Blog : Konkari työnhakijana

Rekryn jälkeen: mistä koostuu hyvä tulokaskokemus?

Rekryn jälkeen: mistä koostuu hyvä tulokaskokemus?

Hyvä tulokaskokemus on valtavan tärkeä, kun puhutaan uuden työntekijän sitoutumisesta yrityksen toimintatapoihin ja kulttuuriin. Tulokaskokemus on likimain suora jatkumo hakijakokemukselle ja siten hyvin vahvasti liitännäinen siihen.

Käytännössä tulokaskokemus muodostuu nähdäkseni seuraavien tekijöiden dialogista:

  1. Kerrottu tieto, eli se, mikä käy ilmi työnhakijalle rekrytointiprosessin aikana.
  2. Subjektiivinen todellisuus, eli se, miten rekrytointiprosessissa kerrottu informaatio vastaa uuden työntekijän kokemusta.

Kyse on siis kerrotun informaation ja subjektiivisen kokemuksen välisestä vuoropuhelusta ja siitä, miten ne vastaavat toisiaan.

Millainen on hyvä tulokaskokemus konkarin näkökulmasta?

Jaan kanssasi tässä tekstissä kokemuksiani ja havaintojani tulokaskokemuksesta ja siitä, miten sen vaikuttavuutta voi lisätä kiinnittämällä huomiota pieniin, mutta merkityksellisiin asioihin.

Hyvä tulokaskokemus

Kivijalka hyvälle tulokaskokemukselle, kun tulokkaana on konkari

Kohtaaminen

Henkilökohtaisesti mieleenpainuvimmat tulokaskokemukset ovat liittyneet pitkälti ihmisten välisiin kohtaamisiin ja aitoon kiinnostukseen uutta kollegaa kohtaan. Koen, että kyse on vuorovaikutteisesta kunnioituksesta, joka rakentaa tervettä, sosiaalista yrityskulttuuria. Esimerkiksi ensimmäinen päiväni Eminessä oli ikimuistoinen juurikin ihmisten ansiosta.

Valmistautuminen

Läppäri, työpiste, tiimin briiffaus – mitä näitä nyt on? Nämä ovat niin sanotusti niitä perusjuttuja, joiden pitäisi olla kunnossa. Se takaa sujuvan startin yhteiselle matkalle ja helpottaa toki paitsi työntekoa, myös työkavereihin tutustumista. Se, miksi tämä itsestäänselvyys on myös konkarin listalla, on se, että perusasioiden puuttuminen vaikuttaa suoraan tulokaskokemukseen ja siihen, millaisena työpaikka näyttäytyy uudelle työntekijälle.

Rooli

Oman roolin ymmärtäminen on kerta toisensa jälkeen auttanut minua pääsemään osaksi työyhteisöä ja antamaan kontribuutioni uudessa toimenkuvassa ja toimintaympäristössä. Tässä asiassa esimiehellä ja tiimin sisäisellä kommunikaatiolla on iso vastuu.

Ja ei, tämä ei tarkoita sitä, että uusi työntekijä ryhtyy sammuttelemaan tulipaloja samalla, kun hänen niskaansa tiputellaan ”pari keissiä, jotka on odottaneetkin jo sua…”. Kokemuksella voin sanoa, että se ei ole ideaali alku uudessa työssä, mutta toimii tehokkaana sisäänajona.

Näiden kolmen teeman päälle on hyvä lähteä rakentamaan toivotunlaista työntekijäkokemusta.

Hyvä tulokaskokemus

CASE: johtaja näyttää mallia

Minut esitellään ohikiitävässä hetkessä merkittävässä johtavassa asemassa olevalle henkilölle. Kättelemme kohteliaisuuksien kera ja työpäivä jatkuu. Parin kuukauden kuluttua kohtaamme jälleen, mutta tällä kertaa samainen johtaja tervehtii minua etunimellä kättä heilauttaen ja kyselee kokemuksiani uudessa työssä. Pieni ele, mutta sitäkin vaikuttavampi ja konkreettisesti yrityskulttuuriin vaikuttava teko.

Konkarin listaus hyvään tulokaskokemukseen

Se, mitä kokenut työntekijä odottaa uudelta työltään, riippuu hänen uratarpeistaan. Jotkin seikat kuitenkin ovat useimpien listalla.

Kokenut talent arvostaa tulokaskokemuksessaan ainakin näitä:

  • Aitoja kohtaamisia
  • Rytmitettyä perehdytystä
  • Lämminhenkistä sparraamista
  • Selkeitä odotuksia
  • Tervetullutta oloa

Olen koostanut oheisen listan sen pohjalta, mitkä ovat olleet tuntemuksiani uutena työntekijänä juuri Eminessä. Kyse on ollut pohjimmiltaan siitä, että roolini yrityksessä koetaan tärkeäksi ja perehdytys on porrastettu siten, että asioiden sisäistämiseen jää aikaa. Koen, että näillä asioilla on varmistettu yrityksen – ja ihmisen – kannalta optimaalinen sisäänajo.

Hyvä tulokaskokemus

CASE: ei työpistettä – mokasta malliesimerkiksi

Aloitin eräässä työssä niin nopealla aikataululla, että yksi hyvin konkreettinen asia uupui ensimmäisten viikkojen ajan – työpiste. Tilanne oli silloisen esimieheni mielestä hieman nolo, mutta nolostelun sijaan kiitosta ansaitsee se, miten tilanne käsiteltiin:

1. Hän pyysi kaikkia lähikollegoitani varaamaan kanssani vapaamuotoiset kahdenkeskiset perehdytyspalaverit, joiden ainoa ehto oli pitää ne muualla kuin toimistolla. Epämuodollinen tyyli auttoi tutustumaan myös ihmisinä, jonka myötä uuden kollegan ujostelukoreus tippui heti pois.

2. Työskentelypäivä neukkarissa. Postissa hukkunutta (vitsi, vitsi) työpistettä paikattiin myös niinkin innovatiivisella ratkaisulla kuin duunipäivällä neukkarissa. Oletko muuten kokeillut? Nämä pari hyvin kokeellista päivää olivat jälkikäteen ajatellen äärimmäisen heimouttava ja tiimityöskentelytaitoja hiova kokonaisuus.

Hyvä tulokaskokemus – tämän takia se on tärkeä

Hyvän tulokaskokemuksen funktio mielestäni on se, että pystyn saamani informaation ja kohtaamisten kautta kasvamaan rooliin, johon minut on palkattu. Työnantajan tehtävä on varmistaa suunnitelmallinen tapa uuden työntekijän vastaanottamiseen osaksi yritystä. Hyvä tulokaskokemus motivoi uutta työntekijää tekemään parhaansa ja ajan myötä tulokaskokemus jalostuu hyväksi työntekijäkokemukseksi.

Uudessa työpaikassa sulkia hattuunsa niittänyt konkarikin on tulokas.

Siksi hyvä tulokaskokemus on tärkeä.

***

Hakijakokemuspaja

Toivottavasti pidit lukemastasi! Allekirjoittaneen ajatuksia voit kuulla myös Eminen tammikuun hakijakokemuspajassa, johon toivotan sinut lämpimästi tervetulleeksi! Kyseisestä workshopista saat runsaasti ideoita, keinoja ja näkemystä vaikuttavan hakijakokemuksen muotoiluun. Lue lisää ja varaa paikkasi, vapaana on enää muutama!

Työpaikkailmoitus, joka vakuuttaa kokeneen tekijän

Työpaikkailmoitus, joka vakuuttaa kokeneen tekijän

Kun se oikea työpaikkailmoitus tulee kohdalle, se iskee kuin sata salamaa.

Vaikuttava työpaikkailmoitus on myyntipuhe, joka vakuuttaa minut siitä, että nyt on avoinna sellainen pesti, johon todella kannattaa hakea. Konkaritason tekijälle suunnattuja, vaikuttavia työpaikkailmoituksia näkee kylläkin harmillisen vähän. Tosin se saa ilmoitusten ”tryffelit” erottumaan joukosta enemmän kuin hyvin.

Kuinka vaikuttavia teidän työpaikkanne ilmoitukset ovat?

Kohtasin puuduttavan todellisuuden viime keväänä, kun aktivoiduin työnhakijana. Kahlasin läpi yhtään liioittelematta arviolta toistasataa työpaikkailmoitusta, joista vain kourallinen nousi edukseen.

Jaan tässä blogitekstissä kanssasi kokemukseni siitä, mitä kaltaiseni kokenut tekijä arvostaa ja suorastaan odottaa potentiaalisen tulevan työnantajan työpaikkailmoitukselta. Saat tekstistä inspiraatiota siihen, millainen on vaikuttava ja mieleenpainuva työpaikkailmoitus, jolla puhutellaan kokeneen työntekijän uratarpeita.

Työpaikkailmoitus

Konkarin ”odotamme sinulta” -lista työnantajalle

Fakta 1. Työpaikkailmoitukset eivät mene konkretiaan

Kuten varmasti tiedätkin, iso osa vaativamman tason työpaikkailmoituksista pitää sisällään pitkiä listauksia siitä, mitä tehtävään valittavalta henkilöltä odotetaan ja millaisten asioiden parissa hän työskentelee. Ironista kyllä, kyseiset listaukset eivät kerro siitä, mitä valittava henkilö tulee oikeasti tekemään työssään.

Tunnistaakseen itsensä ylipaisuneesta ”odotamme sinulta” -kuvauksesta, pitää olla likimain huvittavan itsevarma.

Kolme-neljäkymppinen, työhönsä intohimolla suhtautuva ja uutta työpaikkaa etsivä uraihminen haluaa konkretiaa. Jos tavoittelet kyseistä, kokeneiksi tekijöiksi luokiteltavaa osaajaryhmää, suosittelen kuljettamaan työpaikkailmoituksen oheisen sapluunan läpi.

Konkari odottaa työpaikkailmoitukselta vastauksia näihin kysymyksiin:

  • Mitä tulen tekemään työkseni viikoittain ja millaisista asioista työni koostuu?
  • Miten työni näkyy yrityksessä ja kehen ja/tai mihin se vaikuttaa?
  • Mitkä ovat työn tavoitteet, eli miten onnistun?
  • Paljonko tehtävästä maksetaan palkkaa tai vähintään hyvät suuntaa-antavat raamit
  • Missä päivittäinen työpaikkani sijaitsee?
  • Millaisten ihmisten kanssa tulen jakamaan valtaosan arjen hereilläoloajasta?
  • Miten yrityksessä toimitaan?
    • Työajat
    • Työkulttuuri
  • Mitkä ovat yrityksen arvot?
  • Mikä tekee tästä työtehtävästä ja -paikasta erityisen?

Fakta 2. Vaatimuslistat kääntyvät itseään vastaan

Jätin erityisesti nuorempana hakematta tehtävään, jos luin ”odotamme sinulta” -listaa läpi ja minulla jäi parikin ruutua ilman raksia. En varmasti ole ollut ainoa, mutta nykyään suhtaudun asioihin huomattavasti kriittisemmin.

Monet työpaikkailmoitukset rajaavat kohtuuttomilla vaatimuksilla kyvykkäitä hakijoita ulos. Tästä yksi pahimmista esimerkeistä on odotettu kokemus vastaavista tehtävistä, joka on usein 3–7 vuoden väliltä. Mielestäni enemmän kuin palkattavaan toimenkuvaan kerrytetyn kokemuksen pohjalta, kannattaisi arvioida henkilön potentiaalista kyvykkyyttä. Tietysti vaativaan asiantuntija- tai esimiestehtävään rekrytoitavalta henkilöltä odotetaan vahvaa ammatillista kompetenssia, mutta kerrytetty työkokemus vastaavassa toimenkuvassa ei ole suoraan verrannollinen henkilön pätevyyteen.

Tämä kannattaa pitää mielessä erityisesti ns. milleniaali-ikäluokkaa (johon itsekin kuulun) rekrytoidessa, sillä harva kulkee enää tarunhohtoista etenemispolkua yhdessä työpaikassa – kokemusta kerrytetään erinäisissä toimenkuvissa. Yhden yrityksen toimintatapoihin ja kulttuuriin juurtuminen ja sitä kautta tapahtuva urakehitys on omassa ikäluokassani hyvin harvinainen ilmiö.

Vaikuttava työpaikkailmoitus puhuu suoraan ja antaa esimerkkejä

Ryhdyin viime keväänä etsimään työpaikkaa, joka mahdollistaisi:

  • Ammatillisen ydinosaamiseni hyödyntämisen
  • Aktiivisen kasvun ja jatkuvan oppimisen
  • Mahdollisuuden urakehitykseen

Osittain tiedostaen ja osittain tiedostamatta hain työpaikkaa, jossa tällainen olisi mahdollista. Juuri siksi geneeriset rekryilmoitukset eivät onnistuneet puhuttelemaan minua tässä vaiheessa uraani. Sen sijaan Eminen työpaikkailmoitus vastasi uratarpeisiini parhaiten, koska siinä mentiin konkretiaan. Se oli ainoa kohtaamani ilmoitus, jossa kerrottiin selvästi:

  • Viikkotason listaus siitä, millaisista tehtävistä työni koostuu
  • Puolen vuoden tavoitteet
  • Kuvaus siitä, millainen roolini on yrityksessä ensimmäisen vuoden päättyessä

Nämä konkreettiset esimerkit maalasivat minulle selkeän mielikuvan siitä, millaista työ on, mitä minulta odotetaan ja millaiseen rooliin tulen kasvamaan.

Päätös hakea juuri tähän tehtävään ja panostaa hakemiseen 110-prosenttisesti oli helppo tehdä.

Työpaikkailmoitus

Työpaikkailmoitus, jolla sinä voitat

”Odotamme- ja tarjoamme” -listaukset ovat varsin kuluneita työpaikkailmoituksissa. Oivaltavammin kirjoitetut ja sekä toimenkuvasta että yrityksestä kertovat rekryt herättävät kaltaiseni kokeneen työntekijän mielenkiinnon.

Korulauseet kliseineen ja yleinen epäkonkretia ovat yksi suurimmista työpaikkailmoitusten riesoista. Kiinnostuisitko minusta, jos kertoisin saatekirjeessä seuraavaa: ”Tarjoan teille erinomaisen osaamiseni, jota olen kerryttänyt ketterästi näköalapaikoilla muiden huipputyyppien kanssa. Toimenkuvan palkkatoiveeni on kilpailukykyinen.”

Jätetään sanahelinä pois ja isketään faktoja tiskiin.

Siinä on työpaikkailmoitus, joka vakuuttaa konkarin.

***

Toivottavasti pidit lukemastasi! Allekirjoittaneen ajatuksia voi kuulla lähitulevaisuudessa myös Eminen hakijakokemuspajassa 21. marraskuuta, johon toivotan sinut lämpimästi tervetulleeksi! Kyseisestä workshopista saat runsaasti ideoita, keinoja ja näkemystä vaikuttavan hakijakokemuksen muotoiluun. Lue lisää ja varaa paikkasi ennen kuin ne loppuvat!

Hidas rekrytointi ei pysy kokeneen talentin vauhdissa

Hidas rekrytointi ei pysy kokeneen talentin vauhdissa

Hidas rekrytointi ei ole kenenkään etu. Uuden työpaikan etsiminen tai vastaavasti työntekijän palkkaaminen on molempien osapuolten näkökulmasta kärsivällisyyttä vaativa tapahtumasarja – hidas sellainen. Rekryprosessi on haastava polku kuljettavaksi digitalisaation nopeuttamassa elämänrytmissä, jossa malttia on harvoilla.

Oikeanlaisilla hoitomalleilla ja inhimillisillä toimenpiteillä rekrytoinnin hidasta piinaa voi keventää, tiedän sen kokemuksesta. Tässä artikkelissa peilaan viimeisimmän työnhakuni aikana heränneitä ajatuksia todellisten esimerkkien kautta.

Rekrytointiin saa luotua hakijan silmissä eteenpäin kulkevan flow’n, kun rekrytoija:

  • Vastaa nopeasti 
  • Puhuu henkilökohtaisesti 
  • Viestii monikanavaisesti 
  • Tiedottaa mikrotasolla

Tässä on käytännössä valmis konsepti, jonka pystyn hakijakokemusteni kautta allekirjoittamaan täysin. Rekrytoijan kannattaa pitää yhteyttä jokaiseen hakijaan henkilökohtaisesti, vaikka tiedotettavaa ei olisikaan. Sekin voi olla arvokas tieto. Harva tunne on häijympi kuin tiedon odottaminen työpaikasta, josta olen todella innoissani.

Automatisoidut vastaukset eivät vastaa työnhakijan sosiaalisen vuorovaikutuksen tarpeeseen. Siksi on tärkeää, että rekrytoija on läsnä.

Mielikuvaharjoite: työnhakija on samassa tilanteessa kuin henkilö, joka on juuri tilannut verkkokaupasta uudet kengät, eikä malta odottaa, että ne saapuvat.

Työnhaussa on vain kyse paljon isommasta asiasta. Olen arvostanut jokaista informoivaa meiliä, tekstaria tai LinkedIn-viestiä, jonka olen työnhaussa saanut. Yksikään niistä ei ole ollut turha.

Aika on arvokkain pääoma. Jo yksittäinen viesti on minulle osoitus siitä, että rekrytointiin käyttämääni aikaa kunnioitetaan.

Aktiivinen yhteydenpito sitouttaa hakijan

Viimeisimmän työnhakuprosessini aikana koin kaikista vetovoimaisimmiksi rekrytoinneiksi sellaiset, joissa kävin reaaliaikaista viestivaihtoa toisen ihmisen kanssa. Nopeatempoinen vuorovaikutus on palkitseva kokemus, joka saa aikaan tunteen molemminpuolisesta kiinnostuksesta.

Yhdistettynä monikanavaiseen yhteydenpitoon, luo aktiivinen viestivaihto keskusteluun erilaisia sävyjä, jotka muuten jäisivät pois.

  • Ajantasainen vastaaminen palkitsee hakijan 
  • Monikanavaisuus yllättää ja rikastuttaa keskustelua 
  • Nopeat tilannepäivitykset pitävät hakijan mielenkiinnon yllä

Ja passiivinen rekrytoija saa kiinnostuksen lopahtamaan

Kokeneena työnhakijana – ja myös tekijänä – olen kokenut hyvin epäkiitolliseksi tilanteen, jossa olen käyttänyt merkittävän määrän aikaani perehtyäkseni työnantajaan, tehnyt täysin personoidun hakemuksen videoesittäytymisineen ja odottanut – saamatta minkäänlaista autenttista vastakaikua.

Näitä tapauksia on paljon, liian paljon.

Hidas rekrytointi yhdistettynä automatisoituihin vastauksiin eivät vastaa työnhakijan sosiaalisen vuorovaikutuksen tarpeeseen. Siksi on tärkeää, että rekrytoija on läsnä. En tarkoita sitä, että työnhakijalle pitäisi olla pitämässä seuraa koko ajan, mutta yhteydenpitoon olisi suotavaa kehittää toisenlainenkin palvelumalli kuin automatisoitu tai copypastettu ”Kiitos hakemuksestasi”. Tällainen yhteydenpito ei kertakaikkiaan riitä kaltaiseni kokeneen työnhakijan intressitason ylläpitämiseen.

Yhteydenpito sitoutti minut hakijana rekrytointiprosessiin ja loi samalla äärimmäisen etenevän tunteen kokonaisuuteen.

Olen havainnut, että mielenkiintoni rekryyn lopahtaa, jos en koe saavani vastakaikua. Kehnosti muotoiltu rekrytointi unohtuu helposti, kun toinen rekrytoiva taho tekee saman prosessin paljon vaikuttavammin.

Hidas rekrytointi

Nopea, nopeampi – Emine

Syy, minkä takia Emine vei pisimmän korren, oli kokonaisvaltainen omnichannel-läsnäolo, jolla luotiin dynaaminen tunne rekrytointiprosessiin. Koin asioiden etenevän nopealla tahdilla ja tunsin, että nyt työnantaja on aidosti kiinnostunut minusta. Tässä esimerkkejä yhteydenpidosta rekryn eri vaiheissa:

  • Lähetettyäni hakemuksen illalla, sain ensimmäisen personoidun vastauksen heti aamulla, missä kerrottiin, miten prosessi etenee, ja miten minun kannattaa varautua tulevaan. 
  • Pari päivää myöhemmin sain LinkedInissä verkostoitumiskutsun ja ystävällisen ”Hei, mukava että hait meille töihin!” -viestin kera uusimpien kuulumisten. 
  • Kutsu videohaastatteluun tuli heti perään sekä puhelimitse että tarkemmin ohjeistettuna sähköpostilla. 
  • Matkalla ensimmäiseen haastatteluun saan tekstiviestin, jossa kysytään: ”Haluanko kenties kahvia vai teetä?”. 
  • Oltuani viimeisen vaiheen maratonihaastattelussa Susannan kanssa, potentiaalinen tuleva kollegani kysyy illalla epämuodollisesti LinkedInissä: ”Millainen fiilis jäi? Selvisit onneksi hengissä!”. 

Emine noudatti täydellisyyttä hipoen tämän blogitekstin alussa esittämääni dynaamisen hakijakokemuksen flow’ta. Kyseessä ei ole Eminen konsepti, vaan jäsentelemäni todellinen kokemus, joka kylläkin on sovellettavissa konseptiksi.

Yhteydenpito sitoutti minut hakijana rekrytointiprosessiin ja loi samalla äärimmäisen etenevän tunteen kokonaisuuteen. Tuo tunne osoittautui myös todelliseksi.

Viimeisimmän työnhakuprosessini aikana koin kaikista vetovoimaisimmiksi rekrytoinneiksi sellaiset, joissa kävin reaaliaikaista viestivaihtoa toisen ihmisen kanssa. Nopeatempoinen vuorovaikutus on palkitseva kokemus, joka saa aikaan tunteen molemminpuolisesta kiinnostuksesta.

Päädyttyäni mukaan Eminen rekryyn, kaikki muut hakuni jäivät taka-alalle. Vuoropuhelu oli niin aktiivista ja aitoa, että muiden käynnissä olleiden rekrytointien kiinnostus osaamistani kohtaan tuntui jopa vähäiseltä. Näin ei välttämättä ollut, mutta Eminen yhteydenpidolla muotoiltiin vaikuttava hakijakokemus.

Mielikuvaharjoitus: työnhakijana kohtaan matkan varrella monta sokkomutkaa – en tiedä, mitä tuleman pitää. Pidä minut jatkuvasti tietoisena siitä, mitä on lupa odottaa. Tällöin minun on myös helpompi suhtautua matkaan. Muista, että hakija tietää rekrytoinnin etenemisestä vain ne asiat, jotka kerrot hänelle.

Hidas rekrytointi herättää ristiriitaisia tunteita

Aika on ihmisen arvokkain pääoma, kuten totesimme jo aiemmin, mutta sitä ei voi painottaa liiaksi.

Kenenkään etu ei ole kiireessä ja summanmutikassa hoidettu rekry, mutta tehostamisen varaa löytyy kyllä. Yrityksen rekrytointiprosessin kriittinen tarkastelu on tervettä ja suotavaa evaluaatiota, jonka myötä voit asettua hakijan kenkiin.

Kuluneen vuoden koomisin suoritus oli tehtävä, johon hain viime vuoden joulukuussa. Sain kuulla ilman minkäänlaisia tilannepäivityksiä tuoreeltaan huhtikuussa sanatarkasti seuraavaa:

”Olemme pääseet rekrytoinnissamme maaliin ja tehtävään on nyt valittu henkilö. Valintapäätös ei valitettavasti kohdistunut sinuun.

Terveisin  _______ Oy”

Onni oli minun puolellani. 🐌

***

Onko hakijakokemus sinulle tärkeä aihe? Järjestämme hakijakokemuspajan 21. marraskuuta, johon toivotamme sinut lämpimästi tervetulleeksi! Tästä workshopista saat runsaasti ideoita, keinoja ja näkemystä vaikuttavan hakijakokemuksen muotoiluun. Lue lisää ja varaa paikkasi ennen kuin ne loppuvat!