Blog : Blogi

Kivakuvat ja muut valokuvat HR-markkinoinnissa – Podcast jakso 57

Kivakuvat ja muut valokuvat HR-markkinoinnissa – Podcast jakso 57

Valokuvat ovat yksi keskeinen HR-markkinoinnin sisältömuoto ja viestinnän väline.

”Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa,” on sanontana varsin oiva. Se kiteyttää hyvin tämän jakson ydinviestin valokuvan roolista HR-markkinoinnissa.

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa käsittellään sisältömarkkinoinnissa tarvittavia valokuvia. Pohdimme erityisesti sosiaalisen median vallanneita kivakuvia: mihin tilanteisiin  kivakuvat sopivat parhaiten ja miksi pelkät kivakuvat eivät riitä HR-markkinoinnin valokuvapankkiin.

Kivakuvat käsitteenä

”Kivakuva” on tyypillisesti puhelimella otettu kuva tilanteesta, jossa yrityksen työntekijöillä on nimensä mukaisesti kivaa yhdessä. Kivakuva ei välttämättä liity varsinaiseen työntekoon lainkaan, vaan kivakuvaan ikuistetaan hetkiä, joissa työntekijät viettävät ns. vapaa-aikaa yhdessä joko työpäivän aikana tai työajan jälkeen.

Kivakuville yhteistä on se merkityksellinen hetki, joka johti kivakuvan ottamiseen. Kyseinen hetki on yhteinen kokemus kuvassa oleville henkilöille. Näin ollen kivakuva on luonnollisesti myös tärkeä niille ihmisille, jotka kuvassa esiintyvät.

Tyypillisiä kivakuvien aiheita ovat:

  • Yhteiset lounashetket sekä tähän liittyvät erilaiset ruoka-asetelmakuvat
  • Skoolaus-kuvat erityistilanteita juhlistaessa sekä näihin liittyvät lasi- ja pulloasetelmakuvat
  • After work -tapahtumat, vaikkapa peli-illat, joukkuepelit tms. sekä näihin liittyvät pelivälineiden asetelmakuvat
  • Taukotoiminta toimistolla tai toimiston ulkopuolella sekä näihin liittyvät tarvike-asetelmakuvat
  • Tilanteet yrityksen virkistyspäiviltä sekä näihin liittyvät ryhmäkuvat

Yhteistä kivakuville on se, että se tapahtuma, yhteinen kokemus tai merkityksellinen tunne, joka kuvan ottamiseen johti on merkityksellinen vain kuvassa oleville. Tämä tunne tai kokemus ei välity kuvan avulla ulkopuolisille, ei varsinkaan yrityksen ulkopuolisille yleisöille. 

Voidaankin sanoa, että kivakuva on erinomainen yhteishengen nitoja yrityksen olemassa oleville työntekijöille, mutta se toimii huonosti vaikuttavan työnantajabrändin rakentamisessa silloin, kun yrityksen kohdeyleisö on vasta tietoisuuden rakentamisen asteella.

Jotta en välittäisi virheellistä viestiä, kivakuvat ovat todella tärkeitä aarteita HR-markkinoinnin valokuvapankissa. Ne sopivat erinomaisesti sisäisen hengen vahvistamiseen. Työnantajabrändin rakentamisessa ne sopivat hakijanpolulla vasta siihen vaiheeseen, kun meistä tietoinen yleisö alkaa muodostaa tietämänsä pohjalta tunnesiteitä meihin työnantajan ja työyhteisön roolissa. 

Jakson sisältö

  • Hakijapolun vaiheiden merkitys sisällön suunnittelulle ja tuottamiselle
  • Konteksti tietoisuuden rakentajana
  • Valokuvat yhtenä sisältömuotona
  • Miksi HR tarvitsee monipuolisen valokuvapankin
  • Miksi kivakuva ei sovi kaikkiin tilanteisiin
  • Milloin kivakuvaa kannattaa käyttää

Kuuntele jakso


Kuuntele jakso Soundcloudissa >>

Jakson kesto: 18:35 min

Lataa ”Parempia kuvia rekryviestintään” -pdf

Thumbnail - Eminen ladattava PDF valokuvat

Eminen Timo valmisteli sinulle 5 ohjeen vinkkilistan HR-markkinoinnin valokuvatuotannon suunnitteluun.

Lataa ilmainen vinkkilista tästä>>

 

 

 

 

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on moderneille kasvuyrityksille ja moderneille HR-ammattilaisille suunnattu podcast. Susanna tarjoilee liiketoimintalähtöistä ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi. Vaikuttava Työnantajabrändi© on Susanna Rantasen ja Eminen kehittämä konsepti moderniin työnantajabrändin rakentamiseen.

@rantanensusanna jakaa viikoittain käytännön vinkkejä, ideoita ja kokemuksia siitä, miten yritys voi vaikuttaa määrittämiinsä talent-yleisöihin modernin työnantajabrändin rakentamisen, eli tarinallistamisen ja HR-sisältömarkkinoinnin keinoin.

Miten inbound rekrytointia tehdään? – Podcast jakso 56

Miten inbound rekrytointia tehdään? – Podcast jakso 56

Mitä inbound rekrytointi oikeasti tarkoittaa?

Miten inbound rekrytointi eroaa ”tavallisesta” rekrytoinnista?

Minkälaisille yrityksille inbound rekrytointi sopii parhaiten?

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa Susanna avaa inbound rekrytoinnin toimintamallia sekä prosessin vaiheita tarkemmin. Aihe liittyy passiivisten hakijoiden tavoittamiseen ja puolelle voittamiseen, jota käsiteltiin podcastin jaksossa 55.

Todella moni asiantuntijayritys tietää ideaalien ehdokkaidensa olevan todennäköisesti jossain muualla paraikaa töissä silloin, kun yrityksen rekrytointiprosessi on käynnistymässä. Tämä tarkoittaa sitä, että se ehdokas tai ne ehdokkaat, jotka yritys toivoo rekrytointiprosessinsa aikana tavoittavansa, eivät ole aktiivisesti työnhaussa. Silti lähes kaikki nämä yritykset keskittyvät rekrytoinnissaan käyttämään sellaisia markkinointiviestinnän taktiikoita, joilla voidaan voittaa vain aktiivisten työnhakijoiden huomio.

Inbound rekrytointi vastaa inbound markkinointia

Inbound rekrytointi Hubspotin mukaan
Hubspotin Inbound Rekrytoinnin malli. Lähde: Hubspot

Inbound rekrytointi vastaa inbound markkinointia. Siinä missä inbound markkinoinnin tavoitteena on tuottaa liidejä myyntiin, inbound rekrytoinnin tavoitteena on tuottaa liidejä rekrytointiin. Kummassakin prosessissa keskitytään sisältömarkkinoinnin keinoin konvertoimaan, eli muuntamaan ns. kylmät ehdokkaat lämpimiksi ehdokkaiksi. 

Inbound rekrytoinnissa rekrytoidaan koko ajan, mutta palkataan vain silloin, kun yrityksellä on palkkaamiselle varattu budjetti ja todellinen tarve. Perinteisessä rekrytoinnissa rekrytoidaan vain silloin, kun on aie myös palkata. Inbound rekrytoinnissa keskitytään passiivisiin hakijoihin, perinteisessä rekrytoinnissa tavoitetaan todellisuudessa vain aktiivisia työnhakijoita. Yritykset, jotka rekrytoivat paljon samantyyppistä kohdeyleisöä, eivät todennäköisesti kykene perinteisen rekrytoinnin keinoin täyttämään kaikkia avoimia paikkojaan.

Jakson sisältö:

  • Miten inbound rekrytointi toimii?
  • Inbound rekrytointiprosessin pääasialliset vaiheet
  • Markkinointi osana inbound rekrytointia
  • Inbound rekrytoinnin ja perinteisen rekrytoinnin erot
  • Tavoitteet inbound rekrytoinnin eri vaiheissa

Kuuntele jakso 


Kuuntele jakso Soundcloudissa >>

Jakson kesto: 34:58 min

Lisää inbound rekrytoinnista

Kuuntele Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastista myös:

”Mitä Inbound rekrytointi tarkoittaa?” 

Lue:

Inbound recruiting vs. Outbound recruiting >>

Case Inbound rekrytointi Finitecissä | Sales Communications -blogi >>

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on moderneille kasvuyrityksille ja moderneille HR-ammattilaisille suunnattu podcast. Susanna tarjoilee liiketoimintalähtöistä ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi. Vaikuttava Työnantajabrändi© on Susanna Rantasen ja Eminen kehittämä konsepti moderniin työnantajabrändin rakentamiseen.

@rantanensusanna jakaa viikoittain käytännön vinkkejä, ideoita ja kokemuksia siitä, miten yritys voi vaikuttaa määrittämiinsä talent-yleisöihin modernin työnantajabrändin rakentamisen, eli tarinallistamisen ja HR-sisältömarkkinoinnin keinoin.

Mitä Jare Tiihonen ja Cheek opettivat meille brändin rakentamisesta

Mitä Jare Tiihonen ja Cheek opettivat meille brändin rakentamisesta

Cheek, eli Jare Tiihonen rakensi hämmästyttävän taidokkaasti Cheek-brändin, jonka hän saatteli vaikuttavasti tuonelaan eilen Lahden mäkimontussa vetämässään Valot sammuu -konsertissa. Cheek oli brändinä älyttömän ”clever” kokonaisuus, jossa riitti draaman kaarta, antikliimaksia ja kliimaksia. 

Kuulun siihen kategoriaan, joka pääsi Cheekin sielunmaisemasta kiinni vasta Vain Elämää -ohjelman kautta vuonna 2012 (jes, tätikategoriaa siis). Sen jälkeen olen kuunnellut aktiivisesti hänen musiikkiaan, lukenut kirjan, käynyt parissa konsertissa, mutta ennen kaikkea ihastellut taitavaa tarinankerrontaa ja hänen suhdettaan faneihinsa, eli Team Cheekiin.

4 asiaa, jotka brändin rakentaja voi oppia Cheekiltä

(1) Brändin kuuluu herättää voimakkaita puolesta-vastaan -tunteita

Brändi syntyy vasta, kun yleisö on markkinointiviestinnällisten toimenpiteiden kautta kyennyt luomaan kontekstin, jota brändi edustaa. Brändi ei siis ole olemassa sinä päivänä, kun painamme enteriä uutta brändistrategiaamme ihastellen.

Brändi ei synny myöskään tiedottamisen seurauksena eikä tuotekuvauksista. Brändi syntyy luomalla mielikuvia ja tarinoita, jotka johtavat voimakkaisiin tunnetason reaktioihin. Joko rakastat tai vihaat, mutta pahinta on, jos et tunne mitään. Neutraaleiksi koetut yritykset eivät ole kovinkaan vetovoimaisia. Niistä puuttuu se magneetti, joka vetää ihmisiä puoleensa.

Brändin ei tarvitse olla chekkosmaisen ärhäkkä ja pröystäilevä. Brändi voi olla vahvasti vaikkapa luomu (Ruohonjuuri), turvallisuutta uhkuva (Securitas) tai rauhaa ratkova, kuten Martti Ahtisaaren CMI, jonka Google-hakutuloskin kertoo ”CMI – Peace broker”. 

Brändin sanoma on kuitenkin kristallin kirkas. Mielikuvat ihmisten päässä todentuvat aidoilla kokemuksilla brändin edustajia ja brändiä kohdatessamme. Tämä on erityisen tärkeää työnantajabrändin rakentamisessa. Jokainen yrityksen edustaja tehtävästä ja tasosta riippumatta, tietoisesti tai tiedostamattaan tuottaa näitä brändimielikuvaa tukevia tai sitä romuttavia kokemuksia omalla käyttäytymisellään, sanoillaan, toimillaan ja kehonkielellään. 

Myös Cheekin brändi herättää erittäin voimakkaita puolesta-vastaan -tunteita. Ihan samalla tavalla muuten kuin Jari Sarasvuo julkisina kulta-aikoinaan.

Olen tulkinnut, että Cheek-tuotteella on tavoiteltu suomalaista versiota ghetton ökyhopparista. Cheek on tuotteena tismalleen genrensä mukainen. Se, ettei suomalainen keski-ikäinen mies löydä itseään ghettosta grillit suussa ei tarkoita, etteikö Cheek olisi briljantti brändi.

Luulen, että keski-ikäinen suomalainen mies on väärässä kuvitellessaan, että Jare Tiihonen ja Cheek ovat yksi ja sama asia.

Menestyksekäs brändääjä hyväksyy sen, että osalla yleisöä on oikeus olla eri mieltä. Suomalainen keski-ikäinen mies ei ole väärässä, jos hän ei pidä Cheekistä. Hän on väärässä vasta silloin, jos hän ei hyväksy sitä, että jollain muulla on oikeus pitää Cheekistä ja samaistua hänen tarinaansa. Luulen, että hän on väärässä myös kuvitellessaan, että Jare Tiihonen ja Cheek ovat yksi ja sama asia.

(2) Brändit muodostuvat tarinankerronnan avulla

Jokainen Cheekin biisi on ote hänen elämästään – tai näin hän ainakin on halunnut meille kertoa. Biiseissä esiintyvät aihiot ja tarinat voi lukea hänen elämänkerrastaan. Yhteenpitävyys, konsistenssi vahvistaa tarinoita ja uskottavuutta entisestään. 

Cheekin kappaleet ovat minitarinoita, joissa eletään elämää, koetaan vastoinkäymisiä, mesotaan, satutetaan ja koetaan itsekin kipua. Jos Cheekin biisit olisivat kuin tyypillisen suomalaisen insinöörin yritys markkinoida firmaansa, avointa työpaikkaa tai tuotettaan, Cheek laulaisi kappaleidensa teknisistä ominaisuuksista. Vastoinkäymisten, voittojen, uhittelun ja rakkaudesta itkemisen sijaan Cheek olisi laulanut biiteistä, riimeistä, riimien määrästä, flowsta, rekisterivarianteista, lyriikoista ja ”laineista” – ja mahdollisimman monella bullet pointsilla varustettuna. 

Jos Cheekin biisit olisivat kuin tyypillisen suomalaisen insinöörin yritys markkinoida firmaansa, avointa työpaikkaa tai tuotettaan, vastoinkäymisten, voittojen, uhittelun ja rakkaudesta itkemisen sijaan Cheek olisi laulanut biiteistä, riimeistä, riimien määrästä, flowsta, rekisterivarianteista, lyriikoista ja ”laineista” – ja mahdollisimman monella bullet pointsilla varustettuna.

Tiede on voinut todistaa, että tarina vaikuttaa aivoihimme eri tavalla kuin informaation kuuleminen tai lukeminen. Tarinat ovat aivoille kuin ilma keuhkoille. Aivomme tarvitseva tarinoita saadakseen lepotauon kaikesta siitä datasta, jota universumi tykittää kohti aistejamme non stop. Aivomme hajoavat faktojemme ja bullet pointsiemme alle, mutta syttyvät uudelleen eloon tarinalle altistuessamme.

Vanhan ”kunnon ajan” mainosmiehet ja -naiset tietävät, miten tarinat ujutetaan brändimarkkinointiin. Jos seuraat esimerkiksi Coca Colan mainontaa, huomaat, ettei se keskity enää millään lailla informoimaan yleisöä siitä, mitä Coca Cola on. Sen sijaan, se hyödyntää tarinoita luoden mielikuvia siitä, minkälaiset ihmiset valitsevat Coca Colan. Kaikki tietävät, miten suurella intohimolla Coca Colan ja Pepsi Colan fanit suhtautuvat brändeihin vaikka loppujen lopuksi kyseessä on periaatteessa tismalleen sama tuote.

Brändin tarinat ovat kuin fiktiivinen kirja, jonka jokainen luku kuljettaa lukijaa kohti haluttua maalia. Cheekin saaga teki tismalleen saman: se valmisteli fanit uran päätökseen kuljettamalla heidät askel ja tarina (biisi) kerrallaan kohti finaalia, mäkimonttua, jonne kaikki eilen päättyi. 

Bränditarinat, eli esimerkiksi jokainen yksittäinen sisältö, mitä yritys markkinointiaan varten tuottaa on aina osa suurempaa kokonaisuutta, ja luo näin yhdessä ”kirjan” henkilöineen, rooleineen, draaman kaarineen ja vaiheineen.

(3) Tarinoissa on aina draaman kaari ja tietyt elementit

Mikä tahansa ”juttu” ei ole tarina. Jos oikeasti haluaa vaikuttaa yleisöönsä tarinankerronnan avulla, on opeteltava tunnistamaan kertomuksen ja tarinan erot. Se, että jotain kuvataan videolle ei ole synonyymi tarinallistamiselle. Tai juttu, joka nimetään tarinaksi ei tarkoita, että sisältö vaikuttaisi yleisöön tarinan tavoin. 

Se, että kuvataan videolle ei ole synonyymi tarinallistamiselle. Tai juttu, joka nimetään tarinaksi ei tarkoita, että sisältö vaikuttaisi yleisöön tarinan tavoin.

Tarinassa on draaman kaari, joka toteutuu alusta loppuun. Jos se ei toteudu, kyseessä ei ole tarina, vaan kertomus, juttu tai esimerkiksi artikkeli.

Draaman kaari muodostuu vaiheista:

  • Alkujakso, jossa esitellään tarinan henkilöhahmoja sekä heidän välisiä suhteitaan siinä ympäristössä, jossa tarina esitetään. Alkujaksoon kytkeytyy myös jokin aikaa osoittava merkintä: ”Olipa kerran..”
  • Tarinan syventämisvaiheessa keskitytään hahmoon; häntä ja hänen tilannettaan taustoitetaan ja esille nostetaan se konflikti, jota hahmo joutuu ratkomaan. Tämä on tärkeä vaihe, sillä tässä kohtaa täytyy tapahtua samaistuminen päähenkilöön. 
  • Seuraavaksi edetään käännekohtiin, itse draamaan, eli johonkin ristiriitatilanteeseen, jossa tilanne ikäänkuin kärjistyy päähahmon osalta.
  • Draamaa huipennetaan esimerkiksi jännitysmomenttien, tragedian tai muun yllätyksellisyyden avulla. Siinä vilautellaan usein myös kuvaa siitä, mitä jos tämä menee mönkään, mitä sitten tapahtuu.
  • Tarina päättyy loppuratkaisuun. Jatkotarina päättyy edelliseen kohtaan, juonen huipentumiseen, joka jättää katsojan odottamaan ”tuskissaan” seuraavaa osaa saadakseen tarinan päätökseen.

Tarina ei ole tarina, ellei se sisällä näitä elementtejä.

Äkkiseltään katsottuna voisi kuvitella, että Cheekin tarinassa Jare Tiihonen on päähenkilö. Mutta ei hän ole. Jare Tiihonen ohjaa hahmoa nimeltään Cheek, jolle sattuu ja tapahtuu, ja jonka tarinaan on voinut lohduttoman palavasti samaistua myös suomalainen, naispuolinen teinilapsi.

Välillä Jare Tiihonen on ollut Cheekin tarinaa kirjoittaessaan revittelevän tosissaan, välillä taas tarinaa on revitelty tosissaan pilke silmäkulmassa. Esimerkiksi ehdoton biisisuosikkini Jehu on briljantti esimerkki pilkkeestä silmäkulmassa. Se kappale saa minut aina hyvälle tuulelle juurikin vitsikyytensä vuoksi. En usko sekunttiakaan, että Jare olisi tosissaan itsestään tuota mieltä. Cheekin hahmolle tuollainen elvistely sen sijaan sopii. Se vastaa juuri niihin odotuksiin, joita kansalla Cheekistä on.

(4) Suhde omaan yleisöön vahvistaa brändin

Koko jutun kauneus ei liity lopulta Cheekiin vaan Jareen – tai siihen mielikuvaan, mikä minulle on Jaresta Cheekin takana syntynyt. Konflikti Cheekin ja Jaren välillä tulee eniten esille siinä, mitä Cheek räppää itsestään suhteessa muihin ihmisiin ja miten taas Jare toimii oman uskollisen fanikuntansa kanssa. 

Ihminen ei voi olla mulkku, jos hän kohtelee tuolla rakkaudella, kiitollisuudella, anteliaisuudella ja tinkimättömyydellä niitä ihmisiä, jotka hänen menestyksensä ovat mahdollistaneet. Ulospäin tämä näkyy niinä kohtaamisina, joita Team Cheekiksi nimetty faniporukka on jakanut julkisesti sosiaaliseen mediaan. Voin kuvitella, että hänen lähipiirinsä, hänen elämänsä tärkeimmät ihmiset saavat kokea samanlaista rakkautta ja välittämistä.

Vaikuttavuus syntyy siitä, että palvelee omaa yleisöön, että antaa enemmän kuin odottaa saavansa, eikä todellakaan pyydä ennen kuin on ensin antanut riittämin.

Vaikuttavuus brändin rakentamisessa syntyy siitä, että palvelee yleisöään, että antaa enemmän kuin odottaa saavansa, eikä todellakaan pyydä ennen kuin on ensin antanut riittämin. Brändiuskollisuus syntyy luottamuksesta. Luottamuksen syntyminen edellyttää puolestaan, että tulee toiminnallaan sen arvoiseksi. Työnantajabrändin rakentamisessa hakija- ja työntekijäkokemukset ovat niitä, joissa luottamus rakennetaan.