Eminen blogi

Passiivisten työnhakijoiden tavoittaminen – Podcast jakso 55

Passiivisten työnhakijoiden tavoittaminen – Podcast jakso 55

Moni rekrytoija pohtii, miten tavoittaa passiivinen työnhakija. Passiivisten hakijoiden löytäminen ja saaminen työnhakijoiksi on erittäin yleinen toive rekrytoivien esimiesten keskuudessa. Mitä suuremmat ovat rekrytointitarpeemme, sitä todennäköisempää on, että aktiiviset hakijat eivät kertakaikkiaan riitä rekrytarpeiden täyttämiseen.

Miten passiivinen työnhakija tavoitetaan?

Miten hänestä saa aktiivisen työnhakijan?

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastissa puhutaan passiivisista ja aktiivisista työnhakijoista.  Susanna esittelee yhden modernin keinon, jolla nimenomaan päästään passiivisiin hakijoihin kiinni ja konvertoidaan heistä aktiivisia hakijoita. Kyseessä on inbound rekrytointi.

Passiivinen työnhakija ja tarve-ero

Jos termit passiivinen ja aktiivinen työnhakija eivät ole sinulle ennestään tuttuja, ei huolta. Kyseessä on tarve-ero kahden osaajan välillä. Toisella on tarve proaktiiviseen työnhakuun, toisella sitä ei ole.

Tarpeella tarkoitetaan osaajaa työnhakuun ajavia syitä, kuten määräaikaisen työsuhteen päättyminen, siirtyminen opiskelijasta työelämään, työttömäksi joutuminen, tyytymättömyys nykyiseen työtehtävään, työsuhteeseen tai työnantajaan, osa-aikaisesta työsuhteesta kokoaikaiseen siirtyminen, etenemismahdollisuuksien puute, muutto toiselle paikkakunnalle jne.

Tarinankerronnassa tarinan päähenkilöllä on ulkoisia, sisäisiä ja moraalisia tarpeita, joihin hän etsii ratkaisuja. Uratarinassa ulkoinen tarve on nimenomaan uuden työn löytämisen tarve. Passiivisia hakijoita ei aja tämä tarve. Siksi emme voikaan voittaa heidän huomiotaan työmahdollisuuksiamme, etujamme ja yhteiskivaamme markkinoimalla.

Passiivisten hakijoiden tarpeiden ymmärtäminen ja tämän tiedon hyödyntäminen on avain passiivisten hakijoiden puolelle voittamiseen.

Inbound rekrytointi keskittyy passiivisten hakijoiden aktivointiin

Inbound rekrytointi ja Vaikuttava Työnantajabrändin rakentaminen (Eminen konsepti) tavoittavat passiivisia hakijoita siksi, että ne keskittyvät ymmärtämään tavoittelemansa yleisön sisäiset tarpeet ja tuottavat tietoa ja viihdettä, jotka vastaavat passiivisten hakijoiden sen hetkisiin tarpeisiin. Ne luovat suhteen, jota aletaan rakentamaan tietoisesti askel kerrallaan kohti sitä hetkeä, jolloin passiivisesta hakijasta tulee aktiivinen hakija. 

Vaikuttava työnantajabrändi ja passiivinen työnhakija

Jakson sisältö

  • Passiivisen ja aktiivisen työnhakijan tarve-erot
  • Ulkoisen, sisäisen ja moraalisen tarpeen erot
  • Kaksi tyypillistä tapaa tavoittaa passiiviset hakijat
  • Työnantajabrändin rakentamisen ja HR-markkinoinnin rooli passiivisten hakijoiden konvertoinnissa aktiivisiksi hakijoiksi
  • HR-sisältömarkkinoinnin keskeiset elementit
  • Miksi Vaikuttava Työnantajabrändi ja inbound rekrytointi onnistuvat passiivisten hakijoiden tavoittamisessa

Kuuntele jakso

 

Kuuntele jakso Soundcloudissa

Jakson kesto: 35:37 min

Tutustu myös näihin

Miten urasivukävijät konvertoidaan rekryliideiksi? (Podcast jakso 20)

Hubspot: What is inbound recruiting? 

TalentLyft: What is inbound recruiting?

Inbound rekrytoinnin valmennus - ennakkovaraus

 

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on moderneille kasvuyrityksille ja moderneille HR-ammattilaisille suunnattu podcast. Susanna tarjoilee liiketoimintalähtöistä ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi. Vaikuttava Työnantajabrändi© on Susanna Rantasen ja Eminen kehittämä konsepti moderniin työnantajabrändin rakentamiseen.

@rantanensusanna jakaa viikoittain käytännön vinkkejä, ideoita ja kokemuksia siitä, miten yritys voi vaikuttaa määrittämiinsä talent-yleisöihin modernin työnantajabrändin rakentamisen, eli tarinallistamisen ja HR-sisältömarkkinoinnin keinoin.

Videokuvausten suunnittelu – nappaa tästä 3 vinkkiä

Videokuvausten suunnittelu – nappaa tästä 3 vinkkiä

Videokuvausten suunnittelu varmistaa sen, että valmiista videoista tulee toivotunlaisia. Yhä useampi yritys tekee työnantajakuvallista viestintää juuri videoiden muodossa, sillä ne mahdollistavat erinomaisen keinon talent-yleisöön vaikuttamiseen, välittävät aitoa tunnelmaa ja puhuttelevat tarinoillaan. Ehkä juuri siksi sinäkin luet tätä tekstiä.

Onnistuakseen videot vaativat huolellista suunnittelua ja laadukasta toteutusta. Mistä siis kannattaa lähteä liikkeelle?

Koostin sinulle tähän blogitekstiin pohdittavaksi kolme varsin tärkeää ajatusta, jotka terävöittämällä sinulla on selkeät raamit sille, millaiset videot palvelisivat yritystänne parhaalla mahdollisella tavalla. Ison kuvan tavoitteet selkeyttämällä saat paremman vision siitä, millaisia videoita tarvitset.

Tässä kolme kysymystä, jotka kannattaa miettiä heti videotuotannon alkumetreillä:

1. Mikä on videon käyttötarkoitus?

Videon käyttötarkoitus määrittelee isoilta osin sen, millainen videosta tulee. Käyttötarkoitus on käytännössä käsite, joka antaa vastauksen videon tyylistä ja pituudesta sekä sille ideaaleista jakelukanavista.

Esimerkiksi Facebookissa ja Instagramissa fiidin kulutus on niin nopeatempoista, että se asettaa videon tyylille selkeät odotukset: aloituksen on oltava kutkuttavan kiinnostava ja videon kannattaa olla riittävän tiivis mitaltaan, jotta haluttu yleisö katsoo videon loppuun ja viesti menee perille toimintokutsun kera.

Täysin kanavakohtaisesti optimoituja videoita ei kannata aina tavoitella, sillä laadukas sisältö on lopulta se tärkein ja ratkaisevin asia. On kuitenkin fiksua miettiä heti alkuun se, mitä videolla tavoitellaan.

Käyttötarkoitus – mitä, kenelle, missä ja mitä sen jälkeen?

2. Mille kohdeyleisölle haluat viestiä?

Tavoiteltu kohdeyleisö muovaa videon tyyliä, sillä videot, kuten sisällöntuotanto yleensä, on syytä miettiä yleisölähtöisesti. Esimerkiksi passiiviselle työnhakijalle ”Meillä on nyt rekry!” -tyylinen viestikärki ei ole kovinkaan optimaalinen. Sen sijaan hänen vertaistensa kertomukset toteutuneista ura-ambitioista voivat olla se ratkaiseva näkökulma, jolla tavoitat entistä laajemman yleisön – sekä aktiiviset että passiiviset työnhakijat.

Videon tarkempaa sisältöä voi hahmotella kohdeyleisölähtöisellä ajattelulla, joka avaa näkökulmia myös sellaisiin asioihin, joita itse tarkastelee kenties välillä liian läheltä:

  • Mikä teidän yrityksessänne voisi kiinnostaa tavoittelemaasi yleisöä erityisesti?
  • Minkä verran yleisö tietää videon aiheesta?
  • Millaiset asiat toivot yleisön muistavan videon katsottuaan?

Kohdeyleisö – kenet haluamme tavoittaa?

3. Milloin tarvitset valmiit videot?

Tärkeimpiä asioita huolellisen suunnittelutyön ohella on varata riittävästi aikaa videoiden tekemiselle. Videotuotannot pitävät lähes poikkeuksetta sisällään liikkuvia osatekijöitä, jotka vaikuttavat produktion aikatauluun hieman. Laadukas lopputulos voi syntyä ammattilaisten johdolla yllättävänkin nopeasti, mutta on viisasta olla liikkeellä hyvissä ajoin.

Kun tiedät julkaisuaikataulun ja mahdollisen markkinointikampanjan keston, voit olla kaukaa viisas. Esimerkiksi loppukesä ja alkusyksy ovat mitä oivallisinta aikaa alkuvuoden kesärekryjen markkinointivideoiden kuvaamiseen. Kesätunnelma kun loistaa lähinnä vain jokaisen tuoreessa lähimuistissa tammikuisessa Suomessa.

Deadline – milloin videokuvausten suunnittelu kannattaa aloittaa?

***

Videokuvausten suunnittelu

Asiakaskokemus istuu myös HR:n työpöydällä – Podcast jakso 54

Asiakaskokemus istuu myös HR:n työpöydällä – Podcast jakso 54

Asiakaskokemus istuu myös HR:n työpöydällä. Mitä HR:n asiakkaat, eli työntekijät, työnhakijat ja esimiehet odottavat meiltä kokemusten tuottajina, vahvistajina ja johtajina? Miten me voimme vaikuttaa itse yrityksen työnantajakuvaan ja maineeseen varmistamalla hyvät hakija- ja työntekijäkokemukset?

Digitalisaatio ja sosiaalinen media ovat muokanneet isolla kädellä myös HR-työtä. Erityisen luupin alla ovat hakijakokemukset ja työntekijäkokemukset, sillä yleisömme kokemukset joko vahvistavat tai vaikeuttavat työnantajakuvan ja työnantajabrändin rakentamiseen liittyvää työtämme.

Tässä Vaikuttava Työnantajabrändi -podcastin jaksossa käsitellään HR:n ja esimiesten tuottamia asiakaskokemuksia sekä niiden vaikutusta Vaikuttavan Työnantajabrändin muodostumiseen, rakentamiseen ja ylläpitämiseen. 

Työnantajakuva syntyy aidoista, todellisista ja hyvin henkilökohtaisista kokemuksista. Jokaisella yksittäisellä, henkilökohtaisella kokemuksella on määräänsä suurempi merkitys kokonaisuuteen. Siksi jokaisen yksittäisen rekrytoijan, työsuhdeasioista vastaavan, palkanlaskijan, esimiehen, johtajan, henkilöstöpäällikön jne käyttäytymisellä, toiminnalla, vuorovaikutustaidoilla ja asiakaspalvelutaidoilla on vaikutus siihen, miten yritys koetaan suuremman yleisön mielessä.

Jakson sisältö

  • Miten digitalisaatio ja sosiaalinen ovat muokanneet käyttäytymistämme ja odotuksiamme
  • Sosiaalinen mediaa suorastaan kutsuu päivittelemään omia kokemuksia
  • Ok-kokemukset vs. tunteita herättävät kokemukset
  • Asiakaslähtöisyys informaatioaikakauden suurena trendinä
  • Asiakaskokemus Suomessa 2017 -tutkimuksen otteita ja ajatuksia suhteessa vaikuttavamman työnantajabrändin rakentamiseen
  • Miksi asiakaskokemusta ei kannata johtaa prosessien mukaan
  • Mistä hyvä kokemus oikeastaan syntyy
  • Tyytyväisyyden ja odotusten ylittämisen erot
  • Ensiluokkainen hakijakokemus ja työntekijäkokemus
  • Mikrohetket synnyttävät ensiluokkaiset kokemukset
  • 3 ominaisuutta, jotka synnyttävät varmuudella huonoja kokemuksia

Kuuntele jakso

 

Kuuntele jakso Soundcloudissa >>

Jakson kesto: 29:44 min

Jaksossa mainitun Asiakaskokemus Suomessa 2017 -tutkimuksen lähde >>

Vaikuttava työnantajabrändi© -podcastista

Eminen Susanna Rantasen käsikirjoittama ja juontama Vaikuttava Työnantajabrändi© -podcast on moderneille kasvuyrityksille ja moderneille HR-ammattilaisille suunnattu podcast. Susanna tarjoilee liiketoimintalähtöistä ajattelua talent-yleisöön vaikuttamiseksi. Vaikuttava Työnantajabrändi© on Susanna Rantasen ja Eminen kehittämä konsepti moderniin työnantajabrändin rakentamiseen.

@rantanensusanna jakaa viikoittain käytännön vinkkejä, ideoita ja kokemuksia siitä, miten yritys voi vaikuttaa määrittämiinsä talent-yleisöihin modernin työnantajabrändin rakentamisen, eli tarinallistamisen ja HR-sisältömarkkinoinnin keinoin.