ei ole aikaa käsitellä kaikkea sitäkään, mitä meidän pitäisi sillä hetkellä käsitellä saatika sellaisia asioita, joihin meillä ei ole minkään valtakunnan tarvetta.
Haamurekrytoinnin vaarat
On todella harvinaista, että ”joku helmi” päätyisi summan mutikassa yrityksen nettisivuille
Aniharvan yrityksen nettisivut ovat helmien tiedossa. Aniharvan yrityksen nettisivuilla on ylipäätään riittävän laadukas uraosio, joka vetoaisi helmiin. Helmien ei tarvitse nähdä juurikaan vaivaa työnhaussaan, joten tällainen helmihakemuksen sattumahdollisuus on kyllä valitettavan pieni. Epätodennäköinen sanoisin.
Jos ”helmi” nyt sattuisi hakemuksen laittamaan, minkälaisen hakijakokemuksen haamurekrytointi hänelle tarjoaisi?
Helmet ovat syystä helmiä. Heillä on älliä ja potentiaalia, ja he ovat myös kovin haluttuja työelämässä. Huono hakijakokemus saa helmen kääntymään kannoillaan hyvin nopeasti. Ja helmi muistaa. Helmi ei palaa hakemaan sellaisen yrityksen työpaikkoja, josta hänelle on jäänyt huono maku. Ja usein helmi myös kertoo kokemuksistaan eteenpäin.
Haamurekrytointi tekee isoa tuhoa yrityksen työnantajamaineelle ja välitetylle hakijakokemukselle.
Haamurekrytointi on kuin jatkuva jauhelihatarjous. Se pilaa tarjouksen maineen. Kun hakijan odotuksiin ei vastata, hän ei toista kertaa todennäköisesti näe vaivaa. Hän saattaa myös mainita omista huonoista kokemuksistaan kaverilleen, joka mainitsee hakevansa yrityksen avointa työpaikkaa. Haamurekrytointi on todella hyvä tapa pilata mahdollisuudet löytää ikinä yhtään helmeä.
Korvaa haamurekrytointi avoimella haulla
Haamurekrytointi on siis oikealta rekrytoinnilta näyttävä haamuhaku. Sillä on nimi, ja ihan oikea työpaikkailmoitus, joka löytyy vain yrityksen omilta nettisivuilta. Tosiasiassa rekrytointi ei ole sillä hetkellä käynnissä, eikä hakemuksien käsittelyyn ole varattu aikaa.
Avoin haku on luontevampi tapa helmen kalastukseen. Erona on se, ettei edes yritetä esittää sitä, että käynnissä olisi rekrytointiprosessi. Avoin haku on normi liike-elämässä ja rekrytoinnissa. Työnhakijat ovat tottuneet siihen, että yritykset voivat ottaa vastaan avoimia hakemuksia, ja ettei niitä välttämättä käsitellä lainkaan heti. Avoimesta hausta ei synny bad williä.
Avoin haku kannattaa toteuttaa siten, että kertoo suoraan millä aikataululla ja tavalla avoimia hakemuksia käsitellään, ja miten pitkään niitä säilötään. Avoimessa haussa kannattaa kertoa minkälaisiin rooleihin tavanomaisesti rekrytään, ja mitä odotuksia yrityksessä on. Näin helmi voi päättää itse kannattaako hänen nähdä vaivaa jättämällä hakemuksensa avoimeen hakuun. Ja luonnollisesti good williä syntyy vain lupausten lunastamisesta.
Huonot hakijakokemukset lisäävät oikeiden rekryjen kustannusta
Huonot hakijakokemukset kasvattavat rekrytoinnin kustannuksia. Pitämällä auki työpaikkoja, jotka eivät oikeasti ole auki kasvatamme koko ajan sen työn hintaa, joka meidän täytyy tehdä sitten, kun meillä on oikea tarve rekrytoida.
Työnhakija, jonka hakemuksiin yritys ei reagoi, ei jaksa nähdä vaivaa uudelleen samaan yritykseen. Ja jos juttua tulee kavereiden kesken, niin kuin tänä päivänä sosiaalisessa mediassa erityisesti helposti tulee, hän varmasti kertoo kokemuksestaan myös eteenpäin. Eikä tiedon eteneminen pysähdy enää lähipiiriin.
Suosittelen lämpimästi tarjoamaan mahdollisuuden avoimeen hakemukseen sen sijaan, että pidetään auki hakuja, jotka eivät oikeasti ole auki. Ne jauhelihatarjoukset tulevat meille niin pirun kalliiksi.
*Lue seuraavaksi: Pari syytä, miksi työpaikkoja ja jogurttipurkkeja pitää markkinoida eri tavoin
